Yksikönpäällikkömme Arttu Perttula kertoi Pata-hankkeesta Helsingin Sanomien Vastuullisuus–liitteessä keskiviikkona 24.2.2021. Erikoisjulkaisu tarjoaa laajalle lukijaryhmälle näkökulmia nykyisen ja tulevaisuuden hyvinvoivan yhteiskunnan kulmakivistä.
Tässä linkki koko julkaisuun ja artikkeli löytyy sivulta 6:
https://issuu.com/contenthouseoy/docs/content_house_vastuullisuus_2_21
Digipatologia tehostaa ja automatisoi perusnäytteiden tutkimista ja vapauttaa patologien pienen ammattikunnan tutkimaan erikoistilanteita. Digipatologia-hanke yhteistyössä neljän sairaanhoitopiirin kanssa oli 2M-IT:n merkittävä vuoden 2020 onnistuminen.
Vuonna 2017 2M-IT aloitti yhdessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, SataDiagin, Vaasan sairaanhoitopiirin ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin patologien kanssa selvitystyön liittyen patologien työtä tukevan digipatologian kokonaisratkaisun hankkimiseen. Työssä kartoitettiin asiakaslaboratorioiden tarpeita ja vaatimuksia hankittavalle palvelulle.
Fimlab Laboratoriot Oy oli tehnyt tahollaan vastaavanlaista selvitystyötä. Vuoden 2019 loppupuolella 2M-IT ja Fimlab perustivat yhteisen hankintarenkaan ratkaisun hankkimiseksi.
Kilpailutus ratkaisusta toteutettiin vuoden 2020 aikana. Toimittajaksi valittiin Philips Oy, joka toimittaa optimaalisen määrän ajanmukaisia laitteita ja ohjelmistoja laboratorioiden käyttöön.
Patologien määrä on Suomessa hyvin pieni ja erikoisalalle koulutetaan vähän uusia. Digipatologia vapauttaa patologin mikroskoopilta tietokoneelle, joka voi sijata kauempana näytteestä. Näytteitä voidaan etäkonsultoida nopeasti mistä tahansa suojattujen etäyhteyksien avulla. Kun perusnäytteitä tutkitaan automatisoidusti, patologeille jää aikaa keskittyä erikoistilanteisiin.
Työn tehostaminen tuo säästöjä ja laadulliset parannukset näkyvät hoitotyössä. Digipatologian käyttäminen tarjoaa asiakaslaboratorioille kilpailuetuja muihin laboratorioihin nähden.
– Digitalisoitujen prosessien on lisäksi tarkoitus tuoda esiin eri työvaiheet ja tehdä niistä mitattavia. Prosessiautomaation yksi osa tulee olemaan tekoälyn käyttöönotto, millä kuvista pystytään automatiikalla tunnistamaan ja laskemaan esimerkiksi erilaisia syöpäsoluja, kertoo 2M-IT:n uusien ratkaisujen tiimiesimies Juhan Heinonen.
Digipatologia-hankkeen toimijoita ja asiakkaita tulevat olemaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Vaasan sairaanhoitopiirin ja SataDiagin patologian yksiköt sekä Fimlab Laboratoriot Oy. Näissä yksiköissä tutkitaan vuosittain yhteensä yli 620 000 solu- ja kudosnäytettä. Hanke käynnistyi vuoden 2021 alussa ja järjestelmä saatetaan tuotantoon 2021 aikana.
– Käyttöönottoprojektien toteutus aloitetaan Fimlab:ssa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä luoden prosessimallialue digipatologian työlle. SataDiagin ja VSHP:n toteutukset ovat vuorossa syksyllä 2021. Käyttöönottojen on tarkoitus olla noin kolmen kuukauden jaksoja. Sinä aikana asennetaan teknologia ja koulutetaan käyttäjät, Juhan Heinonen kertoo.
TYKS:n patologian erikoislääkäri–konsultti Harry Kujari sanoo 2M-IT:n tarjoaman tallennusratkaisun olleen hinnaltaan kilpailukykyinen. Kujarilla on positiiviset odotukset digipatologian suhteen.
– Digipatologia tulee korvaamaan kerralla – ei asteittain – rutiinikudospatologian, pois lukien ensivaiheissa immunofluoresenssitutkimukset ja solunäytteet. Näytelasien fyysinen virheille altis lajittelu yhdessä paperilähetteiden kanssa ennen jakoa patologeille loppuu. Jopa puhelimella tai tabletilla voi tutkia näytteitä, kun tietosuoja esimerkiksi VPN-yhteyden kautta on taattu, Kujari sanoo.
SataDiagissa odotetaan syksyllä 2021 tehtävää käyttöönottoprojektin toteutusta positiivisin mielin. SataDiagin patologian ylilääkäri, vastuualuejohtaja Erkki Syväniemen mukaan digipatologian edut tiivistyvät kolmeen pääteemaan.
– Ensinnäkin työn uudelleenorganisoinnin edut: digipatologia mahdollistaa periaatteessa 24/7-diagnostiikan ajasta ja paikasta riippumatta sekä yksilölliset työaikajärjestelyt, mikä on rekrytointivaltti. Toiseksi kuvaruudulta tehtävä diagnostiikka mahdollistaa monipuolisten ja tarkkojen mittatyökalujen hyödyntämisen sekä tekoälypohjaisten algoritmien ja sovellusten käytön diagnostiikassa. Kolmanneksi tarkentunut diagnostiikka auttaa tekemään oikeita hoitopäätöksiä, jolloin digipatologian hyöty on viime kädessä potilaan etu, Syväniemi tiivistää.
– 2M-IT on tukenut työtä ideasta palveluksi ollen alusta saakka mukana järjestelmähankinnassa yhtenä osapuolena. IT-talo on ollut luomassa asiakaskohtaisesti räätälöityä ratkaisua aktiivisesti, Syväniemi päättää.
2M-IT tarjoaa asiakkailleen digipatologian kokonaispalvelua, jossa Philips toimii alihankkijana. 2M-IT:n palvelu sisältää hankkeen ohjauksen ja seurannan, teknisen alustan rakentamisen ja käyttöönottoprojektit, palveluhallinnan ja käyttäjätuen sekä tallennusjärjestelmän lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen tallennukseen.
Philipsin tarjoamaan tuotantojärjestelmään kuuluvat lasiskannerilaitteistot ja niiden huolto, kuvankatselin- ja analyysiohjelmistot, tuotantoratkaisun edellyttämät muut ohjausjärjestelmät ja tarvittavat lisenssit sekä mahdolliset lisälaitteet ja laajennukset.
2M-IT:ltä hankkeessa oli mukana lähes 15 asiantuntijaa. Projektipäällikkö Katja Kanerva-Leppänen veti markkinakartoituksen sisältäneen esiselvitysprojektin, jonka jälkeen projektipäällikkö Jukka Somela veti hankintaprojektin. Somela on vetovastuussa myös Fimlabin, VSSHP:n, SataDiagin ja VSHP:n käyttöönottoprojekteista 2M-IT:n tarjoamaan tallennusjärjestelmään liittyvät suunnittelu- ja selvitystyöt teki tietotekniikkapalvelujen palvelunhallintatiimin päällikkö Juha Rouhiainen.
– On hienoa, että onnistuimme hankkeessa. Digipatologiasta tulee kokonaan uutta palvelua asiakkaillemme. Haluan kiittää kaikkia mukana olleita asiantuntijoitamme sekä tietenkin asiakkaitamme tiiviistä yhteistyöstä hankintavaiheesta käyttöönottovaiheeseen saakka, kiittelee 2M-IT:n liiketoimintajohtaja Arto Lehtokari.
Kiinnostuitko? Kerromme mielellämme lisää tarjoamistamme palveluista.
[av_button label=’Ota yhteyttä’ link=’manually,https://2m-it.fi/yhteystiedot/#johto’ link_target=’_blank’ size=’small’ position=’left’ label_display=” icon_select=’no’ icon=’ue800′ font=’entypo-fontello’ color=’theme-color-highlight’ custom_bg=’#444444′ custom_font=’#ffffff’ av_uid=’av-kjsi5qtb’ custom_class=” admin_preview_bg=”]
Onko potilaiden henkilötiedot ja organisaatiosi maine turvassa? Tietoturva ja käyttöoikeuksien hallinta näkyy julkisuudessa isoina otsikoina kyberrikollisuudesta, väärinkäytöksistä ja henkilötietojen vuodoista.
Toteutuneita riskejä ja tunnettuja uhkakuvia löytyy runsaasti maailmalta, mutta kenties jo omasta kunnasta: palvelunesto, haittaohjelmat, tietomurrot ja huijaukset – kuulostaako tutulta? Panoksena pelissä on potilaiden henkilökohtaiset tiedot, lakien noudattaminen ja koko terveydenhuollon imago.
Julkishallinto on avoin paikka ihmisille tulla ja mennä. Lisäksi terveydenhuollossa, oppilaitoksissa ja kunnissa on monenlaista toimijaa: omat työntekijät, harjoittelijat, opiskelijat, ulkoiset työntekijät ja konsultit.
Suurin hyöty käyttövaltuushallinnasta on se, että käyttäjien tunnusten luonti, aktivointi ja poisto voidaan automatisoida.
Käyttövaltuushallinta (Identity management, IDM) ratkaisee tietoturvan kannalta tärkeimmän kysymyksen: Kenellä on käyttöoikeus järjestelmiin ja kuka näkee mitä tietoja? Ja miten nämä käyttöoikeudet annetaan? Poistetaanko lähteneen työntekijän käyttöoikeuksia koskaan?
Suurin hyöty käyttövaltuushallinnasta on se, että käyttäjien tunnusten luonti, aktivointi ja poisto voidaan automatisoida. Manuaalisen työn, lomakkeiden sekä virheiden määrä vähentyy huomattavasti ja työn tehokkuus sekä mielekkyys parantuu.
Identiteetinhallinta tuntuu monimutkaiselta asialta, mutta kun palvelulla saadaan asiat kuntoon, hyödyt ovat tuntuvia:
Eikä tässä vielä kaikki: Identiteetinhallintaan kuuluu järjestelmien seuranta, lokiraportointi ja auditointi. Tietoturvan kannalta myös käyttäjävaltuuksien seuranta on kriittistä ja nyt on mahdollisuus reaaliaikaiseen lokiseurantaan tilanteen ollessa päällä.
Esimerkiksi: Kuka käyttää mitä käyttöoikeuksia virheellisesti? Myös auditointiraporteista vastaavat vastuuhenkilöt kiittävät identiteetinhallinnan tuomaa vaivattomuutta säädösten vaatimuksien täyttämisessä.
2M-IT haki kumppania käyttövaltuushallinnan ratkaisuihin kilpailutuksen kautta. Kilpailutuksen tuloksena kumppaniksi valikoitui Intragen Oy, joka vakuutti ratkaisuillaan, referensseillään ja sillä, että pystyi parhaiten vastaamaan 2M-IT:n tarpeisiin. Yhteistyö ja ensimmäisten hankkeiden suunnittelu on täydessä vauhdissa. Yhteistyössä tuotetut palvelut tarkoittavat sitä, että käyttäjien käyttövaltuuksien ja identiteetinhallinnan lukuisat hyödyt ovat saatavilla palveluna, joka on mitoitettu jokaiselle asiakasorganisaatiolle sopivaksi.
2M-IT tarjoaa valmiin, tuotteistetun palvelun käyttövaltuushallintaratkaisuksi. Tämän lisäksi mukana on KVH-käynnistyspaketti, joka on kiinteähintainen kartoituspalvelu ja ehdottomasti suositeltava palvelu ennen organisaation järjestelmähankintoja.
Kiinnostuitko palvelusta? Ota yhteyttä myyntiimme myynti@2m-it.fi
Intragen on noin 70 asiantuntijan yritys, joka on keskittynyt terveydenhuollon ja julkishallinnon identiteetinhallinnan ratkaisuihin. Osaaminen ja laatu ovat keskeisiä Intragenin toimintaa ohjaavia tekijöitä, mutta määrässäkin löytyy: Intragen on toteuttanut satoja IDM-projekteja ja kerännyt tyytyväisiä asiakkaita. Tästä Intragenin sivuille.
Satakunnan sairaanhoitopiirissä on hyödynnetty ohjelmistorobotiikkaa logistiikka- ja hankintakeskuksen tietojärjestelmissä. 2M-IT:n tuottamalla palvelulla automatisoitiin ostolaskujen tiedonkäsittely, mikä tuo sairaanhoitopiirille merkittäviä säästöjä ennen seuraavaa tietojärjestelmäuudistusta. Satasairaalassa on oltu tyytyväisiä ohjelmistorobotiikan palveluratkaisuun, jolla lisätään tiedonkäsittelyn nopeutta ja vapautetaan ihmisresursseja mielekkäämpiin tehtäviin.
Satakunnan sairaanhoitopiirin ostolaskujen käsittely painottuu logistiikka- ja hankintakeskukseen. Nykyiset keskuksen tietojärjestelmät ovat lähestymässä elinkaarensa loppua, joten edessä on ennen pitkää kattava tietojärjestelmäuudistus. Tämänhetkisiin järjestelmiin ei sisälly ominaisuuksia, joilla ostolaskujen käsittely voitaisiin automatisoida, jonka takia tarkastustyö tehtiin aiemmin manuaalisesti. Satasairaalassa nähtiin tarve tarkastusprosessin tehostukseen ennen suurta järjestelmäuudistusta, ja tarpeeseen vastaava ratkaisu löytyi ohjelmistorobotiikasta.
Ohjelmistorobotiikka eli RPA-teknologia (robotic process automation) tarkoittaa prosesseja, joissa suoritettavia tehtäviä automatisoidaan ohjelmoitavan robotin avulla. Ohjelmistorobotiikalla voidaan esimerkiksi siirtää tietoa eri tiedostojen tai tietojärjestelmien välillä automaattisesti, jolloin tarve manuaaliselle tiedonsiirrolle vähenee. Muita ohjelmistorobotiikan tuomia etuja ovat kustannustehokkuuden lisääntyminen ja ihmisresurssien vapautuminen esimerkiksi ongelmanratkaisua tai luovaa ajattelua vaativiin tehtäviin.
”Sanoisin, että kyseessä on yksi onnistuneimpia projekteja 2M-IT:n kanssa.”
Satasairaalaan hankittu ohjelmistorobotti asiatarkastaa ja tiliöi automaattisesti sairaanhoitopiirin ostolaskuja. Satasairaalan logistiikka- ja hankintajohtaja Juha-Pekka Heikkonen on ollut tyytyväinen ohjelmistorobotin toimintaan. ”Kun ohjelmistorobotti oli iterointikierrosten jälkeen saatu täyteen tuotantovarmuuteen, niin voi sanoa, että se toimi paremmin kuin oli odotettu. Robotin suhteen on ollut hyvin vähän ongelmia. Sanoisin, että kyseessä on yksi onnistuneimpia projekteja 2M-IT:n kanssa.”
2M-IT tarjoaa ohjelmistorobotiikkaa palveluna erityisesti terveydenhuollon tarpeisiin. 2M-IT:n palvelupäällikkö Mari Vaetojan mukaan ohjelmistorobotiikkaan ei voida tarjota pakettiratkaisua, vaan robotti on suunniteltava aina tarpeen mukaan. ”Ohjelmistorobotiikan käyttöönotto vaatii tietynlaisen tarpeen, jossa mekaanista ja toistuvasti samalla tavalla tehtävää prosessia halutaan nopeuttaa. Tarpeen määrittelyn avulla robotin yksityiskohdat sitten konseptoidaan ja suunnitellaan, jonka jälkeen seuraa valmistus ja asennus. Palveluumme sisältyy myös robotin ylläpito ja huolto.”
Ohjelmistorobotin voi opettaa tekemään toistuvia mekaanisia työtehtäviä, tai vaihtoehtoisesti vain yhden suuren tiedonsiirron. Esimerkiksi uusia tietojärjestelmiä käyttöönotettaessa täytyy siihen usein päivittää suuri määrä tietoa vanhasta järjestelmästä. ”Jos kuvitellaan, että uuteen järjestelmään pitäisi syöttää esimerkiksi 200 000 riviä tietoa, niin se vaatisi hirveästi ihmisresursseja ja aikaa. Ohjelmistorobotilla työ saadaan tehtyä hyvin nopeasti, kunhan tiedonsiirron kriteerit määritellään tarkasti”, Vaetoja havainnollistaa.
Heikkonen uskoo, että tulevaisuudessa ohjelmistorobotin käyttömahdollisuuksia on syytä tarkastella muissakin tilanteissa. ”Tietojärjestelmien välisten rajapintojen rakentaminen voi olla työlästä ja kallista, ja joissakin tapauksissa ohjelmistorobotin käyttäminen rajapinnan sijasta saattaa olla kustannustehokkaampi valinta.”
Ohjelmistorobotti voi toimia monesti ihmisen puolesta, mutta myös ihmisen kanssa. Jotkin työtehtävät eivät ole automatisoitavissa, koska ne vaativat terveydenhuollon ammattilaisen tapauskohtaisen arvion ja päätöksenteon. Tällaisissa tehtävissä ohjelmistorobotille voidaan ulkoistaa ne yksittäiset manuaaliset osat tehtävästä, jolloin ihmisresursseja vapautuu juuri niihin tehtäviin, missä nimenomaan tarvitaan ihmistä.
Hyvinvointitoimialan asiakas- ja potilastietojärjestelmien tuki, kehittäminen sekä pääkäyttäjätoiminnot siirtyvät 2M-IT:lle. Liikkeenluovutus on tarkoitus toteuttaa 1.9.2020 alkaen.
Turun kaupunki saa palveluidensa tueksi 2M-IT:n koko valtakunnallisen palveluorganisaation sekä kattavat toimintaprosessit.
Turun kaupunginhallitus päätti aiemmin maaliskuun kokouksessaan merkitä suunnatussa osakeannissa tarjotut 2M-IT Oy:n lisäosakkeet. Merkinnällä vahvistettiin kaupungin sidosyksikköasemaa yhtiössä. Samalla kaupunginhallitus päätti, että selvitys asiakas- ja potilastietojärjestelmien tuen ja pääkäyttäjätoimintojen sekä järjestelmiin liittyvien sopimusten siirrosta liikkeenluovutuksella 2M-IT Oy:lle voidaan aloittaa sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä.
Tiivistynyt yhteistyö ei ole tärkeää ainoastaan Turun kaupungille vaan koko alueelle. Varsinais-Suomen alueellisessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteita sote-sektorin järjestelmäkehitykselle. Tavoitteena on yhtenäinen, alueellinen sote-tietojärjestelmäympäristö.
2M-IT:n tuella on huomattavasti paremmat edellytykset valmistautua joko alueelliseen konsolidaatioon eli yhdenmukaistamiseen, järjestelmien kilpailutukseen tai toisaalta osallistumaan APTJ-konsortioiden yhteiskehittämiseen. Kaupungin omalla organisaatiolla ei ole riittävää osaamista tai resursointia ottaa näin suuria alueellisia kehityshankkeita johdettavakseen, joten asia edellyttää strategisen kumppanin hankintaa esitetyllä tavalla.
Tiivistyvästä yhteistyöstä hyötyvät kaikki 2M-IT:n kumppanit. 2M-IT:n tuella asiakkaiden edellytykset yhteiskehittämiseen ja tulevan sote- ja maakuntauudistuksen toteutukseen paranevat merkittävästi.
Lue lisää Turun kaupunginhallituksen pöytäkirjasta: https://ah.turku.fi/kh/2020/0608016l/4110745.htm
Lisätiedot:
Jari Nevalainen, 2M-IT Oy:n toimitusjohtaja,
puh. 050 383 9455, jari.nevalainen@2m-it.fi
Arja Pesonen, 2M-IT Oy:n hallituksen puheenjohtaja,
puh. 050 409 0755, arja.pesonen@tyks.fi
Vaasan keskussairaalassa tehty koronavirukselle altistuneiden digitaaliseen jäljittämiseen kehitetyn Ketju-sovelluksen pilotin käyttötestausvaihe on nyt päättynyt. Pilotissa mukana olleet keskussairaalan työntekijät kokivat sovelluksen käytön vaivattomana.
Koronavirustartuntojen jäljittämisen kehittämiseen tarkoitetun Ketju-sovelluksen pilotti käynnistyi Vaasan keskussairaalassa 18.5.2020. Pilotissa palvelua käytti rajattu joukko Vaasan keskussairaalan työntekijöitä, jotka simuloivat testiympäristössä satunnaisia henkilöitä. Pilotin tulokset ja hanketta varten kehitetyn sovelluksen lähdekoodi julkaistaan kesän aikana ja niitä voi hyödyntää myös valtakunnallisen sovelluksen kehitystyössä. Pilotin käynnistäjänä, rahoittajana ja koordinoijana on toiminut Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.
Vaasan keskussairaalan päivystyspoliklinikan 33 työntekijää sekä sairaanhoitopiirin johtaja latasivat Ketju-sovelluksen testiversion puhelimiinsa. Pilotin toisella ja kolmannella viikolla simuloitiin koronatartuntaa neljällä henkilöllä.
”Sovelluksen lataaminen onnistui hyvin. Olen pitänyt puhelinta taskussa töissä ollessani ja samalla kerännyt manuaalisesti vertailutietoa kohtaamisista, joita on ollut muiden pilottiin osallistuneiden kanssa”, kertoo päivystyksen osastonhoitaja Tarja Makkonen, joka oli yksi neljästä tartuntaa simuloivista pilottihenkilöistä.
Tarjan kollegat, jotka altistuivat simuloidulle tartunnalle, saivat omaan puhelimeensa notifikaation, jonka mukaan he olivat altistuneet koronavirustartunnalle. Sovellus lähetti ilmoituksen niihin puhelimiin, jotka olivat olleet tietyn ajan Tarjan puhelimen kanssa lähietäisyydellä.
“Pilottiin osallistuminen on ollut mielenkiintoista. Ketju-sovelluksen käyttö on tuntunut helpolta, eikä se ole vaikuttanut puhelimeni muuhun toimintaan häiritsevästi”, Makkonen kuvailee tunnelmia pilotin jälkeen.
Pilotin tarkoitus on ollut testata, miten valittu teknologia soveltuu kohtaamistietojen tallentamiseen ja niiden tietojen avulla tartuntojen jäljittämiseen.
Vaasassa tehdyn pilotin malli oli niin sanottu hajautettu malli, jossa käytettiin DP-3T-teknologiaa. Tämänkaltaisen sovellusratkaisun kohdalla Vaasan pilotti on yksi ensimmäisiä Euroopassa.
Sovelluksen toimittivat pilottia varten ICT-yhtiö 2M-IT Oy sekä ohjelmistoyhtiöt Reaktor ja Futurice ja tietoturvayhtiö Fraktal.
Pilotin aikana kerätyn tietomassan analysointi on nyt alkanut ja lopullisia tuloksia saadaan myöhemmin kesäkuussa. Tarkemmassa analyysissa tullaan keskittymään erityisesti kohtaamisten havaitsemiseen ja tallentamiseen liittyvän teknologian toimivuuteen ja luotettavuuteen.
Pilottihankkeen vastuullisen johtajan, Vaasan keskussairaalan tietojohtaja Pia Wikin mukaan sovelluksen tietosuojaan on kiinnitetty erityistä huomiota, eikä esimerkiksi puhelinten sijaintitietoja ole tallennettu puhelimiin. Pilotin aikana ei myöskään ole tallennettu mitään henkilötietoja, eikä kokeilussa käytetty potilastietojärjestelmiä.
”Tietosuojavaltuutettua on informoitu hankkeesta ja Ketju-sovelluksen osalta tietosuojavaatimukset ovat kunnossa”, Wik sanoo.
Pilottiin osallistuneet sairaalan henkilökunnan jäsenet olivat vapaaehtoisia, ja heillä oli myös oikeus keskeyttää osallistumisensa milloin tahansa. Kaikki tartuntatapaukset olivat simuloituja ja pilotin aikana kerätyt tiedot kohtaamisista poistetaan heti pilotin jälkeen.
Lähdekoodi julkaistaan avoimesti hyödynnettäväksi
Ketju-sovelluksen lähdekoodi on tarkoitus julkaista avoimesti hyödynnettäväksi. Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä sanoo, että sekä Vaasassa toteutettavan pilotin että Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa toteutettavan pilotin kautta saadaan arvokasta tietoa tartuntaketjujen jäljittämisestä niin sovelluksen, lainsäädännön kuin toimintamallien kehittämisen suhteen.
Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan kokeiluihin ja uudistuksiin. Vaasan Ketju-pilotissa Sitra on mukana käynnistäjänä, koordinoijana ja rahoittajana.
”Koronapandemia ei jää viimeiseksi yllättäväksi tilanteeksi tai kriisiksi nopeasti muuttuvassa maailmassa. Siksi meillä kansakuntana pitää olla osaamista ja uskallusta kokeilla uudenlaisia toimintamalleja ja välineitä – ja sitten myös kykyä ottaa kokeiluista nopeasti opiksi ja panna toimeksi”, Kivelä sanoo.
Lisätiedot:
Kimmo Tiira, alueellinen IT-johtaja, Vaasan sairaanhoitopiiri, puh. 040 193 5011
Antti Kivelä, johtaja, Sitran Uudistumiskyky-teema, puh. 040 482 7435
Jari Nevalainen, 2M-IT Oy:n toimitusjohtaja, puh. 050 383 9455
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) selvittää, miten terveydenhuoltojärjestelmän prosesseja tulisi kehittää koronaviruksen tartuntaketjujen jäljittämiseksi tehokkaasti. Pilottihankkeen käynnistäjä, koordinoija ja rahoittaja on Sitra.
Eksotessa alkaa kesäkuussa pilottihanke, jossa arvioidaan terveydenhuollon nykyisiä toimintamalleja sekä kehitetään uutta toimintamallia koronaviruksen tartuntaketjujen jäljittämiseen. Hanke tuottaa jäljitysprosessista tietoa, jota voidaan myöhemmin hyödyntää myös valtakunnallisessa kehitystyössä. Pilottihankkeessa otetaan huomioon paitsi nykyisen epidemian tulevat vaiheet myös mahdolliset tulevat epidemiat ja pandemiat.
“Pilotissa testataan uutta toimintamallia tartunnan saaneiden jäljittämisessä ammattilaisten ja asiakkaiden yhteistyönä. Tavoitteena on parantaa tartuntojen jäljitystyön toimivuutta ja luotettavuutta. Pilotin aikana arvioidaan, vähentääkö se henkilöstöresurssien tarvetta jäljittämiseen vapauttaen aikaa potilastyöhön”, kertoo Eksoten kehitysjohtaja Merja Tepponen.
Eksote on toiminut sosiaali- ja terveysalalla edelläkävijän roolissa jo kymmenen vuotta toteuttaen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota vuodesta 2010. Pilotti jatkaa Eksoten pitkäjänteistä kehittämistyötä.
Suomessa nyt käytössä oleva testaa – jäljitä – eristä – hoida -strategia on menetelmä, joka mahdollistaa tartuntaketjujen katkaisun ja turvallisemman terveiden ja immuniteetin saavuttaneiden arkeen paluun. Toimiakseen strategia vaatii entistä kehittyneempiä jäljittämisen ja tiedonvälittämisen tapoja, jotta terveydenhuollon rajalliset voimavarat voidaan kohdistaa tehokkaasti ja vaikuttavasti. Jäljittämisen kapasiteetin kasvattamiseen viitattiin vastikään mm. valtioneuvoston julkaisussa Talouspolitiikan strategia koronakriisissä.
Pilotti toteutetaan Eksoten, ICT-yhtiö 2M-IT Oy:n ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran yhteistyönä.
Digitalisaatio ja robotisaatio voivat tuoda jäljitykseen uusia, automaattipuheluiden kaltaisia, mahdollisuuksia. Niitä voidaan kokeilla ja hyödyntää esimerkiksi yhteydenpidossa altistuneiden ja mahdollisesti altistuneiden kanssa. Jäljitysvaiheeseen lisättävä teknologia luo ihmiskeskeiseen jäljitysprosessiin automatisoidun, tehokkaan ja skaalautuvan toimintamallin. Vaasan sairaanhoitopiirissä alkaa ensi viikolla pilottihanke, jossa pilotoidaan Ketju-jäljityssovelluksen käyttöä. Eksoten pilotissa hyödynnetään Vaasan hankkeen tuottamia tietoja.
Pandemia on paljastanut niin palvelujen kuin niitä tukevan tietohallinnon kehittämistarpeita. Nämä opit on syytä ottaa käyttöön. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä digitalisaatio mahdollistaa uusia ratkaisuja, mutta tarvittavien muutosten läpivienti monimutkaisessa toimintaympäristössä on vaativaa.
2M-IT:n rooli on olla mahdollistamassa toiminnan kehittämisen ja digitalisaation sosiaali- ja terveydenhuollossa muun muassa yhteistyössä toteutettavien kokeilujen avulla.
”2M-IT kehittää palveluita terveydenhuollon organisaatioiden kanssa heidän toimintaympäristössään, jolloin palvelut tukevat ammattilaisen työtä. Näin sote-ammattilaisten käytössä on järjestelmiä ja palveluita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita”, kertoo 2M-IT:n toimitusjohtaja Jari Nevalainen.
Pitkään terveydenhuollon uudistamiseksi työskennellyt Sitra on pilottihankkeen käynnistäjä, koordinoija ja rahoittaja. Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä muistuttaa, että kokonaisvaltainen uudistumiskyky on tärkeää, sillä teknologian ja jäljityssovellusten vaikutus yksistään on pieni, ellei samaan aikaa varmisteta koko testaa – jäljitä – eristä – hoida -prosessin toimivuutta. Samalla on syytä miettiä ennakkoluulottomasti myös täysin uusia toimintamalleja, kuten automatisoitujen puheluiden hyödyntämistä osana palveluprosessia. Sitra on vastikään rahoittanut kokeiluja, joissa testataan robottipuhelujen toimivuutta Kuhmoisissa, Loviisassa ja Riihimäellä.
”Julkisessa keskustelussa päähuomio on toistaiseksi ollut siinä, riittävätkö henkilöresurssit tartuntaketjujen jäljittämiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa. Sekä mobiilisovellus että automatisoidut puhelut voivat olla keinoja kohdentaa rajallisia henkilöstöresursseja järkevästi poikkeusoloissa”, Kivelä sanoo.
Lisätiedot:
Merja Tepponen, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kehitysjohtaja, puh. 0400 655 197, merja.tepponen@eksote.fi
Jari Nevalainen, 2M-IT Oy:n toimitusjohtaja, puh. 050 383 9455, jari.nevalainen@2m-it.fi
Arja Pesonen, 2M-IT Oy:n hallituksen puheenjohtaja, puh. 050 409 0755, arja.pesonen@tyks.fi
Antti Kivelä, johtaja, Sitran Uudistumiskyky-teema, puh. 040 482 7435, antti.kivela@sitra.fi
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Eksote on vuodesta 2010 alkaen järjestänyt integroituja ja toimintakykyä edistäviä terveys- ja vanhustenpalveluja, perhe- ja sosiaalipalveluja sekä kuntoutuspalveluja maakunnan reilulle 128 000 asukkaalle. Eksotella on tällä hetkellä noin 100 toimipistettä kaikkien eteläkarjalaisten käytössä kotikunnasta riippumatta. Etelä-Karjalan keskussairaala vastaa erikoissairaanhoidosta ja ensivaste ja ensihoito järjestetään yhdessä pelastustoimen kanssa. Eksote on maakunnan suurin työnantaja ja työntekijöitä on noin 5000.
2M-IT Oy on Suomen suurin julkisomisteinen sosiaali- ja terveydenhuollon tieto- ja viestintäteknologian palveluihin ja ratkaisuihin keskittynyt yhtiö. Ratkaisumme helpottavat sote-ammattilaisten jokapäiväistä työtä 15 sairaanhoitopiirin alueella.
Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Sitra on työskennellyt pitkään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi ja luo parhaillaan edellytyksiä reilulle datataloudelle. Sitra oli myös osaltaan suuntaamassa yksilön oikeuksia korostavaa EU:n datastrategiaa Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.
Pata-asiakaspalvelukeskus on toimintamalli, joka keskittää ja tehostaa asiakkaan hoidon ja tuen tarpeen arviointia sekä asiakasohjausta. Pata-asiakaspalvelukeskuksen avulla taataan arvioinnin tasalaatuisuus ja asiakkaan ohjaus oikeaan palveluun. Digitalisoituja ratkaisuja hyödyntämällä ja toimintoja keskittämällä vähennetään päällekkäistä työtä ja lasketaan sote-palvelukokonaisuuden tuottamiskustannuksia.
Pata-asiakaspalvelukeskus tarjoaa kansalaisille keskitetyn monikanavaisen palvelun, neuvonnan, hoidon tarpeen arvioinnin ja ohjauksen. Kun asiakas ottaa kontaktin Pata-asiakaspalvelukeskukseen, siellä työskentelevä ammattilainen pystyy hyödyntämään laajasti asiakkaan sote-tietoja. Ammattilaisen tekemää hoidon ja tuen tarpeen arviointia sekä ohjausta tukevat myös esimerkiksi:
Merkittävä osa yhteyttä ottavan asiakkaan asioista voidaan hoitaa saman tien, ilman tarvetta fyysiselle käynnille. Pata-asiakaspalvelukeskuksessa kansalaisia ohjataan hyödyntämään alueellisia ja kansallisia digitaalisia oma-arviointeja sekä etäpalvelumahdollisuuksia.
Pata-asiakaspalvelukeskuksen toiminta tähtää siis asiakkaiden mahdollisimman laadukkaaseen ja tehokkaaseen arviointiin ja ohjaukseen, joka saavutetaan keskitetyllä tiedolla, yhteistyöllä, osaamisen kehittämisellä ja koordinoinnilla.
Sote-ammattilaiset hoitavat puhelin- ja digiasiakaspalvelua monesti muun vastaanottotyön ohella. Pata-asiakaspalvelukeskuksessa ammattilaiset saavat keskittyä työhönsä ja kehittää sen vaatimaa osaamista.
Asiakaspalvelukeskuksen ammattilaisella on käytössään kattava palvelukatalogi, kriteeristöt, saatavuustiedot ja päätöksenteon tuen ratkaisut. Hoitajilla on mahdollisuus konsultoida niin lääkäreitä kuin esimerkiksi sosionomia tai fysioterapeuttia.
Ammattilaisen näkökulmasta Pata-ratkaisu ei tarkoita yhtä fyysistä keskusta, vaan digitalisoitujen ratkaisujen yhdenmukaistamista, järjestelmäkokonaisuuden tehokkaampaa hyötykäyttöä ja ammattilaisten osaamisen hallintaa.
PATA-ratkaisun avulla palvelukokonaisuutta voidaan jatkossa johtaa ja kehittää entistä tehokkaammin tiedon avulla. Dataa hyödyntäen asiakkaiden sairauksien ja ennen kaikkea terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ennakoivien ratkaisujen tuottamiseen voidaan hakea ratkaisuja jo ennen sairastumista tai tilanteen ajautumista kriisiin.
Pata-ratkaisu mahdollistaa jatkossa sujuvamman yhteistyön sote-alueiden kesken. Eri alueiden on järkevää kartoittaa tietyntyyppisen erityisosaamisen hyödyntämistä yli piirirajojen. Teknologian ja prosessien tuottajana me 2M-IT:ssä olemme valmiita kartoittamaan, kuinka tietyissä toiminnallisuuksissa alueiden palveluja voisi tehostaa ja yhdistää.
Jotta vaikuttavuus olisi mahdollisimman laaja myös yhteiskunnallisesti, Pata-ratkaisu tulee saada hyötykäyttöön kokonaisuudessaan. Palveluiden kokonaisuuteen kuuluvat myös esimerkiksi ennakoiva ja ehkäisevä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, oikea-aikainen kotihoito, toimintakykyä tukeva kuntoutus, sosiaalista osallisuutta tukeva toiminta, ostopalveluja tuottavat yritykset sekä tätä kokonaisuutta tukeva vapaaehtoistoiminta. Näin luodaan uusia työpaikkoja, yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä.
Pata-asiakaspalvelukeskus vastaa siis tämän hetken haasteeseen saavuttaa asiakaskeskeinen ja kustannustehokas toimijoiden palvelukokonaisuus. Tämä kokonaisuus kannustaa asiakasta hyödyntämään monipuolisia omaseuranta-, hyvinvointi- ja oirearviopalveluita aktiivisena kansalaisena. Kun tarvetta palvelulle tulee, asiakas ohjataan suoraan oikeaan palveluun – oli kyseessä sitten julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin toimija.
Pata-ratkaisu koskee kaikkien ikäryhmien asiakkaita, ei vain ikääntyvää väestönosaa. Ikääntyminen ja huoltosuhteen vääristyminen ovat kuitenkin Suomessa ajankohtaisia ongelmia. Uusilla teknologioilla ja toimintamallien yhtenäistämisellä pystytään merkittävästi alentamaan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksia.
Digitalisaatio on siis mahdollisuus, mutta se ei toteudu itsestään pelkällä teknologialla, vaan se vaatii toimeenpanijoita sekä prosessien ja toimintatapojen muutosta. Toiminnan optimointiin, sote-ammattilaisten työn tehostamiseen ja säästöjen aikaansaamiseksi Pata-asiakaspalvelukeskus on vaikuttavin ratkaisu.
Katri Länsivuori
Asiakkuuspäällikkö
2M-IT Oy
Lue Pata-ratkaisua käsittelevät blogikirjotukset >
2.4. Pata-ratkaisu syntyy asiakkaiden toiveesta
28.4. Pata-toimintamallin oikea hetki on nyt
Yhteiskunnassa tarvittavat rakennemuutokset edellyttävät julkishallinnon (valtio, kunnat, kuntayhtymät) rakenteellisia ja organisatorisia muutoksia. Samaan aikaan nähdään, että panostaminen digitalisaatioon tuo kustannussäästöjä ja tehokkuutta sekä vapauttaa esimerkiksi hoitohenkilökuntaa hoitotyöhön tietojärjestelmin käyttämisen sijaan. Tarkoituksenmukaiset tietojärjestelmät ja toimiva IT-infra ovat digitalisaatioon nojaavan yhteiskunnan perusta.
Muutostilanteissa käytännöntarve on yhtenäistää uuden organisaation käytössä olevat tietojärjestelmät. Tällöin tavoitellaan tilannetta, jossa voitaisiin luopua rinnakkaisista tietojärjestelmistä tai taata koko organisaation alueella samantasoiset digitaaliset palvelut hyödyntämällä uudessa organisaatiossa jo jossain osassa käytössä olevia tietojärjestelmiä laajemmin koko organisaation toiminnassa. Hankintalaki ja oikeuskäytäntö suhtautuu kuitenkin tähän hyvin nuivasti ja on jo pitkään ollut hyvin selkeä siitä, miten se suhtautuu tietojärjestelmien käytön laajentamiseen organisaatiomuutostilanteissa, jos alkuperäisessä hankinnassa ei ole osattu ennakoida ja varautua muutoksiin.
Käytön laajentaminen olisi uuden organisaation kannalta usein tarkoituksenmukaista, kustannustehokasta ja toiminnallisesti järkevää. Se ei kuitenkaan ole hankintalain näkökulmasta ongelmatonta, eikä hankintalainmukaisuus arvioinnissa painoteta tai juurikaan huomioida edellä mainittuja seikkoja. Jos alkuperäisessä hankinnassa, joka on voinut olla useita vuosia aiemmin, ei ole huomioitu riittävällä tarkkuudella mahdollista hankintayksikön fuusiotilannetta ja sen kautta tietojärjestelmän käytön laajentamista, arvioidaan näissä organisaatiomuutostilanteissa tietojärjestelmän käytön laajentamista hankintalain kannalta suorahankintoina. Myöskään toimialalla ei ole merkitystä. Sote-ICT järjestelmiä arvioidaan samojen periaatteiden ja säännösten pohjalta kuten sivistystoimen ja HR:n järjestelmähankintoja.
Monesti keskusteluissa jonkin olemassa olevan tietojärjestelmän käytön laajentamisessa vedotaan siihen, että alkuperäinen tietojärjestelmää koskeva toimitussopimus on siirtynyt organisaatiomuutoksessa uudelle organisaatiolle. Se ei kuitenkaan muuta tilannetta.
Alkuperäisen hankintasopimuksen siirtyminen uudelle organisaatiolle mahdollistaa vain sen sopimuksen piiriin ja siihen liittyneen alkuperäisen hankinnan kohteen käytön jatkamisen myös uuden organisaation aikana ja sen toiminnassa siinä laajuudessa, kuin se on ollut ennen organisaatiomuutosta.
Esimerkiksi jos tietty tietojärjestelmä on hankittu ja kilpailutettu tietyn kunnan maantieteelliselle alueelle tai tietylle käyttäjämäärälle, voidaan käyttöä jatkaa näiden ehtojen mukaisesti, mutta ei laajentaa esim. uuteen organisaatioon kuuluvan toisen kunnan alueelle tai lisätä tietojärjestelmän käyttäjämääriä. Alkuperäisen hankinnan kohde ja kuvaus eivät muutu sopimuksen siirtymisen myötä. Sopimuksen siirtyminen ei luo uudelle organisaatiolle oikeusperustetta laajentaa sopimuksen käyttöä alkuperäistä hankinnan kohdetta laajemmaksi.
Sopimusten siirtyminen on oma juridinen kysymyksensä kuten myös se, miten epätarkoituksenmukaisesti siirtyneistä sopimuksista voidaan päästä eroon kesken sopimuskauden ja missä tilanteissa.
Uudelle organisaatiolle päätyy usein kasa sopimuksia, jotka tuovat lisäkustannuksia, mutta eivät tuo toiminnallista hyötyä.
Nämä tarpeettomat tietojärjestelmäsopimukset olisi hyvä kartoittaa jo suunnitteluvaiheessa ja tehdä suunnitelma ja aikataulutus niiden päättämisestä ja niistä eroon pääsemiseksi.
Tarpeettomat ja epätarkoituksenmukaiset tietojärjestelmäkustannukset rasittavat IT- budjettia ja estävät toiminnan kehittämisen.
Hankintalaissa on säädetty ne tilanteet, joissa Hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan ja laajentaa olemassa olevan tietojärjestelmän käyttöä. Jo käytössä olevasta tietojärjestelmästä puhuttaessa voidaan arvioinnissa heti jättää pois erilaiset laissa olevat taideteoksiin, suunnittelukilpailuihin ja tieteellisiin tutkimuksiin liittyvät perusteet, sekä konkursseihin ja perushyödykkeisiin liittyvät perusteet.
Käytännössä realisoituvat seuraavat perusteet:
Suorahankintojen käyttäminen on hankintalaissa rajattu äärimmäisen suppeaksi ja kirjoitettu tyhjentävästi. Suomalainen oikeuskäytäntö on myös perinteisesti ollut erittäin tiukkaa tulkinnan osalta. Tämä aiheuttaa uudelle organisaatiolle hankintalain kannalta tilanteen, jossa se pahimmillaan joutuu kilpailuttamaan uudestaan kaikki käytössään olevat tietojärjestelmät, jos se tavoittelee konsolidaatiota ja yhtenäistä tietojärjestelmäpohjaa.
Asia avattuna tarkemmin oikeuskäytännön ja ennakkotapausten kautta:
Asiassa KHO:2010:20 suorahankintapäätöksen taustalla oli kuntaliitos, jonka seurauksena kaupungilla oli voimassa sopimukset kahdesta eri oppilashallinto-ohjelmasta kahden eri toimittajan kanssa. Asiassa kaupunki oli perustellut suorahankintapäätöstä sillä, että kaupungissa voi oppilasvirtojen hallitsemisen kannalta olla käytössä vain yksi oppilashallintojärjestelmä, jolloin tarkoituksenmukaista on valita käytössä olevista ohjelmista toinen ja laajentaa sen käyttö koskemaan koko uutta kaupunkia. Tämä lisäisi muutostilanteen hallittavuutta ja vähentäisi koulutuksen tarvetta, koska järjestelmä olisi osalle käyttäjistä jo ennestään tuttu. Lisäksi kaupunki vetosi käyttökokemuksiin, joiden perusteella valittua järjestelmää voitiin pitää nykyaikaisempana ja parempana hankintayksikön tarpeet huomioiden. Kaupunki oli lisäksi lausunut, että kaupungissa jo osittain käytössä olevaa ohjelmaa voi toimittaa ainoastaan sen nykyinen toimittaja, jolloin oppilashallintojärjestelmän laajennus voidaan teknisistä syistä toteuttaa vain sopimalla tämän toimittajan kanssa.
Markkinaoikeus katsoi hankintayksikön perustelleen tekemäänsä suorahankintaa tarkoituksenmukaisuusperusteilla, eikä hankintalaissa asetetuilla perusteilla. Markkinaoikeus ja korkein hallinto-oikeus päätyivät siihen, ettei kyseessä ollut tilanne, jossa teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voisi toteuttaa hankinnan. Myöskään hankintalain lisätilausta koskevan säännöksen ei voitu katsoa soveltuvan kyseessä olevaan tilanteeseen, jossa kaupungilla on voimassa kaksi eri sopimusta ja jossa hankintayksikkö luopuen toisesta sopimuksesta tekee valinnan siitä, kummalta sopijapuoleltaan se tekee lisätilauksen. Tätä taustaa vasten markkinaoikeus kumosi suorahankintaa koskevan hankintapäätöksen, eikä korkein hallinto-oikeus muuttanut markkinaoikeuden ratkaisua.
Asiassa KHO:2019:20 hyvinvointikuntayhtymään oli siirretty vuoden 2017 alusta liikkeenluovutuksella muun ohella B:n kaupungin perusterveydenhuolto. Suorahankintapäätöksellä laajennettiin hankintayksiköllä käytössä olleen tietojärjestelmän käyttöoikeus B:n kaupungin perusterveydenhuollon henkilöstön käyttöön siirtymäkaudeksi, jonka arvioitiin kuluvan sote-uudistuksen voimaantuloon. Laajennuksella korvattiin myös potilastietojärjestelmäpalvelut, joita yhtiö C oli toimittanut B:n kaupungille.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että mahdollinen sote-uudistus ja sen toteutusaikataulun epävarmuus eivät asian olosuhteissa täyttäneet hankintalain 27 §:n 3 kohdassa suorahankinnalle asetettua edellytystä hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneesta äärimmäisestä kiireestä.
Hankintayksikkö ei ollut myöskään selvittänyt, mitkä olisivat olleet ne hankintalain 27 §:n 2 kohdassa tarkoitetut yksinoikeuden suojaamiseen liittyvät syyt, joiden vuoksi hankinnan olisi voinut toteuttaa ainoastaan yhtiö D, jonka potilastietojärjestelmä oli käytössä muualla hankintayksikössä kuin B:n kaupungissa.
Hankintalain 27 §:n 2 kohdassa tarkoitetuksi tekniseksi syyksi hankintayksikkö esitti järjestelmien välisten rajapintojen puuttumisen. Asiassa ei ollut kuitenkaan osoitettu, että useamman järjestelmän käyttäminen olisi käytännössä mahdotonta. Kun otettiin huomioon, että hankintayksikössä oli ollut käytössä erillisiä potilastietojärjestelmiä eikä asiassa ollut selvitetty, ettei rajapintojen toteuttaminen olisi teknisesti mahdollista, korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei hankintayksikkö ollut osoittanut suorahankintaan oikeuttavaa teknistä syytä.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, etteivät asiassa soveltuneet myöskään hankintalain 28 §:ssä tarkoitetut lisähankintaa koskevat suorahankintaperusteet ja että suorahankintaa ei voitu pitää myöskään sallittuna sopimuksen muuttamisen.
Valtion toimet, suunnitelmat ja hankkeet vaikuttavat vahvasti kuntapuolen ja sote-palvelujen organisaatiorakenteisiin ja sitä kautta myös olennaisesti siihen millaiset organisaatiot mitäkin tietojärjestelmää käyttävät. Näihin muutoksiin tulisi hankintayksiköissä voida varautua jo hankintoja suunnitellessa, jotta hankintayksikkö voisi hankintalain mukaisesti kilpailuttaa mahdollisen uuden organisaation tarvitsemat tietojärjestelmät.
Valitettavasti viime vuosina on ollut huomattavissa, että ennakolta varautuminen on äärimmäisen vaikeata, koska valtion taholta ei ole pystytty luomaan sellaista sote- tai maakuntaorganisaatiomallia, joka voisi toimia kestävänä pohjana tietojärjestelmien hankinnan suunnittelussa. Tietojärjestelmähankinnat voivat viedä useita vuosia ja nyt meneillään olevat tietojärjestelmähankinnat voivat valmistuttuaan olla epätarkoituksenmukaisia, jos niitä ei voidakaan laajentaa tulevaisuuden organisaatioiden käyttöön tavalla.
Oikeuskäytännössä on otettu kantaa myös tähän valtiovallan aiheuttamaan haasteeseen ja KHO on edellä kuvatussa ratkaisussaan KHO:2019:20 ottanut kantaa myös tähän. KHO on katsonut, että mahdollinen sote-uudistus ja sen toteutusaikataulun epävarmuus eivät asian olosuhteissa täyttäneet hankintalain 27 §:n 3 kohdassa suorahankinnalle asetettua edellytystä hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneesta äärimmäisestä kiireestä. Eli, vaikka erilaiset maakuntamallit ja muut vaihtelevat, eivät ne KHO:n mielestä ole hankintayksiköistä riippumattomia ja sellaisia, joihin se ei voisi omassa toiminnassaan riittävällä tavalla varautua.
Käytännössä epävarmuus tulevista organisaatiorakenteista voi aiheuttaa tietojärjestelmähankintojen viivästymistä ja siirtämistä, mikä vaikuttaa digitalisaatioon ja palvelujen sähköistämiseen sekä aiheuttaa organisaatioiden työntekijöille toiminnallista hankaluutta epätarkoituksenmukaisten ja pahimmillaan toimimattomien tietojärjestelmien käytön kautta.
Yhteiskunnalle ja organisaatioille aiheutuvat kustannukset ovat sekä välittömiä että välillisiä.
Viime hallituskaudella maakuntavalmistelun yhteydessä tunnistettiin, että hankintalainsäädäntö on itse asiassa hyvin keskeinen arvioitaessa merkittävien organisaatiomuutosten toteuttamista, rahoitusta ja sitä, millä aikataululla ja miten muutoksia ja toiminnan tehokkuutta digitalisaation kautta voidaan realistisesti odottaa.
Teknisellä perusteella tehtyjä suorahankintaratkaisuja on runsaasti, mutta niissä markkinaoikeus on riitautustilanteissa pääsääntöisesti todennut, ettei suorahankinnan edellytykset ole täyttyneet. Markkinaoikeus on lisäksi todennut suorahankinnan edellytyksistä teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä muun muassa seuraavaa:
Asiassa MAO:519/12 kaupunki oli esittänyt, että sen tarkoituksena on ollut rakentaa kaupunkiin Angry Birds -teemapuisto. Hankintayksikön mukaan Lappset Group Oy:llä olisi ollut yksinoikeuden nojalla ainoana tarjoajana mahdollisuus toteuttaa kyseessä oleva hankinta. Markkinaoikeus kuitenkin katsoi, ettei kaupungin selvityksestä ole käynyt ilmi, että Lappset Group Oy:llä olisi ollut yksinomainen, muut poissulkeva, käyttöoikeus hyödyntää tavaramerkkiä. Markkinaoikeus vahvisti, ettei käyttöoikeuslisenssi luo suorahankintaan oikeuttavaa perustetta, ellei hankintayksikkö osoita, että käyttöoikeuslisenssin voi saada ainoastaan yksi tarjoaja.
Oikeuskäytännön ennakkoratkaisut vahvistavat, että suorahankintaa ei ole mahdollista tehdä tarkoituksenmukaisuus-, taloudellisuus- tai toiminnallisuusperusteilla. Kuntaliitos- tai vastaavissa organisaation muutostilanteissa suorahankinnan edellytykset on rajattu laissa asetettuihin suorahankintaperusteisiin ja niiden tulkinta on äärimmäisen suppeaa.
Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että tietojärjestelmiin nojautuva operatiivinen toiminta jatkaa kuten ennenkin ja organisaatiomuutoksilla tavoitellut hyödyt jäävät toiminnallisesti ja taloudellisesti saavuttamatta. Organisaation sisäinen toiminta on hajanaista ja työntekijöille turhauttavaa, sekä kansalaisille suunnatut sähköiset palvelut ovat samankin organisaation alueelle epäyhtenäisiä.
Ideaalein vaihtoehto olisi, että osana organisaatiomuutoshankkeiden kokonaisuudessa huomioidaan olemassa olevien tietojärjestelmien sopimus- ja hankintapohja, sekä laaditaan hankintasuunnitelma ja aikataulutus halutun tietojärjestelmäkonsolidaation toteuttamiseksi ja samalla tehdään myös suunnitelma tarpeettomien sopimusten elinkaaren mahdollisimman nopeaan päättämiseen.
Käytännössä usein ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa joudutaan turvaamaan toiminnan jatkuvuus, joka edellyttää käytössä olevien tietojärjestelmien käytön jatkumista. Tällöin on mahdollista katehankinnan kautta varmistaa tietojärjestelmien käyttö hankintamenettelyn ajaksi.
Vaikka hankintalaki ei katso asioita tarkoituksenmukaisuus-, taloudellisuus- tai toiminnallisuusperusteilla, on hyvällä suunnittelulla mahdollisuus päästä tilanteeseen, jossa saavutetaan organisaatiomuutokselle asetetut tavoitteet ja hyödyt myös tietojärjestelmien konsolidaatioiden osalta.
Satu Ylisiurua-Hemminki
2M-IT Oy
Lakiasiainjohtaja, varatuomari
2019 syksyn aikana toteutettiin 2M-IT:n palvelunhallinnan johtamisjärjestelmän laajennus. 2M-IT:n palvelunhallinnan johtamisjärjestelmä kattaa kaikki 2M-IT:n tuottamat palvelut ja kaikki 2M-IT:n toimipisteet ja asiakkaat. Laajennuksen myötä otettiin käyttöön terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valmistamiseen tarkoitettu ISO 13485:2016 johtamisjärjestelmästandardi, joka kattaa 2M-IT:n tiedonhallinnan alustapalvelut, joita ovat tietoallas, tietovarasto ja niihin sisältyvän toiminnan.
Kiwa Inspecta Sertifiointi Oy myönsi 2M-IT:lle ISO 13485:2016 -sertifikaatin 2.12.2019
ISO 13485:2016 -standardissa määritetään vaatimukset johtamisjärjestelmälle käytettäväksi organisaatioissa, jotka tarjoavat terveydenhuollon laitteita ja niihin liittyviä palveluita. Standardin tarkoitus on helpottaa terveydenhuollon laitteita koskevien viranomaismääräysten harmonisointia johtamisjärjestelmiä varten. ISO 13485:2016 standardi pohjautuu laadunhallintajärjestelmästandardiin ISO 9001:2015.
”2M-IT on kasvanut viime vuosina merkittäväksi julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisujen toimittajaksi Suomessa. Vaatimustaso palveluiden toimittajia kohtaan kasvaa palveluiden kriittisyyden myötä. ISO 13485 -sertifikaatti osoittaa, että 2M-IT:n prosessit täyttävät lääkinnällisten laitteiden vaatimukset ja on potentiaalinen kumppani vaativien ratkaisujen toteutuksessa myös jatkossa”, toteaa Katja Kanerva-Leppänen, 2M-IT:n tiedonhallintapalvelujen tiimiesimies.
ISO 13485:2016 -standardin mukainen johtamisjärjestelmä tukee 2M-IT:n strategian toteuttamista ratkaisupalvelujen tuotekehitys palvelualueella. Sosiaali- ja terveydenhuollon teknologiat yhdistettynä vahvaan osaamiseen teknologioissa ja tietoturvassa tuovat 2M-IT:lle erinomaiset edellytykset palvella sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin asiakkaitaan tarjoamalla heille uudenlaisia johtamisjärjestelmä-standardin vaatimukset täyttäviä tuotekehityspalveluita.
”Sertifioidut johtamisjärjestelmät ovat osoitus siitä, että toimimme asiakaslähtöisesti, ja että palveluidemme laatua ja turvallisuutta kehitetään järjestelmällisesti koko palvelun elinkaaren ajan. ISO 13485 -sertifikaatti on maailmanlaajuisesti eniten käytetty laadunhallinnan johtamisjärjestelmästandardi, joka määrittelee laatuvaatimukset lääkinnällisille laitteille ja niihin liittyville palveluille”, kertoo Nina Raula, 2M-IT:n laatu- ja riskienhallintapäällikkö, jonka johdolla ISO13485-sertifioinnin vaatimat muutokset palvelunhallinnan johtamisjärjestelmään toteutettiin.
”Johtamisjärjestelmätyön laajennusprosessi toteutettiin nopeasti ja henkilöstömme on osoittanut sitoutumistaan, osaamistaan ja venymiskykyään. Tämä on hieno osoitus siitä, mihin yhteistyöllä kykenemme ja tästä on hyvä jatkaa työtä eteenpäin”, summaa 2M-IT:n toimitusjohtaja Jari Nevalainen.
2M-IT:lle myönnetyt sertifikaatit: IT-palvelunhallinta, ISO/IEC 20000-1:2011 ja ISO 9001:2015 sekä ISO 13485:2016.
