Satakunnan sairaanhoitopiiri, Porin perusturva, Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä, Euran perusturvapalvelut ja Rauman terveyspalvelut saivat pitkään kaivatun, yhteisen Lifecare-potilastietojärjestelmän käyttöönsä. 2M-IT sai kunnian olla mukana toteuttamassa projektia.

Satakunnan terveyspalveluiden potilastietojärjestelmien uudistusprojekti oli kokonaisuudessaan poikkeuksellisen pitkä ja monivaiheinen prosessi. Niin pitkä, että kaikki sen vaiheet läpi käydäkseen, venyisi tämä asiakastarina helposti vähintään novellimittaan. Siispä tiivistämme projektinkulun ytimekkäästi kahteen seuraavaan kappaleeseen.

Satakunnan yhteisen Lifecare-projektin tavoitteena oli alun perin yhdistää Satakunnan terveydenhuollossa käytössä olleet Effica-potilastietojärjestelmät yhtenäiseksi kokonaisuudeksi moniorganisaatiomallin mukaisesti, ja päivittää yhdistymisen jälkeen yhteinen kanta Lifecare-järjestelmäksi.

Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen projektissa päädyttiin ratkaisuun, jossa organisaatiot ottivat ensin käyttöön Lifecare-versiot ja näin syntyneet Lifecare-tietokannat yhdistettiin moniorganisaatiolliseksi Lifecare-järjestelmäksi.

Vastaus terveydenhuollon ammattilaisten toiveisiin

Satakunnan yhteisen Lifecare-järjestelmän lähtökohtana oli toiminnan alueellinen ja asiakaslähtöinen kehittäminen sekä taloudelliset säästöt.

Yhtenäisen järjestelmän myötä eri organisaatioiden ammattilaiset kirjaavat potilastiedot nyt samalle näkymälle. Tämän myötä hoidon jatkuvuus varmentuu, eikä resursseja kulu ylimääräiseen.

Aikaisemmin potilaan liikkuessa eri organisaatioiden välillä, on esimerkiksi laboratoriotutkimuksia tehty päällekkäin osittain turhaan. Tähän ongelmaan on löytynyt nyt huomattava edistysaskel – myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä siirryttäessä. Ei siis ole ihme, että Satakunnan terveydenhuoltoväki on hyppinyt tasajalkaa järjestelmäuudistuksen nähtyä päivänvalon.

– Paljon on tullut positiivista palautetta sekä lääkäreiltä että muilta hoitotyön ammattilaisilta. Potilastiedot ovat reaaliaikaisia ja aikajärjestyksessä. Lisäksi potilasturvallisuus on parantunut. Osataan paremmin tunnistaa esimerkiksi paljon palveluita käyttävät potilaat, ja hoitoon osallistuvien yhteystiedot ovat helpommin löydettävissä, Porin perusturvan osalta projektia koordinoinut osastonhoitaja Johanna Rantanen kommentoi tyytyväisenä.

– Lopputulos eli yhteiset tiedot näkyvät varmaan parhaiten perusterveydenhuollossa, mutta myös erikoissairaanhoidossa hyödytään siitä, että potilaan tiedot ja historia ovat käytettävissä. Vaatii vielä tiedottamista, että myös meillä erikoissairaanhoidossa osataan kaikkia tietoja hyödyntää, kuten esimerkiksi kotihoidon ja asumispalveluiden kirjauksia potilaan aikaisemmasta voinnista. Kun lääkityssovellus on yhteinen, potilaan lääkityskin pysyy paremmin ajan tasalla. Hyödyt päällekkäisten tutkimusten vähenemisestä tulevat varmasti näkymään pitkässä juoksussa, erikoissairaanhoidon puolelta vetovastuussa ollut Satasairaalan palvelupäällikkö Silja Iltanen komppaa.

”Olo oli helpottunut ja palkitseva”

Monen eri organisaation potilastietojärjestelmien yhdistäminen ei käy sormia napsauttamalla. Alkusysäyksenä voidaan pitää vuotta 2015, jolloin alettiin tekemään esiselvitystä Satakunnan alueen yhteisestä potilastietojärjestelmästä. 2017 toukokuussa käärittiin hihat ja päästiin kiinni varsinaisiin töihin. Vuoden 2020 lopulla projekti nimeltä Satakunnan yhteinen Lifecare saatiin maaliin.

Kun projektin aikana yksi muuttuja saatiin hoidettua, odotti seuraava jo nurkan takana. Kaikesta huolimatta tavoitteisiin päästiin.

– Projektin ohjausryhmässä kaikilla varmaan oli jossakin kohtaa epäuskoakin, että saadaanko tätä vietyä maaliin asti. Liikkuvia osia oli matkan varrella niin paljon. Mutta kun viimeinenkin organisaatio saatiin liitettyä mukaan, olo oli helpottunut ja palkitseva, projektin kokonaiskuvaa hallinnoinut 2M-IT:n projektipäällikkö Minna Aura kuvailee tuntojaan.

Sekä Rantanen että Iltanen kehuvat yhteen ääneen jokaisen osapuolen panosta. Tiukatkin paikat selvitettiin positiivisuuden voimalla – yhdessä.

– Meillä on ollut todella hyvä yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Jokainen on puhaltanut yhteen hiileen osallistumalla täysillä ja aktiivisesti. Yhteistyö 2M-it:n kanssa toimi hienosti, erityisesti projektipäällikkö ja sovellusasiantuntijat olivat aina tukena ja auttamassa sekä vastasivat nopeasti yhteydenottoihin. Myös ilo ja huumori olivat aina läsnä, Rantanen sanoo.

– Kun yhden erikoissairaanhoidon ja neljän perusterveydenhuollon kirjaamiskäytäntöjä pitäisi yhdistää, ei vastassa ole mikään helppo työ. Erilaisia käytäntöjä löytyy valtavasti ja tietysti jokaisen oma käytäntö on ollut se paras. Onneksi meillä on ollut loistava työryhmä, joka tätä yhdistämishanketta on vienyt eteenpäin isolla työpanoksella. Työryhmä on hioutunut ja vaikka monessa asiassa oltiin aluksi eri mieltä, löytyi aina hyvässä hengessä hyvä lopputulos, Iltanen kertaa.

Keväällä puhjennut koronakriisi ei sentään päässyt sotkemaan muuten haasteita ja muuttujia täynnä ollutta urakkaa. Melkeinpä päinvastoin, sillä erikoissairaanhoidossa oli rauhallisempaa koronapotilaisiin varautumisen vuoksi. Se puolestaan helpotti käyttöönottoja.

– Sen verran korona haittasi, että niin sanottuja kickout-pirskeitä ei ole voitu pitää. Kaikki olisivat sen ansainneet kyllä, jotka ovat olleet tässä mukana. Ehkä joskus sitten vielä tulevaisuudessa! Aura naurahtaa.