
Olemmeko me virtuaalisia?
Näitä tulee ja menee, sanoi tuttavani.
Hän puhui uudesta Pokémon-pelistä, jossa kerättiin Pokémoneja virtuaalitodellisuudella höystetyssä ympäristössä. Aikaa tästä on pari vuotta. Tuolloin alan, tarkoittaen siis digitaalista IT-ala, lehdet olivat pullollaan otsikoita tyyliin ’Pokémon Go toi virtuaalisen maailman arkipäivään’ ja ’Jatkossa ei voi olla uusia palveluita ilman virtuaalista todellisuutta’. No, tuttavani oli oikeassa. Ja väärässä. Hän antoi ymmärtää, että virtuaalinen todellisuus, lyhyemmin VR tai sitten AR, jos käsitettä vähän laajennetaan, olisi ohimenevä muoti-ilmiö. Joka häviäisi nopeasti. Itseasiassa häviäisi jälleen nopeasti. Alalla on kohistu VR:stä jo moneen kertaan. Pari vuotta ennen Pokémon GO’ta kohistiin Oculuksesta, sitä ennen oli aika jolloin et pystynyt avaamaan IT-lehteä ilman juttua digitaalisesta huoltomiehestä joka tulee paikalle verkon yli. Kaikki nämä tarinat ovat hiipuneet, joskin kaikki ovat vieläkin voimissaan, kun osaa etsiä.
”Hän antoi ymmärtää, että virtuaalinen todellisuus olisi ohimenevä ilmiö.”
Oikeasti tuttavani oli väärässä. Nämä ’muoti-ilmiöt’ eivät häviä mihinkään. Ne käyttäytyvät täysin kuuluisan Gartnerin Hype-käyrän mukaisesti. Aluksi tulee Innovation trigger, sitten Peak of Inflated Expectations, Through of Disillusionment, Slope of Enlightenment ja lopuksi Plateau of Productivity. Eli suomennettuna. Aluksi kohistaan, sitten syöksytään ja lopuksi löytyy totuus. Nämä uudet jutut tulevat syklisesti uudestaan. Juuri nyt VR ja AR ovat käyrän alimmissa mutkissa, mutta jo nyt selkeästi nousussa. Ja jos katsot vuoden 2007 ja 2008 käyriä huomaat, että ne olivat silloinkin samalla käyrällä. Ne tulevat aina uudestaan. Ja joka kerralla vahvempana.
Käytännössä ne kuumapäisimmät idealistit, jotka väittävät, että kaikissa huomisen digitaalisissa palveluissa on mukana VR ovat aina väärässä. Yleistäminen on aina ylimitoitettua optimismia. Aina.
Käytännössä näitä VR ratkaisuja nousee esille päivittäin. Pikkuhiljaa näissäkin siirrytään kohti Slope of Enlightenment ja sitä kautta ne ovat arkea.
”Kaiken tämän toiminnan virtualisoitumisessa kannattaa kuitenkin muistaa yksi perusasia. Ihminen on aika kiva kumppani.”
SOTE-palveluissa nämä eivät ymmärrettävästi ole Pokémon Go’n kaltaisia sovelluksia. Tai siis voisivat olla, mutta eivät vaan ole. Mutta vastaavat ideat nousevat esimerkiksi etäällä olevan hoitohenkilökunnan hyödyntämiseen vaikeissa tilanteissa. Lievempänä kotihoidon kiertävän henkilökunnan tukena, sairaalasuunnittelussa, yleensäkin tilasuunnittelussa. Käyttökohteita on myös leikkauksien suunnittelussa ja koulutuksessa. Ja niin edelleen. Käyttökohteita, joita näkee arjessa, on vaikka kuinka paljon. Niitä vain ei näy samalla tapaa julkisuudessa. Ne ovat arjessa käytössä.
Kaiken tämän toiminnan virtualisoitumisessa kannattaa kuitenkin muistaa yksi perusasia. Ihminen on aika kiva kumppani. Yksi viime vuoden kohistu uutuus oli Chat-Botit. Eli tekoälyä hyödyntävät keskustelevat robotti-asiantuntijat (tai asiakaspalvelijat tai…). Oikeasti nämä olivat tällä kertaa väsyttäviä. Niiden kanssa keskustelu oli suorastaan tylsää. Eikä toiminut. Ehkä ensi kerralla.
”On paljon mukavampaa jutella toimintasi kehittämisestä, jos kumppani on lähellä ja ymmärtää sinua.”
Olennaista on, että kehittämisessä ihminen on hyvä kumppani. Vieläpä sellainen ihminen joka on läsnä. Ihan oikeasti. Läsnä sinun arjessasi. On paljon mukavampaa jutella toimintasi kehittämisestä, jos kumppani on lähellä ja ymmärtää sinua. Ja juuri siksi on meidänkin ilo palvella asiakkaitamme 11:ssa maakunnassa, 12 sairaanhoitopiirissä ja tuottaa palveluitamme yli 430 asiantuntijan voimin. Ihan ihmisiä. Aitoja. Sellaisia joiden kanssa voit jutella. Ilman pelkoa siitä, että olisimme robotteja.
Tuomas Otala
Johtava strategia-asiantuntija
2M-IT Oy
Kirjoittaja toimii johtavana strategia-asiantuntijana 2M-IT Oy:ssä ja on aiemmin toiminut mm. Pihlajalinna- ja Terveystalo -konsernien CIO:na ja konsernitietohallintojohtajana.