Ketju-koronasovelluksen pilotti Vaasassa tuotti oppeja kaikkien suomalaisten hyödyksi

Koekäyttäjät olivat tyytyväisiä Ketju-sovelluksen käytettävyyteen ja toimivuuteen. Teknisen analyysin perusteella pilotissa käytetty Bluetooth-teknologia vaatii kuitenkin huomattavasti säätöä ja optimointia, jotta sillä voitaisiin rekisteröidä ihmisten välisiä kohtaamisia riittävän luotettavasti.

Näin voi tiivistää Vaasan keskussairaalassa toteutetun pilottihankkeen päähavainnot. Pilotissa testattiin korona-altistusten digitaaliseen jäljittämiseen kehittyä Ketju-mobiilisovellusta. Kaikki pilotista saadut havainnot ja sitä varten kehitetty lähdekoodi on avattu hyödynnettäväksi valtakunnallisen jäljityssovelluksen kehittämisessä.

Korona-jäljityssovelluksen pilotin valmistelu, suunnittelu, toteutus ja tulosten paketointi kahdessa kuukaudessa touko-kesäkuussa oli yhteistyön ja ennakkoluulottoman kokeiluhengen voimannäyttö. Pilotin taustalla olleessa konsortiossa olivat mukana Sitra, Vaasan sairaanhoitopiiri, 2M-IT Oy sekä ohjelmistoyhtiöt Reaktor, Futurice ja Columbia Road sekä tietoturvayhtiö Fraktal. Pilotin käynnistäjä, koordinaattori ja rahoittaja oli Sitra.

Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä sanoo, että viheliäisiin ongelmiin reagoiminen ja niiden ratkaiseminen edellyttää organisaatioilta ja kokonaisilta kansakunnilta entisaikoja enemmän yhteistyökykyä ja ennakkoluulotonta asennetta nopeisiin kokeiluihin.

”Muutoin emme voi tietää mikä toimii käytännössä ja mikä ei. Korona-pandemia ja myös tulevat epidemiat ovat hyvä esimerkki tästä, kun panoksena ovat sekä ihmisten terveys että kansantalouden kantokyky”, Kivelä sanoo.

Vahva anonymiteetti tekee jäljitystiedon käytettävyydestä haastavaa

Pilotin tulosten perusteella voi sanoa, että hajautetun mallin tarjoama vahva anonyymiteetti tekee jäljitystyöstä hankalaa. Kohtaamisten yhdistäminen yksittäisiin käyttäjiin ei ole mahdollista, vaan käyttäjä saa ilmoituksen mahdollisesta altistumisestaan noin päivän tarkkuudella. Jos altistumisesta ei tiedetä tämän tarkempaa ajankohtaa tai keneltä/keiltä se on peräisin, jäljitystyötä tekevän viranomaisen on äärimmäisen vaikeaa liittää altistustieto muuhun tietoon tai käyttää omaa harkintaa.

Ilman yksityiskohtaisempaa tietoa altistuksesta lääkäri ei voi määrätä käyttäjää viralliseen karanteeniin, joka oikeuttaisi esim. taloudellisiin korvauksiin. Altistumisilmoituksen perusteella käyttäjä voi siis ainoastaan mennä omaehtoisesti testattavaksi ja/tai jäädä vapaaehtoiseen karanteeniin.

Näin vahva anonyymius on manuaalisen jäljitystyön kannalta hankalaa myös, koska sovellus tuottaa väistämättä vääriä positiivisia altistumia tilanteista, jotka eivät todellisuudessa ole altistumisriskejä. Hajautetun mallin vahva tietosuoja (ei tarkkaa aikaa, ei altistumislähdettä) estää tilanteiden yksikäsitteisen tunnistamisen ja niiden tarkemman evaluoinnin esimerkiksi infektiolääkärin toimesta.

Jos sovellus toteutettaisiin hajautetun mallin sijaan ns. hydridimallilla, niin että tarkemmat kohtaamistiedot saataisiin käyttäjän suostumuksella viranomaisille, altistumiset olisi mahdollista yhdistää muihin sairastuneisiin ja muistettuihin kohtaamistilanteisiin. Haastattelemalla sekä sairastunutta että altistunutta olisi mahdollista selvittää, että altistunut istui sairastuneen kanssa vaikkapa samassa bussissa kasvot eri suuntiin. Tämän tiedon perustella lääkäri voisi arvioida karanteenitarpeen. Hydridimalli ei kuitenkaan ole mahdollinen käytettäessä DP-3T:ta tai Googlen ja Applen vastikään kehittämää, hajautettua Exposure Notification -protokollaa.

Pilottisovellus käytti DP-3T-protokollaa tilassa, jossa pilotin aikaiset kohtaamiset oli mahdollista yhdistää toisiin käyttäjiin. Tämä oli välttämätöntä, jotta voitiin varmistaa teknologian toimivuus ja luotettavuustaso vertailemalla sovelluksen keräämää kohtaamistietoa käyttäjien itsensä kirjaamiin kohtaamisiin.

Hankkeen tulokset ja sovelluksen koodi löytyvät nyt GitHub-palvelusta

Vaasan keskussairaalan pilottiin osallistunut henkilökunta koki sovelluksen käytön ja itse pilottijakson mielenkiintoisena ja sujuvana. Hanketta keskussairaalassa koordinoinut tietojohtaja Pia Wik sanoo, että ketterästi edenneessä hankkeessa oli ilo olla mukana.

”Olemme tyytyväisiä, että niin lyhyessä ajassa onnistuttiin selvittämään tärkeitä asioita, joista on hyötyä kansallisen jäljityssovelluksen kehittäjille”, Wik toteaa.

Vaasan sairaanhoitopiirin ict-kumppani 2M-IT tuki asiakastaan pilotissa. ”Pystyimme yhdessä lyhyessä ajassa reagoimaan ja toteuttamaan ketterästi hienon hankkeen usean toimijan yhteistyöllä”, sanoo 2M-IT:n asiakkuusjohtaja Kari-Mikael Markkanen.

Hankkeen tulokset on julkaistu hankkeen lopuksi vapaaseen käyttöön. Sovelluskoodit julkaistaan avoimena lähdekoodina GitHub-palvelussa. Lisäksi palvelussa julkaistaan muut hankkeen aikana tuotetut materiaalit helposti saataville, kuten pilottihankkeen loppuraportti, arkkitehtuurikuva ja kuvasarjat käyttöliittymistä. GitHub:https://github.com/ketjusovellus

Lisätiedot:

Antti Kivelä, johtaja, Uudistumiskyky-teema, Sitra, antti.kivela@sitra.fi, puh. 040 482 7435

Jukka Vahti, johtava asiantuntija, viestintä, Sitra, jukka.vahti@sitra.fi, puh. 040 566 5152

Marina Kinnunen, Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja, marina.kinnunen@vshp.fi, 044 323 1808

Pia Wik, tietojohtaja, Vaasan sairaanhoitopiiri, pia.wik@vshp.fi, puh. 044 323 1809

Verna Vuoripuro, viestintäpäällikkö, Reaktor, verna.vuoripuro@reaktor.com, puh. 040 756 3088

Kari-Mikael Markkanen, asiakkuusjohtaja, 2M-IT Oy, kari-mikael.markkanen@2m-it.fi, puh. 040 552 9534