Odottavalle äidille raskausajan pitäisi olla odottamisen, valmistautumisen ja nautinnon aikaa. Useimmat äidit tapaavat useita kertoja äitiyshuollon eri ammattilaisia, kuten kätilöitä, perusterveydenhuollon ammattilaisia ja erikoislääkäreitä, osana synnytystä edeltävää, synnytyksen aikaista ja synnytyksen jälkeistä hoitokokonaisuutta. Näiden terveydenhuollon ammattilaisten ja odottavan äidin on seurattava ja jaettava valtavasti erilaista tietoa.

Nämä raskausajan vaatimukset voivat olla stressaavia odottavalle äidille, mutta apu voi löytyä pilvipohjaisesta teknologiasta. Siksi CSAM on kehittänyt iPana-äitiyskortin.

CSAM iPana -äitiyskortti on uudenaikainen, digitaalinen palvelu äitiyshuoltoprosessin aikaisen tiedon hallintaan. Sen avulla odottavat äidit, sairaalat ja äitiysneuvolat voivat kerätä, tallentaa ja jakaa tärkeitä terveystietoja sähköisesti kaikissa raskauden vaiheissa ja sen jälkeen.

– Raskaus ja synnytys ovat erityistä aikaa odottavien vanhempien elämässä ja vaativat erikoistyökaluja, jotka keskittyvät hyvinvoinnin, mukavuuden ja turvallisuuden parantamiseen, kertoo sairaanhoitaja, kätilö ja CSAM iPanan tuotepäällikkö Minna Hernandez. – CSAM iPana -äitiyskortti voi auttaa odottavia äitejä hallitsemaan terveyttään ennen synnytystä ja sen jälkeen, ja se mahdollistaa positiivisen kokemuksen vaarantamatta hoidon laatua.

Viestinnän ja tiedonvaihdon parantamisen lisäksi pilvipohjainen äitiyskortti voi toimia myös vanhempien digitaalisena muistikirjana. Sen avulla odottavat vanhemmat voivat jakaa tärkeitä päivityksiä perheelleen ja ystävilleen sosiaalisessa mediassa ja olla kotoa käsin yhteydessä kätilöihin ja muihin terveydenhuollon ammattilaisiin.

Idan tarina

Ida Pirttijärvi asuu pienessä kylässä Suomen Lapin pohjoisosassa lähellä Norjan rajaa. Hänen kotoaan on yli 100 km matkaa lähimpään äitiysneuvolaan, ja lähin synnytyssairaala on 400 km:n päässä Rovaniemellä. Idan on hoidettava sekä poikaansa että perheen poroja paimennuskaudella, joten hän haluaa viettää raskauden aikana mahdollisimman vähän aikaa poissa kotoa.

Idan, kuten monien muidenkin syrjäisillä alueilla asuvien raskaana olevien naisten, on tehtävä suunnitelmia vauvansa syntymän varalle ja pidettävä yhteyttä terveydenhuoltotiimiinsä, jotta tämä saa välttämättömät tiedot mahdollisista raskauden aikana tapahtuvista muutoksista hänen terveydessään.

CSAM:n iPana-äitiyskortin avulla hän mittaa verenpaineensa päivittäin ja syöttää tiedot sovellukseen. Tiedot päivittyvät automaattisesti hänen äitiyskorttiinsa ja ovat välittömästi kaikkien hänen raskautensa kannalta olennaisten terveydenhuollon ammattilaisten saatavilla.

Verenpaineen lisäksi Ida voi tehdä muita olennaisia terveysmittauksia kotona ja jakaa tiedot neuvolalle tai sairaalalle. Sähköinen äitiyskortti sisältää myös verkkopohjaisia tieto- ja kyselylomakkeita, jotka hän voi täyttää ennen hoitokäyntejä, mikä lyhentää aikaa, jonka hän joutuu olemaan poissa kotoa.

CSAM iPana -äitiyskortti luo tehokkaan yhteyden Idan ja äitiyshuoltotiimin välille ja mahdollistaa laadukkaan hoidon ilman turhia matkoja ja käyntejä.

– Tuntuu, että minusta pidetään hyvää huolta, Ida sanoo.

Äitiyshuollon ammattilaisten tukena

CSAM iPana -äitiyskortti on tämän hetken johtava sähköinen raskausrekisteri Suomessa ja auttaa vuosittain noin 16 000 terveen suomalaisen vauvan synnytyksessä, mikä on yli kolmannes kaikista maan raskauksista.

Katja Hämeenoja on Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulosaluejohtaja Rovaniemen alueella. Hänen tiiminsä käyttää CSAM iPana Äitiys -sairaalajärjestelmää sekä sähköistä äitiyskorttia odottaville äideille, jotka aikovat synnyttää kyseisessä sairaalassa.

– Paperilomakkeista luopuminen oli valtava edistysaskel osastollemme. Ennen kuin siirryimme CSAM:n äitiyspalveluihin, meidän oli täytettävä 16 erilaista lomaketta raskauden aikana, Hämeenoja kertoo. – Kätilöt joutuivat kirjoittamaan paljon käsin, mutta nyt äidin hoitohistoria on kaikkien saatavilla milloin tahansa ilman päällekkäisiä tietoja.

– Odottavat äidit taas voivat käydä tarkastuksessa paikallisella lääkärillä tai hoitajalla joutumatta matkustamaan sairaalaan, Hämeenoja sanoo. – Kaikki tärkeät tiedot ovat sähköisessä muodossa, joten erikoislääkärit voivat tarkastella tietoja ja antaa neuvoja paikalliselle terveydenhuollolle ilman, että äitiä tarvitsee kuljettaa tänne.

Sujuva tiedonkulku terveydenhuollon ammattilaisten ja odottavan äidin välillä parantaa hoidon laatua ja turvallisuutta, jolloin mahdolliset terveysongelmat ja raskauden tai synnytyksen aikaiset komplikaatioriskit voidaan tunnistaa nopeasti.

Tärkeää on se, että odottavat äidit saavat asianmukaista hoitoa ja tukea, jolloin terveet raskaana olevat naiset voivat pysyä kotona synnytykseen saakka. Riskiraskaudet saadaan havaittua jo varhain eikä myöhemmin raskauden aikana, mikä tarkoittaa, että useammat äidit ja vauvat ohjataan asianmukaisen hoidon piiriin paljon nopeammin.

– Näin odottava äiti saa varmuutta siitä, että asiat sujuvat hyvin, Hämeenoja sanoo.
– Kotimittaukset ovat tärkeitä, jotta raskaana olevat naiset voivat soittaa hoitajalle, jos heillä on kysyttävää tai he haluavat jonkun katsovan verenpainetuloksiaan. Näin he saavat kotona ollessaan kokea, että heistä pidetään huolta ja että he ovat turvassa.

Äitiyshuollon perusteellinen mullistus

Monet terveydenhuolto-organisaatiot käyttävät jo pilvipohjaisia palveluita akuuttihoidossa ja muissa hoitomuodoissa. CSAM iPana -äitiyskortin kaltaisilla erikoistuneilla äitiyspalveluilla on nyt mahdollisuus mullistaa koko raskaudenaikainen hoito.

Pohjoismaiden hallitukset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa sähköisen äitiyskortin käyttöönotosta raskausajan terveystietojen hallinnan parantamiseksi. Tämä on erityisen tärkeää niille, joilla on riskiraskaus tai -synnytys, ja niille, jotka asuvat maaseudulla, missä pääsy erikoislääkärille voi olla vaikeaa.

– Raskaus ja synnytys ovat jatkuvan muutoksen tiloja, jotka vaativat reaaliaikaista seurantaa ja terveystietojen päivittämistä, Hernandez sanoo. – Tämän prosessin aikana tieto voi pirstoutua nopeasti eri palveluntarjoajien välillä etenkin silloin, kun käytetään paperisia lomakkeita ja äitiyskortteja.

Yhteisen sähköisen äitiyskortin käyttö voi tehostaa synnytystä edeltävää, synnytyksen aikaista ja synnytyksen jälkeistä prosessia tarjoten samalla reaaliaikaisia ja tarkkoja tietoja, joita terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat päätöksentekoon.

– Yksi pilvipohjaisen järjestelmän suurista eduista on se, että se parantaa potilaan tiedonsaantia ja terveydenhuoltopalveluiden saatavuutta, mikä antaa odottaville äideille mahdollisuuden hallita omaa terveyttään raskauden aikana, Hernandez sanoo. – Samalla tarjoamme edelleen samaa korkealaatuista hoitoa ja tukea, jota he ovat tottuneet saamaan terveydenhuollon ammattilaisilta.

---

Kiinnostuitko?
Kerromme mielellämme lisää tarjoamistamme palveluista.