Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä otetaan käyttöön sähköinen erikoissairaanhoidon ajanvarausjärjestelmä

Uudessa ajanvarausjärjestelmässä pystyy itse varaamaan, siirtämään tai perumaan radiologian ja ortopedian ajanvarauksia sekä tarkastelemaan lasten ja nuorten klinikan ajanvarauksia. Keskeisinä ominaisuuksina järjestelmässä ovat lähetteiden kytkeminen kansalaisen ajanvarausoikeuteen ja tiedonvaihto usean tietojärjestelmän kesken. 2M-IT:n koordinoima ratkaisu on laadultaan ensimmäinen Suomessa, ja järjestelmä lisää ajanvarauksen valinnanvapautta sekä helpottaa terveydenhuollon ammattilaisten työkuormaa.

Sähköisiä ajanvarausjärjestelmiä on aiemminkin integroitu potilastietojärjestelmiin eri puolilla Suomea.  Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) kuvantamisen lasten- ja nuorten sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien toimialueilla käyttöön otettu järjestelmä mahdollistaa muista poiketen erikoissairaanhoidon lähetteen yhdistämisen ajanvarausoikeuteen. Järjestelmässä tutkimuslähetteet ja hoitovastuuta siirtävät lähetteet kytkeytyvät automaattisesti ajanvaraustapahtumiin sekä ajanvarausoikeuksiin. Jatkossa kansalainen voi siis itse varata, perua, siirtää ja tarkastella omia erikoissairaanhoidon ajanvarauksiaan sähköisesti.

Sähköinen ajanvarausjärjestelmä tuo valinnanvapautta ja vapauttaa resursseja

”Jos lääkäri esimerkiksi kirjoittaa keuhkojen kuvantamispyynnön, niin se kytkeytyy tutkimuskoodilla potilaan ajanvarausoikeuteen. Potilas näkee siis ajanvarausjärjestelmästä oman henkilökohtaisen oikeutensa ja voi varata haluamansa ajan. Tämä ajanvaraus näkyy sitten terveydenhuollon ammattilaiselle potilastietojärjestelmän ajanvarausjärjestelmässä ja radiologian omassa ajanvarausjärjestelmässä”, kuvaa kehityshankkeessa projektikoordinaattorina toiminut Leena Vilkman 2M-IT:ltä.

Sähköinen ajanvaraus vähentää tarvetta olla puhelimitse yhteydessä terveydenhuoltoon ajanvarauksia koskevissa asioissa ja lisää valinnanvapautta. ”Kansalainen voi omalla päätelaitteella valita juuri hänelle sopivan ajan ja paikan esimerkiksi Turusta tai Raisiosta, jos on vaikka töissä eri paikkakunnalla kuin asuu”, radiologian koordinoiva sovellusasiantuntija Turkka Härmä havainnollistaa.

Radiologian sovellusasiantuntija Turkka Härmä on ollut hankkeessa mukana alusta asti.

Ajanvaraus tehdään verkkopalvelussa Palveluohjain-ajanvaraussovelluksessa, jonne on linkki Tyksin www-sivuilla. Kansalainen saa kirjautumisohjeet kirjeessä, jossa kerrotaan ajanvarausoikeudesta. 2M-IT on ollut mukana tuottamassa tätä taustajärjestelmäriippumatonta ajanvaraussovellusta, jonka tavoitteena on helpottaa terveydenhuollon asiointia. Palveluohjain on ollut suurien sairaanhoitopiirien käytössä jo vuosia ja se on integroitavissa mihin tahansa potilastietojärjestelmään.

Ajanvarausta tehtäessä Palveluohjain hakee tarvittavat tiedot terveydenhuollon tietojärjestelmistä, ja ajanvaraus rekisteröityy ajanvarausjärjestelmä Oberoniin sekä radiologian tapauksessa myös toiminnanohjausjärjestelmä Raduun. Samalla ajanvaraukseen yhdistetään oikea lähete. Aiemmin tämä prosessi on vaatinut puhelinsoittoa ja käsin tehtävää tiedonsiirtoa, joten järjestelmä vähentää huomattavasti terveydenhuollon ammattilaisten manuaalista tarkistus- ja ajanvaraustyötä.

Yhteistyö ja teknologinen edistys mahdollistivat kehityksen

Tutkimuspyynnöllisen ajanvarausjärjestelmän toteuttaminen on vaatinut mittavaa tuotekehitystä. Vaiheittain toteutetussa projektissa ominaisuuksia lisättiin toimintojen haastavuuden ja pilottiklinikoiden tarpeiden mukaan. Pilottiklinikoilta kerättiin tietoa siitä, millaisia erilaisia toimintoja ja ajanvaraustapahtumien parametreja järjestelmään tarvitaan sujuvan toiminnan takaamiseksi.

Ensimmäisessä vaiheessa kolmen pilottiklinikan asiakkaille avattiin mahdollisuus tarkastella heille varattuja aikoja sähköisessä järjestelmässä. Toisessa vaiheessa järjestelmään lisättiin mahdollisuus perua ja siirtää varattuja aikoja. Kolmas kehitysvaihe sisälsi hankkeen monimutkaisimman toiminnallisuuden toteutuksen eli lähetteen tai tutkimuspyynnön kytkemisen osaksi ajanvarausprosessia.

Projektin keskeisimpänä haasteena on ollut saada eri potilastietojärjestelmät ja ajanvarausjärjestelmät keskustelemaan keskenään. Useisiin järjestelmiin on täytynyt tehdä mittavia muutoksia ja päivityksiä tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Tämä puolestaan on vaatinut panostusta monelta eri osapuolelta, jotta uudistus oli mahdollista viedä läpi. ”Potilastietojärjestelmän ajanvarausrajapinnan toiminnot olivat nyt riittävän kehittyneitä, jotta tämä palvelu saatiin tuotekehityksen kautta tehtyä”, tiivistää Leena Vilkman.

2M-IT:n lisäksi hankkeeseen tarvittiin monia erikoissairaanhoidon osapuolia. Kehitystyö saatiin käyntiin yhteistyössä kuvantamisen toimialueen, lasten ja nuorten klinikan sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien toimialueen kanssa. ”Toteuttaminen on nojannut vahvasti työpajoihin, joissa on määritetty terveydenhuollon osapuolten tarpeet ja sovitettu ne toimittajan resursseihin” kuvaa Turkka Härmä.

Sähköinen ajanvaraus yleistyy tulevaisuudessa

Erikoissairaanhoidon sähköistä ajanvarausta tullaan lähitulevaisuudessa laajentamaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Lähetteellinen ajanvaraus on jo käytössä tuki- ja liikuntaelinsairauksien toimialueella, ja tutkimuspyynnöllinen ajanvaraus on hiljattain otettu käyttöön kuvantamisen toimialueella. Kuluvana vuonna myös naistentautien, psykiatrian ja neurologian klinikoilla otetaan käyttöön lähetteellinen ajanvaraus. Asioinnin ja terveydenhuollon ammattilaisten työkuorman helpottamisen lisäksi sähköinen järjestelmä parantaa tiedonjakoa eri toimielimien välillä. ”Sähköinen palvelu tai sivusto tulee olemaan olennaisen tärkeää tiedonjaossa nyt ja jatkossa”, tiivistää Härmä.

Projektikoordinaattori Leena Vilkman arvioi, että tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon lähetteelliset ajanvarausjärjestelmät yleistyvät kansallisesti. ”Terveydenhuollossa pyritään jatkuvasti lisäämään kustannustehokkuutta, ja sähköinen asiointi kyllä vastaa tähän tarpeeseen.”

Pilottihanke käynnistyy Etelä-Karjalassa: Voisivatko robottipuhelut tukea koronajäljitystä?

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) selvittää, miten terveydenhuoltojärjestelmän prosesseja tulisi kehittää koronaviruksen tartuntaketjujen jäljittämiseksi tehokkaasti. Pilottihankkeen käynnistäjä, koordinoija ja rahoittaja on Sitra.

Eksotessa alkaa kesäkuussa pilottihanke, jossa arvioidaan terveydenhuollon nykyisiä toimintamalleja sekä kehitetään uutta toimintamallia koronaviruksen tartuntaketjujen jäljittämiseen. Hanke tuottaa jäljitysprosessista tietoa, jota voidaan myöhemmin hyödyntää myös valtakunnallisessa kehitystyössä. Pilottihankkeessa otetaan huomioon paitsi nykyisen epidemian tulevat vaiheet myös mahdolliset tulevat epidemiat ja pandemiat.

“Pilotissa testataan uutta toimintamallia tartunnan saaneiden jäljittämisessä ammattilaisten ja asiakkaiden yhteistyönä. Tavoitteena on parantaa tartuntojen jäljitystyön toimivuutta ja luotettavuutta. Pilotin aikana arvioidaan, vähentääkö se henkilöstöresurssien tarvetta jäljittämiseen vapauttaen aikaa potilastyöhön”, kertoo Eksoten kehitysjohtaja Merja Tepponen.

Eksote on toiminut sosiaali- ja terveysalalla edelläkävijän roolissa jo kymmenen vuotta toteuttaen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota vuodesta 2010. Pilotti jatkaa Eksoten pitkäjänteistä kehittämistyötä.

Suomessa nyt käytössä oleva testaa – jäljitä – eristä – hoida -strategia on menetelmä, joka mahdollistaa tartuntaketjujen katkaisun ja turvallisemman terveiden ja immuniteetin saavuttaneiden arkeen paluun. Toimiakseen strategia vaatii entistä kehittyneempiä jäljittämisen ja tiedonvälittämisen tapoja, jotta terveydenhuollon rajalliset voimavarat voidaan kohdistaa tehokkaasti ja vaikuttavasti. Jäljittämisen kapasiteetin kasvattamiseen viitattiin vastikään mm. valtioneuvoston julkaisussa Talouspolitiikan strategia koronakriisissä.

Pilotti toteutetaan Eksoten, ICT-yhtiö 2M-IT Oy:n ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran yhteistyönä.

Digitalisaatio mahdollistaa tehokkaamman voimavarojen käytön sosiaali- ja terveydenhuollossa

Digitalisaatio ja robotisaatio voivat tuoda jäljitykseen uusia, automaattipuheluiden kaltaisia, mahdollisuuksia. Niitä voidaan kokeilla ja hyödyntää esimerkiksi yhteydenpidossa altistuneiden ja mahdollisesti altistuneiden kanssa. Jäljitysvaiheeseen lisättävä teknologia luo ihmiskeskeiseen jäljitysprosessiin automatisoidun, tehokkaan ja skaalautuvan toimintamallin. Vaasan sairaanhoitopiirissä alkaa ensi viikolla pilottihanke, jossa pilotoidaan Ketju-jäljityssovelluksen käyttöä. Eksoten pilotissa hyödynnetään Vaasan hankkeen tuottamia tietoja.

Pandemia on paljastanut niin palvelujen kuin niitä tukevan tietohallinnon kehittämistarpeita. Nämä opit on syytä ottaa käyttöön. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä digitalisaatio mahdollistaa uusia ratkaisuja, mutta tarvittavien muutosten läpivienti monimutkaisessa toimintaympäristössä on vaativaa.

2M-IT:n rooli on olla mahdollistamassa toiminnan kehittämisen ja digitalisaation sosiaali- ja terveydenhuollossa muun muassa yhteistyössä toteutettavien kokeilujen avulla.

”2M-IT kehittää palveluita terveydenhuollon organisaatioiden kanssa heidän toimintaympäristössään, jolloin palvelut tukevat ammattilaisen työtä. Näin sote-ammattilaisten käytössä on järjestelmiä ja palveluita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita”, kertoo 2M-IT:n toimitusjohtaja Jari Nevalainen.

Pitkään terveydenhuollon uudistamiseksi työskennellyt Sitra on pilottihankkeen käynnistäjä, koordinoija ja rahoittaja. Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä muistuttaa, että kokonaisvaltainen uudistumiskyky on tärkeää, sillä teknologian ja jäljityssovellusten vaikutus yksistään on pieni, ellei samaan aikaa varmisteta koko testaa – jäljitä – eristä – hoida -prosessin toimivuutta. Samalla on syytä miettiä ennakkoluulottomasti myös täysin uusia toimintamalleja, kuten automatisoitujen puheluiden hyödyntämistä osana palveluprosessia. Sitra on vastikään rahoittanut kokeiluja, joissa testataan robottipuhelujen toimivuutta Kuhmoisissa, Loviisassa ja Riihimäellä.

”Julkisessa keskustelussa päähuomio on toistaiseksi ollut siinä, riittävätkö henkilöresurssit tartuntaketjujen jäljittämiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa. Sekä mobiilisovellus että automatisoidut puhelut voivat olla keinoja kohdentaa rajallisia henkilöstöresursseja järkevästi poikkeusoloissa”, Kivelä sanoo.

Lisätiedot:

Merja Tepponen, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kehitysjohtaja, puh. 0400 655 197, merja.tepponen@eksote.fi

Jari Nevalainen, 2M-IT Oy:n toimitusjohtaja, puh. 050 383 9455, jari.nevalainen@2m-it.fi

Arja Pesonen, 2M-IT Oy:n hallituksen puheenjohtaja, puh. 050 409 0755, arja.pesonen@tyks.fi

Antti Kivelä, johtaja, Sitran Uudistumiskyky-teema, puh. 040 482 7435, antti.kivela@sitra.fi

 

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Eksote on vuodesta 2010 alkaen järjestänyt integroituja ja toimintakykyä edistäviä terveys- ja vanhustenpalveluja, perhe- ja sosiaalipalveluja sekä kuntoutuspalveluja maakunnan reilulle 128 000 asukkaalle. Eksotella on tällä hetkellä noin 100 toimipistettä kaikkien eteläkarjalaisten käytössä kotikunnasta riippumatta. Etelä-Karjalan keskussairaala vastaa erikoissairaanhoidosta ja ensivaste ja ensihoito järjestetään yhdessä pelastustoimen kanssa. Eksote on maakunnan suurin työnantaja ja työntekijöitä on noin 5000.

2M-IT Oy on Suomen suurin julkisomisteinen sosiaali- ja terveydenhuollon tieto- ja viestintäteknologian palveluihin ja ratkaisuihin keskittynyt yhtiö. Ratkaisumme helpottavat sote-ammattilaisten jokapäiväistä työtä 15 sairaanhoitopiirin alueella.

Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Sitra on työskennellyt pitkään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi ja luo parhaillaan edellytyksiä reilulle datataloudelle. Sitra oli myös osaltaan suuntaamassa yksilön oikeuksia korostavaa EU:n datastrategiaa Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.