Ketju-koronasovelluksen pilotti Vaasassa tuotti oppeja kaikkien suomalaisten hyödyksi

Vaasan keskussairaalassa toteutettu pilottihanke oli ripeän kokeilemisen ja keskenään erilaisten organisaatioiden yhteistyön voimannäyttö poikkeusoloissa. Pilotin opit ja kehitetty lähdekoodi on avattu valtakunnallisesti hyödynnettäviksi.

Koekäyttäjät olivat tyytyväisiä Ketju-sovelluksen käytettävyyteen ja toimivuuteen. Teknisen analyysin perusteella pilotissa käytetty Bluetooth-teknologia vaatii kuitenkin huomattavasti säätöä ja optimointia, jotta sillä voitaisiin rekisteröidä ihmisten välisiä kohtaamisia riittävän luotettavasti.

Näin voi tiivistää Vaasan keskussairaalassa toteutetun pilottihankkeen päähavainnot. Pilotissa testattiin korona-altistusten digitaaliseen jäljittämiseen kehittyä Ketju-mobiilisovellusta. Kaikki pilotista saadut havainnot ja sitä varten kehitetty lähdekoodi on avattu hyödynnettäväksi valtakunnallisen jäljityssovelluksen kehittämisessä.

Korona-jäljityssovelluksen pilotin valmistelu, suunnittelu, toteutus ja tulosten paketointi kahdessa kuukaudessa touko-kesäkuussa oli yhteistyön ja ennakkoluulottoman kokeiluhengen voimannäyttö. Pilotin taustalla olleessa konsortiossa olivat mukana Sitra, Vaasan sairaanhoitopiiri, 2M-IT Oy sekä ohjelmistoyhtiöt Reaktor, Futurice ja Columbia Road sekä tietoturvayhtiö Fraktal. Pilotin käynnistäjä, koordinaattori ja rahoittaja oli Sitra.

Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä sanoo, että viheliäisiin ongelmiin reagoiminen ja niiden ratkaiseminen edellyttää organisaatioilta ja kokonaisilta kansakunnilta entisaikoja enemmän yhteistyökykyä ja ennakkoluulotonta asennetta nopeisiin kokeiluihin.

”Muutoin emme voi tietää mikä toimii käytännössä ja mikä ei. Korona-pandemia ja myös tulevat epidemiat ovat hyvä esimerkki tästä, kun panoksena ovat sekä ihmisten terveys että kansantalouden kantokyky”, Kivelä sanoo.

Vahva anonymiteetti tekee jäljitystiedon käytettävyydestä haastavaa

Pilotin tulosten perusteella voi sanoa, että hajautetun mallin tarjoama vahva anonyymiteetti tekee jäljitystyöstä hankalaa. Kohtaamisten yhdistäminen yksittäisiin käyttäjiin ei ole mahdollista, vaan käyttäjä saa ilmoituksen mahdollisesta altistumisestaan noin päivän tarkkuudella. Jos altistumisesta ei tiedetä tämän tarkempaa ajankohtaa tai keneltä/keiltä se on peräisin, jäljitystyötä tekevän viranomaisen on äärimmäisen vaikeaa liittää altistustieto muuhun tietoon tai käyttää omaa harkintaa.

Ilman yksityiskohtaisempaa tietoa altistuksesta lääkäri ei voi määrätä käyttäjää viralliseen karanteeniin, joka oikeuttaisi esim. taloudellisiin korvauksiin. Altistumisilmoituksen perusteella käyttäjä voi siis ainoastaan mennä omaehtoisesti testattavaksi ja/tai jäädä vapaaehtoiseen karanteeniin.

Näin vahva anonyymius on manuaalisen jäljitystyön kannalta hankalaa myös, koska sovellus tuottaa väistämättä vääriä positiivisia altistumia tilanteista, jotka eivät todellisuudessa ole altistumisriskejä. Hajautetun mallin vahva tietosuoja (ei tarkkaa aikaa, ei altistumislähdettä) estää tilanteiden yksikäsitteisen tunnistamisen ja niiden tarkemman evaluoinnin esimerkiksi infektiolääkärin toimesta.

Jos sovellus toteutettaisiin hajautetun mallin sijaan ns. hydridimallilla, niin että tarkemmat kohtaamistiedot saataisiin käyttäjän suostumuksella viranomaisille, altistumiset olisi mahdollista yhdistää muihin sairastuneisiin ja muistettuihin kohtaamistilanteisiin. Haastattelemalla sekä sairastunutta että altistunutta olisi mahdollista selvittää, että altistunut istui sairastuneen kanssa vaikkapa samassa bussissa kasvot eri suuntiin. Tämän tiedon perustella lääkäri voisi arvioida karanteenitarpeen. Hydridimalli ei kuitenkaan ole mahdollinen käytettäessä DP-3T:ta tai Googlen ja Applen vastikään kehittämää, hajautettua Exposure Notification -protokollaa.

Pilottisovellus käytti DP-3T-protokollaa tilassa, jossa pilotin aikaiset kohtaamiset oli mahdollista yhdistää toisiin käyttäjiin. Tämä oli välttämätöntä, jotta voitiin varmistaa teknologian toimivuus ja luotettavuustaso vertailemalla sovelluksen keräämää kohtaamistietoa käyttäjien itsensä kirjaamiin kohtaamisiin.

Hankkeen tulokset ja sovelluksen koodi löytyvät nyt GitHub-palvelusta

Vaasan keskussairaalan pilottiin osallistunut henkilökunta koki sovelluksen käytön ja itse pilottijakson mielenkiintoisena ja sujuvana. Hanketta keskussairaalassa koordinoinut tietojohtaja Pia Wik sanoo, että ketterästi edenneessä hankkeessa oli ilo olla mukana.

”Olemme tyytyväisiä, että niin lyhyessä ajassa onnistuttiin selvittämään tärkeitä asioita, joista on hyötyä kansallisen jäljityssovelluksen kehittäjille”, Wik toteaa.

Vaasan sairaanhoitopiirin ict-kumppani 2M-IT tuki asiakastaan pilotissa. ”Pystyimme yhdessä lyhyessä ajassa reagoimaan ja toteuttamaan ketterästi hienon hankkeen usean toimijan yhteistyöllä”, sanoo 2M-IT:n asiakkuusjohtaja Kari-Mikael Markkanen.

Hankkeen tulokset on julkaistu hankkeen lopuksi vapaaseen käyttöön. Sovelluskoodit julkaistaan avoimena lähdekoodina GitHub-palvelussa. Lisäksi palvelussa julkaistaan muut hankkeen aikana tuotetut materiaalit helposti saataville, kuten pilottihankkeen loppuraportti, arkkitehtuurikuva ja kuvasarjat käyttöliittymistä. GitHub:https://github.com/ketjusovellus

 

Lisätiedot:

Antti Kivelä, johtaja, Uudistumiskyky-teema, Sitra, antti.kivela@sitra.fi, puh. 040 482 7435

Jukka Vahti, johtava asiantuntija, viestintä, Sitra, jukka.vahti@sitra.fi, puh. 040 566 5152

Marina Kinnunen, Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja, marina.kinnunen@vshp.fi, 044 323 1808

Pia Wik, tietojohtaja, Vaasan sairaanhoitopiiri, pia.wik@vshp.fi, puh. 044 323 1809

Verna Vuoripuro, viestintäpäällikkö, Reaktor, verna.vuoripuro@reaktor.com, puh. 040 756 3088

Kari-Mikael Markkanen, asiakkuusjohtaja, 2M-IT Oy, kari-mikael.markkanen@2m-it.fi, puh. 040 552 9534

Ohjelmistorobotiikka lisää kustannustehokkuutta Satasairaalassa

Satakunnan sairaanhoitopiirissä on hyödynnetty ohjelmistorobotiikkaa logistiikka- ja hankintakeskuksen tietojärjestelmissä. 2M-IT:n tuottamalla palvelulla automatisoitiin ostolaskujen tiedonkäsittely, mikä tuo sairaanhoitopiirille merkittäviä säästöjä ennen seuraavaa tietojärjestelmäuudistusta. Satasairaalassa on oltu tyytyväisiä ohjelmistorobotiikan palveluratkaisuun, jolla lisätään tiedonkäsittelyn nopeutta ja vapautetaan ihmisresursseja mielekkäämpiin tehtäviin.

Satakunnan sairaanhoitopiirin ostolaskujen käsittely painottuu logistiikka- ja hankintakeskukseen. Nykyiset keskuksen tietojärjestelmät ovat lähestymässä elinkaarensa loppua, joten edessä on ennen pitkää kattava tietojärjestelmäuudistus. Tämänhetkisiin järjestelmiin ei sisälly ominaisuuksia, joilla ostolaskujen käsittely voitaisiin automatisoida, jonka takia tarkastustyö tehtiin aiemmin manuaalisesti. Satasairaalassa nähtiin tarve tarkastusprosessin tehostukseen ennen suurta järjestelmäuudistusta, ja tarpeeseen vastaava ratkaisu löytyi ohjelmistorobotiikasta.

Ohjelmistorobotiikka eli RPA-teknologia (robotic process automation) tarkoittaa prosesseja, joissa suoritettavia tehtäviä automatisoidaan ohjelmoitavan robotin avulla. Ohjelmistorobotiikalla voidaan esimerkiksi siirtää tietoa eri tiedostojen tai tietojärjestelmien välillä automaattisesti, jolloin tarve manuaaliselle tiedonsiirrolle vähenee. Muita ohjelmistorobotiikan tuomia etuja ovat kustannustehokkuuden lisääntyminen ja ihmisresurssien vapautuminen esimerkiksi ongelmanratkaisua tai luovaa ajattelua vaativiin tehtäviin.

”Sanoisin, että kyseessä on yksi onnistuneimpia projekteja 2M-IT:n kanssa.”

Satasairaalaan hankittu ohjelmistorobotti asiatarkastaa ja tiliöi automaattisesti sairaanhoitopiirin ostolaskuja. Satasairaalan logistiikka- ja hankintajohtaja Juha-Pekka Heikkonen on ollut tyytyväinen ohjelmistorobotin toimintaan. ”Kun ohjelmistorobotti oli iterointikierrosten jälkeen saatu täyteen tuotantovarmuuteen, niin voi sanoa, että se toimi paremmin kuin oli odotettu. Robotin suhteen on ollut hyvin vähän ongelmia. Sanoisin, että kyseessä on yksi onnistuneimpia projekteja 2M-IT:n kanssa.”

2M-IT tarjoaa ohjelmistorobotiikkaa palveluna erityisesti terveydenhuollon tarpeisiin. 2M-IT:n palvelupäällikkö Mari Vaetojan mukaan ohjelmistorobotiikkaan ei voida tarjota pakettiratkaisua, vaan robotti on suunniteltava aina tarpeen mukaan. ”Ohjelmistorobotiikan käyttöönotto vaatii tietynlaisen tarpeen, jossa mekaanista ja toistuvasti samalla tavalla tehtävää prosessia halutaan nopeuttaa. Tarpeen määrittelyn avulla robotin yksityiskohdat sitten konseptoidaan ja suunnitellaan, jonka jälkeen seuraa valmistus ja asennus. Palveluumme sisältyy myös robotin ylläpito ja huolto.”

Ohjelmistorobotin voi opettaa tekemään toistuvia mekaanisia työtehtäviä, tai vaihtoehtoisesti vain yhden suuren tiedonsiirron. Esimerkiksi uusia tietojärjestelmiä käyttöönotettaessa täytyy siihen usein päivittää suuri määrä tietoa vanhasta järjestelmästä. ”Jos kuvitellaan, että uuteen järjestelmään pitäisi syöttää esimerkiksi 200 000 riviä tietoa, niin se vaatisi hirveästi ihmisresursseja ja aikaa. Ohjelmistorobotilla työ saadaan tehtyä hyvin nopeasti, kunhan tiedonsiirron kriteerit määritellään tarkasti”, Vaetoja havainnollistaa.

Heikkonen uskoo, että tulevaisuudessa ohjelmistorobotin käyttömahdollisuuksia on syytä tarkastella muissakin tilanteissa. ”Tietojärjestelmien välisten rajapintojen rakentaminen voi olla työlästä ja kallista, ja joissakin tapauksissa ohjelmistorobotin käyttäminen rajapinnan sijasta saattaa olla kustannustehokkaampi valinta.”

Ohjelmistorobotti voi toimia monesti ihmisen puolesta, mutta myös ihmisen kanssa. Jotkin työtehtävät eivät ole automatisoitavissa, koska ne vaativat terveydenhuollon ammattilaisen tapauskohtaisen arvion ja päätöksenteon. Tällaisissa tehtävissä ohjelmistorobotille voidaan ulkoistaa ne yksittäiset manuaaliset osat tehtävästä, jolloin ihmisresursseja vapautuu juuri niihin tehtäviin, missä nimenomaan tarvitaan ihmistä.

 

Turun kaupunki tiivistää yhteistyötä 2M-IT:n kanssa

Hyvinvointitoimialan asiakas- ja potilastietojärjestelmien tuki, kehittäminen sekä pääkäyttäjätoiminnot siirtyvät 2M-IT:lle. Liikkeenluovutus on tarkoitus toteuttaa 1.9.2020 alkaen.

Turun kaupunki saa palveluidensa tueksi 2M-IT:n koko valtakunnallisen palveluorganisaation sekä kattavat toimintaprosessit.

Turun kaupunginhallitus päätti aiemmin maaliskuun kokouksessaan merkitä suunnatussa osakeannissa tarjotut 2M-IT Oy:n lisäosakkeet. Merkinnällä vahvistettiin kaupungin sidosyksikköasemaa yhtiössä. Samalla kaupunginhallitus päätti, että selvitys asiakas- ja potilastietojärjestelmien tuen ja pääkäyttäjätoimintojen sekä järjestelmiin liittyvien sopimusten siirrosta liikkeenluovutuksella 2M-IT Oy:lle voidaan aloittaa sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä.

Tiivistynyt yhteistyö ei ole tärkeää ainoastaan Turun kaupungille vaan koko alueelle. Varsinais-Suomen alueellisessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteita sote-sektorin järjestelmäkehitykselle. Tavoitteena on yhtenäinen, alueellinen sote-tietojärjestelmäympäristö.

2M-IT:n tuella on huomattavasti paremmat edellytykset valmistautua joko alueelliseen konsolidaatioon eli yhdenmukaistamiseen, järjestelmien kilpailutukseen tai toisaalta osallistumaan APTJ-konsortioiden yhteiskehittämiseen. Kaupungin omalla organisaatiolla ei ole riittävää osaamista tai resursointia ottaa näin suuria alueellisia kehityshankkeita johdettavakseen, joten asia edellyttää strategisen kumppanin hankintaa esitetyllä tavalla.

Tiivistyvästä yhteistyöstä hyötyvät kaikki 2M-IT:n kumppanit. 2M-IT:n tuella asiakkaiden edellytykset yhteiskehittämiseen ja tulevan sote- ja maakuntauudistuksen toteutukseen paranevat merkittävästi.

Lue lisää Turun kaupunginhallituksen pöytäkirjasta: https://ah.turku.fi/kh/2020/0608016l/4110745.htm

Lisätiedot:

Jari Nevalainen, 2M-IT Oy:n toimitusjohtaja,
puh. 050 383 9455, jari.nevalainen@2m-it.fi

Arja Pesonen, 2M-IT Oy:n hallituksen puheenjohtaja,
puh. 050 409 0755, arja.pesonen@tyks.fi

 

Ensihavaintoja Ketju-sovelluksen pilotista Vaasassa: Käyttäjät tyytyväisiä, bluetooth-teknologian soveltuvuutta tartuntojen jäljittämiseen analysoidaan

Vaasan keskussairaalassa tehty koronavirukselle altistuneiden digitaaliseen jäljittämiseen kehitetyn Ketju-sovelluksen pilotin käyttötestausvaihe on nyt päättynyt. Pilotissa mukana olleet keskussairaalan työntekijät kokivat sovelluksen käytön vaivattomana.

Koronavirustartuntojen jäljittämisen kehittämiseen tarkoitetun Ketju-sovelluksen pilotti käynnistyi Vaasan keskussairaalassa 18.5.2020. Pilotissa palvelua käytti rajattu joukko Vaasan keskussairaalan työntekijöitä, jotka simuloivat testiympäristössä satunnaisia henkilöitä. Pilotin tulokset ja hanketta varten kehitetyn sovelluksen lähdekoodi julkaistaan kesän aikana ja niitä voi hyödyntää myös valtakunnallisen sovelluksen kehitystyössä. Pilotin käynnistäjänä, rahoittajana ja koordinoijana on toiminut Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

Vaasan keskussairaalan päivystyspoliklinikan 33 työntekijää sekä sairaanhoitopiirin johtaja latasivat Ketju-sovelluksen testiversion puhelimiinsa. Pilotin toisella ja kolmannella viikolla simuloitiin koronatartuntaa neljällä henkilöllä.

”Sovelluksen lataaminen onnistui hyvin. Olen pitänyt puhelinta taskussa töissä ollessani ja samalla kerännyt manuaalisesti vertailutietoa kohtaamisista, joita on ollut muiden pilottiin osallistuneiden kanssa”, kertoo päivystyksen osastonhoitaja Tarja Makkonen, joka oli yksi neljästä tartuntaa simuloivista pilottihenkilöistä.

Tarjan kollegat, jotka altistuivat simuloidulle tartunnalle, saivat omaan puhelimeensa notifikaation, jonka mukaan he olivat altistuneet koronavirustartunnalle. Sovellus lähetti ilmoituksen niihin puhelimiin, jotka olivat olleet tietyn ajan Tarjan puhelimen kanssa lähietäisyydellä.

“Pilottiin osallistuminen on ollut mielenkiintoista. Ketju-sovelluksen käyttö on tuntunut helpolta, eikä se ole vaikuttanut puhelimeni muuhun toimintaan häiritsevästi”, Makkonen kuvailee tunnelmia pilotin jälkeen.

Teknologian soveltuvuutta analysoidaan

Pilotin tarkoitus on ollut testata, miten valittu teknologia soveltuu kohtaamistietojen tallentamiseen ja niiden tietojen avulla tartuntojen jäljittämiseen.

Vaasassa tehdyn pilotin malli oli niin sanottu hajautettu malli, jossa käytettiin DP-3T-teknologiaa. Tämänkaltaisen sovellusratkaisun kohdalla Vaasan pilotti on yksi ensimmäisiä Euroopassa.

Sovelluksen toimittivat pilottia varten ICT-yhtiö 2M-IT Oy sekä ohjelmistoyhtiöt Reaktor ja Futurice ja tietoturvayhtiö Fraktal.

Pilotin aikana kerätyn tietomassan analysointi on nyt alkanut ja lopullisia tuloksia saadaan myöhemmin kesäkuussa. Tarkemmassa analyysissa tullaan keskittymään erityisesti kohtaamisten havaitsemiseen ja tallentamiseen liittyvän teknologian toimivuuteen ja luotettavuuteen.

Pilottihankkeen vastuullisen johtajan, Vaasan keskussairaalan tietojohtaja Pia Wikin mukaan sovelluksen tietosuojaan on kiinnitetty erityistä huomiota, eikä esimerkiksi puhelinten sijaintitietoja ole tallennettu puhelimiin. Pilotin aikana ei myöskään ole tallennettu mitään henkilötietoja, eikä kokeilussa käytetty potilastietojärjestelmiä.

”Tietosuojavaltuutettua on informoitu hankkeesta ja Ketju-sovelluksen osalta tietosuojavaatimukset ovat kunnossa”, Wik sanoo.

Pilottiin osallistuneet sairaalan henkilökunnan jäsenet olivat vapaaehtoisia, ja heillä oli myös oikeus keskeyttää osallistumisensa milloin tahansa. Kaikki tartuntatapaukset olivat simuloituja ja pilotin aikana kerätyt tiedot kohtaamisista poistetaan heti pilotin jälkeen.

Lähdekoodi julkaistaan avoimesti hyödynnettäväksi

Ketju-sovelluksen lähdekoodi on tarkoitus julkaista avoimesti hyödynnettäväksi. Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä sanoo, että sekä Vaasassa toteutettavan pilotin että Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa toteutettavan pilotin kautta saadaan arvokasta tietoa tartuntaketjujen jäljittämisestä niin sovelluksen, lainsäädännön kuin toimintamallien kehittämisen suhteen.

Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan kokeiluihin ja uudistuksiin. Vaasan Ketju-pilotissa Sitra on mukana käynnistäjänä, koordinoijana ja rahoittajana.

”Koronapandemia ei jää viimeiseksi yllättäväksi tilanteeksi tai kriisiksi nopeasti muuttuvassa maailmassa. Siksi meillä kansakuntana pitää olla osaamista ja uskallusta kokeilla uudenlaisia toimintamalleja ja välineitä – ja sitten myös kykyä ottaa kokeiluista nopeasti opiksi ja panna toimeksi”, Kivelä sanoo.

Lisätiedot:

Kimmo Tiira, alueellinen IT-johtaja, Vaasan sairaanhoitopiiri, puh. 040 193 5011
Antti Kivelä, johtaja, Sitran Uudistumiskyky-teema, puh. 040 482 7435
Jari Nevalainen, 2M-IT Oy:n toimitusjohtaja, puh. 050 383 9455