Kategoria: Asiakastarinat

SIPE-toiminnanohjaussovellus tehostaa potilassiirtoja Oma Hämeessä

Posted on by johannau

SIPE-sovellus mahdollistaa potilaiden sijoittamisen oikeaan hoitopaikkaan nopeammin ja sujuvammin, mikä parantaa potilaiden hoitokokemusta ja vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia. Toiminnanohjaussovelluksen tuomat hyödyt terveydenhuollon ammattilaisten arkeen ovat merkittävät Oma Hämeessä.

 

Ketterä kehitysmalli ja SBM-alustan kehitysnopeus mahdollistivat nopean projektin

Oma Häme käynnisti potilassiirtojen kehitysprojektin alkuvuodesta 2024. Projektin päätavoitteena oli tehostaa potilassiirtoja erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon osastoille ja kotisairaalaan. Oma Häme valitsi toiminnanohjaukseen 2M-IT:n toimittaman SIPE-sovelluksen, jonka teknologiana toimii Solutions Business Manager (SBM) -alusta. Kehitysprojekti huipentui noin viisi kuukautta sen aloittamisen jälkeen SBM SIPE-toiminnanohjaussovelluksen käyttöönottoon.

Nopean projektin mahdollistivat ketterä kehitysmalli ja SBM-alustan kehitysnopeus. 2M-IT toimitti sovelluksen kehitys- ja käyttöönottoprojektin yhdessä kehittäjäkumppanin, Flovio Oy:n kanssa, joka vastasi sovelluskehittämisestä. 2M-IT vastasi projektin koordinoinnista, työpajoista, iteraatiokierroksista, koulutuksista sekä tuottaa sovelluksen käyttäjille tuki- ja ylläpitopalvelun tuotantoon siirtymisen jälkeen.

– SIPE-sovellus toimii ja tukee hyvin meidän toimintamallejamme ja sitouttaa sovellusta käyttäviä ammattilaisiamme paremmin. Toimintalähtöinen kehittäminen on olennainen osa muutoksen sitouttamista. Vaikka ratkaisuissa on samankaltaisuuksia eri alueiden välillä, tässäkin sovelluksessa on myös Oma Hämeelle ominaisia piirteitä. Aluksi harkitsimme vaihtoehtoisia teknologioita ja toimittajia, mutta päädyimme käyttämään SBM-alustaa sen keveyden, kustannustehokkuuden ja varsinkin sen kehitysnopeuden vuoksi. Lisäksi 2M-IT:n asiantuntemus ja ketterä kehitysmalli mahdollistivat järjestelmän nopean ja tehokkaan käyttöönoton, sanoo Toni Suihko, kehitys- ja ICT-johtaja Oma Hämeestä.

Osallistava kehitysmalli varmistaa, että lopputuloksena on arjessa toimiva työkalu

SBM-sovellusten kehitysmalli ja sujuvuus ovat olleet projektin onnistumisen avaintekijöitä. Alusta alkaen projekti eteni suunnitelmallisesti ja yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Tammikuussa 2024 järjestettiin koko päivän työpaja, jossa hyvinvointialueen ammattilaiset, potilaskoordinaattorit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset pääsivät vaikuttamaan sovelluksen kehittämiseen. Tämä osallistava kehitysmalli varmisti, että sovellus vastasi käyttäjien tarpeita ja toiveita.

– On todella hyvä, että käytännön työntekijöiden mielipiteitä kuultiin ja huomioitiin sovelluksen kehittämisessä. Potilaskoordinaattorit pystyivät tuomaan esiin tärkeitä näkökulmia, koska he käyttävät sovellusta päivittäin omassa työssään. Tämä osallistava kehittämistapa varmisti, että sovellus vastaa todellisia tarpeita ja on hyödyllinen työkalu. Nyt, kun sovellus on ollut käytössä toukokuusta lähtien, työntekijät ovat todenneet sen tehostavan työtämme huomattavasti ja helpottavan potilasliikenteen hallintaa, sanoo Susanna Hurme, osastohoidon palvelualuepäällikkö Oma Hämeestä.

SIPE-sovellus on tuonut nopeutta ja tehoa potilassiirtoihin Oma Hämeessä

Käyttöönoton jälkeen SIPE-sovellus on saanut positiivista palautetta käyttäjiltä, ja se on todettu erittäin hyödylliseksi työkaluksi potilasliikenteen hallinnassa. SIPE-toiminnanohjassovelluksen tarjoamat edut:

  • potilasliikennettä voidaan hallinnoida tehokkaasti ja reaaliaikaisesti
  • potilaiden sijoittamisen oikeaan hoitopaikkaan nopeammin
  • parantaa potilaiden hoitokokemusta
  • manuaalinen työ vähenee
  • resursseja vapautuu
  • vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia
  • terveydenhuollon palvelut tehostuvat

– Juuri kustannustehokkuus ja kehitysnopeus on mahdollistanut myös SBM:n laajentamisen ja kehittämisen myös muihin tarpeisiin Oma Hämeessä, esimerkiksi Ikäihmisten palveluissa, pelastustoiminnassa sekä vainajatoiminnassa. Tällä hetkellä käyttöönotettuja toiminnanohjauksensovelluksia on kymmenisen kappaletta, Toni Suihko sanoo.

SBM-kehittäminen palveluna

SBM-palvelun historia sosiaali- ja terveydenhuollossa ulottuu vanhoihin kuntayhtymiin 2010-luvun alkupuolelle, jolloin tunnistettiin toiminnanohjauksen ja asiakkuudenhallinnan tarve yli organisaatiorajojen. SBM vastasi tähän tarpeeseen jo silloin low code -alustan ominaisuuksillaan kehitysnopeudessa ja kustannustehokkuudellaan sekä toimintalähtöiseen kehittämiseen organisaatioiden muuttuessa.

Vastaava suuri muutos on nytkin käynnissä hyvinvointialueilla, kun toimintaa uudistetaan ja muutetaan. Tässä muutoksessa SBM-palvelun vahvuudet pääsevät esiin niin 2M-IT:n sekä kehittäjäkumppanin osaavien asiantuntijoiden että low code -alustan kautta. Muuttuvassa toimintaympäristössä työkalu, jota voidaan liiketoimintalähtöisesti kehittää ketterästi ja ottaa käyttöön, tuo tukea niin ammattilaisille toiminnan ohjaamiseen kuin johdolle toiminnan seurantaan ja muutoksen onnistumisen mittaamiseen sekä toiminnan kehittämiseen.

2M-IT:n palvelun kautta asiakkaat voivat hankkia toiminnanohjaukselliseen tarpeeseen määrittelyn, kehittämisen, lisenssit ja jatkuvan palvelun tuen joko loppukäyttäjille tai omille nimetyille vastuu- pääkäyttäjilleen. Jatkuva palvelunseuranta määritellyllä syklillä on äärettömän tärkeää SBM-alustan sovellusten ajantasaisuuden ja toiminnan tarpeiden täyttämiseksi myös tulevaisuudessa. Tämä vaatii asiakkaan liiketoiminnasta nimettyjen henkilöiden, tietohallinnon ja 2M-IT:n vahvaa yhteistyötä.

– Asiakkaan ja 2M-IT:n välistä yhteistyötä ei voi liikaa korostaa, jotta näissä liiketoiminnan tarpeisiin kehitetyissä sovelluksissa pysytään jatkossakin ajan tasalla. Se vaatii yhteistyötä ja sovellusten kehittämistä silloin, kun toimintaa muutetaan tai uusia tarpeita tulee esimerkiksi organisaation muuttuessa, toteavat yhdessä Toni Suihko ja 2M-IT:n SBM:stä vastaava tiimipäällikkö Sami Järvinen.

Hyvinvointialueet saivat vastuulleen myös pelastustoimen vuoden 2024 alusta.

– Tähän toiminnan yhteensovittamisen tarpeeseen olemme pystyneet vastaamaan SBM-palvelun avulla muutamilla hyvinvointialueilla, ja olemme kehittäneet jo useamman liiketoimintasovelluksen sekä yli organisaatiorajojen toimivan sovelluksen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuslaitoksen välille, Sami Järvinen sanoo.

 

Toni Suihko
Kehitys- ja ICT-johtaja
Oma Häme

 

Susanna Hurme
Osastohoidon
palvelualuepäällikkö
Oma Häme

 

Lisätietoja:

Sami Järvinen
Tiimipäällikkö,
asiakkuudenhallinta ja toiminnanohjaus
2M-IT
sami.jarvinen@2m-it.fi,
puh. +358447053043

Osaamiskeskus-malli varmistaa korkeatasoisen ICT-asiantuntemuksen hyvinvointialueen käyttöön

Posted on by johannau

2M-IT:n luoma osaamiskeskus takaa Pohjanmaan hyvinvointialueelle aina tarvittavat resurssit ICT-projekteihin sekä vahvan osaamisen, jota omien rekrytointien kautta olisi ollut haastavaa hankkia vallitsevassa markkina- ja muutostilanteessa.

Pohjanmaalla perustaa hyvinvointialueelle rakennettiin jo aiemmin vapaaehtoisessa kuntayhtymässä. Sittemmin hyvinvointialueen ICT-ratkaisuja lähdettiin rakentamaan yhdessä 2M-IT:n kanssa: ICT-muutostöiden resursointia ja tarvittavaa osaamista hyvinvointialueella pohdittiin ensin 2M-IT:n strategiayksikön kanssa. Yhteistyössä luotiin raamit osaamiskeskus-mallille.

– Sovimme 2M-IT:n kanssa, että luomme hyvinvointialueen tarpeisiin oman osaamiskeskuksen. Me määrittelimme, millaisella laajuudella haluamme projekteja viedä läpi ja millaista osaamista tarvitsemme käyttöömme. Sen jälkeen 2M-IT lähti toteuttamaan osaamiskeskusta ja kokoamalla tarvittavaa osaamista meidän käyttöömme, kertoo Pohjanmaan hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Kimmo Tiira.

Tarvittava osaaminen aina saatavilla

2M-IT:n kokoama osaamiskeskus työllistää reilut 20 asiantuntijaa projektipäälliköistä it-arkkitehteihin. Tiira sanoo, että samanlaisen osaajajoukon kokoaminen määräajaksi olisi ollut hyvinvointialueelle hyvin haastavaa, koska muutos oli valtakunnallinen ja osaajista oli pulaa kaikkialla.

– Nyt meidän ei tarvitse pohtia, millainen osaaminen henkilöillä on, vaan voimme olla varmoja, että he ovat juuri sellaisia osaajia kuin näissä projekteissa tarvitsemme.

Osaamiskeskus keskittyy hyvinvointialueen muodostamiseen ja sille määriteltyihin erityisprojekteihin, kuten asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaan ja ICT-muutosten läpivientiin.

– Osaamiskeskuksessa työskentelevät ovat meidän ohjauksessamme ja heidän resurssinsa on meidän käytössämme. Voimme olla varmoja, että meidän tarpeemme ovat heidän prioriteettejaan ja että projektit saadaan käyntiin suunnitellusti. Se on iso etu meille, toteaa Tiira.

Yhteistyön tulokset näkyvät joka päivä

Pohjanmaan hyvinvointialue tekee tiivistä yhteistyötä 2M-IT:n kanssa. Tiira kuvaa, että 2M-IT:llä on merkittävä vaikutus siihen, miten koko hyvinvointialue ja siellä työskentelevät ammattilaiset suoriutuvat päivittäisistä tehtävistään.

– Me hankimme ansaitsemamme arvostuksemme joka päivä kentältä. On oleellista, että meillä on avoin keskustelusuhde ja asioita nostetaan riittävän ajoissa esille. Jos jokin ei toimi, tartumme siihen yhdessä 2M-IT:n kanssa, opimme lisää ja kehitämme toimintaamme, toteaa Tiira.

Teksti: Anna Korpi-Kyyny, Hansdotter Oy

Kuva: Tuomas Hinkkanen, Hansdotter Oy

Kompetenscentrummodellen säkerställer högklassig IKT-sakkunskap till välfärdsområdets förfogande

Posted on by johannau

Det kompetenscentrum som skapats av 2M-IT garanterar att Österbottens välfärdsområde alltid har de resurser det behöver för IKT-projekt samt en stark kompetens som skulle varit svår att inhämta via egna rekryteringar i det rådande marknads- och förändringsläget.

Grunden till välfärdsområdet byggdes redan tidigare i Österbotten i den frivilliga samkommunen. Sedermera började man tillsammas med 2M-IT att bygga upp IKT-lösningar för välfärdsområdet: först funderade man över resursfördelningen för IKT-förändringsarbetena och den nödvändiga kompetensen inom välfärdsområdet tillsammans med 2M-IT:s strategienhet. Via samarbete skapades ramerna för kompetenscentrummodellen.

– Vi kom överens med 2M-IT att vi skapar ett eget kompetenscentrum för välfärdsområdets behov. Vi definierade i hurdan utsträckning vi vill driva igenom projekten och hurdan kompetens vi behöver ha tillgång till. Efter det började 2M-IT bygga upp kompetenscentret genom att samla ihop den nödvändiga kompetensen till vårt förfogande, berättar Österbottens välfärdsområdes IT-direktör Kimmo Tiira.

Den nödvändiga kompetensen alltid tillgänglig

Det kompetenscentrum som 2M-IT har sammanställt sysselsätter drygt 20 experter med allt från projektchefer till it-arkitekter. Tiira säger att det skulle ha varit mycket svårt att samla ihop en liknande expertgrupp för en bestämd tid, för förändringen var riksomfattande och det var brist på experter överallt.

– Nu behöver vi inte fundera hurdan kompetens personerna har, utan vi kan vara säkra på att de är just sådana experter som vi behöver i dessa projekt.

Kompetenscentret fokuserar på utformningen av välfärdsområdet och de specialprojekt som fastställts för detta, såsom anskaffningen av ett klient- och patientdatasystem och genomdrivande av IKT-förändringar.

– De som arbetar vid kompetenscentret står under vår ledning och vi har tillgång till deras resurser. Vi kan vara säkra på att våra behov är deras prioriteter och att projekten kommer igång som planerat. Det är en stor fördel för oss, konstaterar Tiira.

Resultatet av samarbetet syns varje dag

Österbottens välfärdsområde har ett tätt samarbete med 2M-IT. Tiira beskriver att 2M-IT har en betydande inverkan på hur hela välfärdsområdet och de professionella som arbetar där klarar av sitt dagliga arbete.

– Vi får den uppskattning vi förtjänar ute på fältet varje dag. Det är viktigt att vi har ett öppet diskussionsförhållande och att saker lyfts fram tillräckligt i tid. Om något inte fungerar tar vi tag i det tillsammans med 2M-IT, vi lär oss mer och utvecklar vår verksamhet, konstaterar Tiira.

 

Text: Anna Korpi-Kyyny / Hansdotter Oy 

Svensk översättning: Camilla Stoor / 2M-IT Oy

Foto: Tuomas Hinkkanen / Hansdotter Oy

Tiivis työpari-työskentely lisäsi ymmärrystä ja toi sujuvuutta ICT-muutoshankkeeseen

Posted on by johannau

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen mittavassa ICT-muutoshankkeessa luotiin uusi toimintamalli yhdessä 2M-IT:n kanssa. Se auttoi pitämään monet langat käsissä, paransi tiedonkulkua ja lisäsi ymmärrystä projektien haasteista. Tiivis, jatkuva yhteistyö tuo yhä Varhalle arvokasta tietoa työntekijöiden kohtaamista ongelmatilanteista.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valmisteluorganisaatio perustettiin joulukuussa 2021. Organisaation kuusihenkinen ICT-valmistelutiimi oli vastuussa kymmenien ICT-projektien läpiviennistä, mikä tarkoitti, että yhdellä projektipäälliköllä oli lukuisia päällekkäisiä projekteja edistettävänään.

– Haaste oli valtava ja tätä taklaamaan loimme käytännön työn kautta yhdessä 2M-IT:n kanssa mallin työpari-työskentelyyn. Se tarkoitti, että jokaisessa projektissa oli projektipäällikkö sekä meiltä että 2M-IT:ltä, kertoo muutoshankkeen ohjelmajohtaja, kehittämispäällikkö Meri-Tuulia Kaarakainen.

Säännölliset palaverit helpottivat arkea

Työskentelymalliin kuuluivat paitsi koko hankkeen seurantakokoukset myös projektikohtaiset seurantapalaverit, joihin molemmat projektipäälliköistä osallistuivat. Säännölliset palaverit lisäsivät tiedonkulkua ja läpinäkyvyyttä molemmin puolin.

Kuten Kaarakainen toteaa, projektityö on aina omanlaistaan – viivästymisiä tulee eteen ja kaikkia riskejä ei aina heti pystytä tunnistamaan. Hän kertoo, että ennen uutta työpari-työskentelymallia organisaatiossa oli enemmän epätietoisuutta, miksi esimerkiksi jokin projektin vaihe ei etene.

– Työskentelymalli auttoi meitä tuntemaan toisemme ja luomaan yhteisiä palaverirutiineja ja seurantakäytäntöjä. Nyt kun läpinäkyvyys on kasvanut, tiedämme molemmilla puolilla paremmin kulloisetkin haasteet ja yritämme yhdessä ratkoa niitä. Työskentelymalli on myös tuonut selvyyttä siihen, keneltä tiettyyn ongelmaan tarvitaan linjaus – 2M-IT:läiset eivät voi ratkaista asiaa, joka kaipaa Varhan sisäistä linjausta, toteaa Kaarakainen.

Arvokasta tietoa toiminnan kehittämiseen

Kriittiset muutoshankkeet on viety läpi ja nyt hyvinvointialueella päästään käynnistämään toisen vaiheen projekteja. Hyvinvointialueen sisällä halutaan yhtenäistää järjestelmiä ja luoda yhteisiä prosesseja. Kun päästään pienempään määrään eri järjestelmiä, se vähentää kustannuksia ja mahdollistaa toiminnan kehittämisen.

– Tiiviin kumppanuuden ansiosta voimme tuoda avoimesti puolin ja toisin kehitystarpeita keskusteltavaksi.

Varhalle arvokasta tietoa on esimerkiksi 2M-IT:n ylläpitämän Service Deskin keskustelut. Jos tietty asia toistuu HelpDesk-pyynnöissä, tuodaan se esille yhteisissä keskusteluissa.

– Se voi olla tarve uudelle palvelulle tai indikaattori meille siitä, että tiedotus tai koulutus pitää meillä sisäisesti kohdistua tiettyyn asiaan. Se on kullanarvoista tietoa, mitä emme saa mistään muualta. Kokemustemme pohjalta meidän on hyvä jatkaa toimintamme ja yhteistyömme kehittämistä edelleen, sanoo Kaarakainen.

 

Teksti: Anna Korpi-Kyyny, Hansdotter Oy

Kuva: Tuomas Hinkkanen, Hansdotter Oy