Uusi alusta mahdollistaa digitaalisten asiointipalveluiden laajentamisen Satakunnan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla

Asukkaille tarjottavia, ajasta ja paikasta riippumattomia digitaalisia asiointipalveluita laajennetaan Satakunnan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla. Digiasiointipalveluita tuodaan paremmin näkyväksi kiinnittämällä huomiota niiden helppouteen, käytettävyyteen, saatavuuteen ja saavutettavuuteen. 

Satakunnan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet ovat valmistelleet digiasiointialustan kilpailutuksen yhdessä yhteishankintayksikkö 2M-IT:n kanssa. Kilpailutuksen voitti Suomen Terveystalo Oy. Suomen Terveystalo Oy tulee toimimaan kumppanina yhteistyössä hyvinvointialueiden ja 2M-IT:n kanssa. Palvelut on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain loppuvuodesta 2024. 

– Olen erittäin tyytyväinen yhteistyössä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja 2M-IT:n kanssa tehtyyn digiasiointialustan hankinnan valmisteluun. Nyt pääsemme kehittämään vauhdilla omaa palvelutuotantoamme ja tuomaan entistä näkyvämmin digitaalisen palvelukanavan vaikuttavana ja helppona tapana asioida, sanoo digijohtaja Jani Lavonen Satakunnan hyvinvointialueelta. 

 – Satakunnan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet valmistelivat kilpailutuksen yhteistyössä 2M-IT:n kanssa. Yhteistyö onnistui hyvin. Nyt alueilla on mahdollisuus päästä kehittämään asiointipalveluita, jotka yhdenmukaistavat käytäntöjä ja helpottavat palvelujen saatavuutta, sanoo tietohallintojohtaja Jari Poromaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta. 

Hankinta mahdollistaa etäpalveluiden merkittävän laajentamisen asukkaille ja ammattilaisille Satakunnan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla. Digiasiointialustan avulla voidaan toteuttaa hyvinvointialueiden asukkaille tarjottavia etäpalveluita ja ammattilaisen työkaluja. Palveluita asukkaille voivat olla esimerkiksi yhteydenotto, ajanvaraus, videovastaanotto, omien tietojen tarkasteleminen ja esitietolomakkeiden täyttäminen. Ammattilaisilla on puolestaan mahdollisuus saada työtään helpottavia asiakasohjauksen työkaluja, jotka sujuvoittavat palveluohjausta ja ammattilaisten työaikaa vapautuu muuhun asiakastyöhön. 

Hyvinvointialueet päättävät palvelun käyttöönottoon ja laajuuteen liittyvät asiat normaalien päätöksentekoprosessiensa mukaan.  

Lisätietoja: 

Satakunnan hyvinvointialue               

Jani Lavonen 

digijohtaja 

p. +358 50 4761507 

Varsinais-Suomen hyvinvointialue               

Jari Poromaa 

tietohallintojohtaja 

p. +358 40 635 8575  

2M-IT                                                                     

Jari Nevalainen 

toimitusjohtaja 

p. +358 50 383 9455 

 

 

 

Osaamiskeskus-malli varmistaa korkeatasoisen ICT-asiantuntemuksen hyvinvointialueen käyttöön

2M-IT:n luoma osaamiskeskus takaa Pohjanmaan hyvinvointialueelle aina tarvittavat resurssit ICT-projekteihin sekä vahvan osaamisen, jotta omien rekrytointien kautta olisi ollut haastavaa hankkia vallitsevassa markkina- ja muutostilanteessa.

Pohjanmaalla perustaa hyvinvointialueelle rakennettiin jo aiemmin vapaaehtoisessa kuntayhtymässä. Sittemmin hyvinvointialueen ICT-ratkaisuja lähdettiin rakentamaan yhdessä 2M-IT:n kanssa: ICT-muutostöiden resursointia ja tarvittavaa osaamista hyvinvointialueella pohdittiin ensin 2M-IT:n strategiayksikön kanssa. Yhteistyössä luotiin raamit osaamiskeskus-mallille.

– Sovimme 2M-IT:n kanssa, että luomme hyvinvointialueen tarpeisiin oman osaamiskeskuksen. Me määrittelimme, millaisella laajuudella haluamme projekteja viedä läpi ja millaista osaamista tarvitsemme käyttöömme. Sen jälkeen 2M-IT lähti toteuttamaan osaamiskeskusta ja kokoamalla tarvittavaa osaamista meidän käyttöömme, kertoo Pohjanmaan hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Kimmo Tiira.

Tarvittava osaaminen aina saatavilla

2M-IT:n kokoama osaamiskeskus työllistää reilut 20 asiantuntijaa projektipäälliköistä it-arkkitehteihin. Tiira sanoo, että samanlaisen osaajajoukon kokoaminen määräajaksi olisi ollut hyvinvointialueelle hyvin haastavaa, koska muutos oli valtakunnallinen ja osaajista oli pulaa kaikkialla.

– Nyt meidän ei tarvitse pohtia, millainen osaaminen henkilöillä on, vaan voimme olla varmoja, että he ovat juuri sellaisia osaajia kuin näissä projekteissa tarvitsemme.

Osaamiskeskus keskittyy hyvinvointialueen muodostamiseen ja sille määriteltyihin erityisprojekteihin, kuten asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaan ja ICT-muutosten läpivientiin.

– Osaamiskeskuksessa työskentelevät ovat meidän ohjauksessamme ja heidän resurssinsa on meidän käytössämme. Voimme olla varmoja, että meidän tarpeemme ovat heidän prioriteettejaan ja että projektit saadaan käyntiin suunnitellusti. Se on iso etu meille, toteaa Tiira.

Yhteistyön tulokset näkyvät joka päivä

Pohjanmaan hyvinvointialue tekee tiivistä yhteistyötä 2M-IT:n kanssa. Tiira kuvaa, että 2M-IT:llä on merkittävä vaikutus siihen, miten koko hyvinvointialue ja siellä työskentelevät ammattilaiset suoriutuvat päivittäisistä tehtävistään.

– Me hankimme ansaitsemamme arvostuksemme joka päivä kentältä. On oleellista, että meillä on avoin keskustelusuhde ja asioita nostetaan riittävän ajoissa esille. Jos jokin ei toimi, tartumme siihen yhdessä 2M-IT:n kanssa, opimme lisää ja kehitämme toimintaamme, toteaa Tiira.

Teksti: Anna Korpi-Kyyny, Hansdotter Oy

Kuva: Tuomas Hinkkanen, Hansdotter Oy

Tiivis työpari-työskentely lisäsi ymmärrystä ja toi sujuvuutta ICT-muutoshankkeeseen

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen mittavassa ICT-muutoshankkeessa luotiin uusi toimintamalli yhdessä 2M-IT:n kanssa. Se auttoi pitämään monet langat käsissä, paransi tiedonkulkua ja lisäsi ymmärrystä projektien haasteista. Tiivis, jatkuva yhteistyö tuo yhä Varhalle arvokasta tietoa työntekijöiden kohtaamista ongelmatilanteista.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valmisteluorganisaatio perustettiin joulukuussa 2021. Organisaation kuusihenkinen ICT-valmistelutiimi oli vastuussa kymmenien ICT-projektien läpiviennistä, mikä tarkoitti, että yhdellä projektipäälliköllä oli lukuisia päällekkäisiä projekteja edistettävänään.

– Haaste oli valtava ja tätä taklaamaan loimme käytännön työn kautta yhdessä 2M-IT:n kanssa mallin työpari-työskentelyyn. Se tarkoitti, että jokaisessa projektissa oli projektipäällikkö sekä meiltä että 2M-IT:ltä, kertoo muutoshankkeen ohjelmajohtaja, kehittämispäällikkö Meri-Tuulia Kaarakainen.

Säännölliset palaverit helpottivat arkea

Työskentelymalliin kuuluivat paitsi koko hankkeen seurantakokoukset myös projektikohtaiset seurantapalaverit, joihin molemmat projektipäälliköistä osallistuivat. Säännölliset palaverit lisäsivät tiedonkulkua ja läpinäkyvyyttä molemmin puolin.

Kuten Kaarakainen toteaa, projektityö on aina omanlaistaan – viivästymisiä tulee eteen ja kaikkia riskejä ei aina heti pystytä tunnistamaan. Hän kertoo, että ennen uutta työpari-työskentelymallia organisaatiossa oli enemmän epätietoisuutta, miksi esimerkiksi jokin projektin vaihe ei etene.

– Työskentelymalli auttoi meitä tuntemaan toisemme ja luomaan yhteisiä palaverirutiineja ja seurantakäytäntöjä. Nyt kun läpinäkyvyys on kasvanut, tiedämme molemmilla puolilla paremmin kulloisetkin haasteet ja yritämme yhdessä ratkoa niitä. Työskentelymalli on myös tuonut selvyyttä siihen, keneltä tiettyyn ongelmaan tarvitaan linjaus – 2M-IT:läiset eivät voi ratkaista asiaa, joka kaipaa Varhan sisäistä linjausta, toteaa Kaarakainen.

Arvokasta tietoa toiminnan kehittämiseen

Kriittiset muutoshankkeet on viety läpi ja nyt hyvinvointialueella päästään käynnistämään toisen vaiheen projekteja. Hyvinvointialueen sisällä halutaan yhtenäistää järjestelmiä ja luoda yhteisiä prosesseja. Kun päästään pienempään määrään eri järjestelmiä, se vähentää kustannuksia ja mahdollistaa toiminnan kehittämisen.

– Tiiviin kumppanuuden ansiosta voimme tuoda avoimesti puolin ja toisin kehitystarpeita keskusteltavaksi.

Varhalle arvokasta tietoa on esimerkiksi 2M-IT:n ylläpitämän Service Deskin keskustelut. Jos tietty asia toistuu HelpDesk-pyynnöissä, tuodaan se esille yhteisissä keskusteluissa.

– Se voi olla tarve uudelle palvelulle tai indikaattori meille siitä, että tiedotus tai koulutus pitää meillä sisäisesti kohdistua tiettyyn asiaan. Se on kullanarvoista tietoa, mitä emme saa mistään muualta. Kokemustemme pohjalta meidän on hyvä jatkaa toimintamme ja yhteistyömme kehittämistä edelleen, sanoo Kaarakainen.

 

Teksti: Anna Korpi-Kyyny, Hansdotter Oy

Kuva: Tuomas Hinkkanen, Hansdotter Oy

2M-IT:lle myönnettiin ISO9001- ja ISO/IEC 2000-1-sertifikaatit seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi

Kiwa Inspecta myönsi 2M-IT:n palvelunhallinnan johtamisjärjestelmälle IT-palvelunhallinnan ISO/IEC 20000-1:2018 ja Laadunhallinnan ISO 9001:2015 sertifikaatit 27.8.2021. Sertifikaatit kattavat kaikki 2M-IT:n tuottamat palvelut, toimipisteet ja asiakkaat.

Täydellinen johtamisjärjestelmän auditointi tehdään kolmen vuoden välein ja väliarvioinnit tehdään vuosittain. Nyt tehty auditointi oli kattavuudeltaan samanlaajuinen, kuin vuonna 2018 tehty ensimmäinen auditointi.

Kansainvälisen ISO/IEC 20000-1 -standardin pohjalta sertifioitu IT-palvelunhallinnan järjestelmä osoittaa 2M-IT:n sitoutumisen palveluiden suunnitteluun, käyttöönottoon, toimittamiseen ja parantamiseen tavalla, joka täyttää IT-palveluille asetetut vaatimukset. ISO 9001 –sertifikaatti on kansainvälisesti tunnettu hyvän laadun todiste. Se on maailman tunnetuin laatu- ja johtamisjärjestelmä, jonka ydinajatus on selkeästi kuvatut prosessit ja niiden jatkuva parantaminen. Nämä sertifikaatit näkyvät 2M-IT:n asiakkaille yhä parempana palveluna ja laatuna. Ne osoittavat myös yrityksemme sidosryhmille, että olemme luotettava, järjestelmällisesti prosesseja ja laatua parantava toimija.

”Kuluva vuosi on ollut normaalia työntäyteisempi, koska viime vuoden puolella auditoitiin sertifikaatin ISO2000-1:2011 migraatio sertifikaattiin ISO20000-1:2018. Uuden sertifikaatin myötä jouduimme ajamaan sisään organisaatioon uusia prosesseja sekä muutoksia tuli myös olemassa oleviin”,  kertovat  laatu- ja riskienhallintapäällikkö Nina Raula sekä kehityspäällikkö Ari-Pekka Ketola 2M-IT:ltä.  

”2M-IT:n palvelun- ja laadunhallintajärjestelmää on kehitetty määrätietoisesti ja systemaattisesti palvelemaan organisaation liiketoiminnan johtamista ja operatiivista toimintaa”, Raula sanoo.

Nina Raula vastaa palvelunhallinnan johtamisjärjestelmämme ylläpidosta vaatimusten mukaisesti ja Ari-Pekka Ketola toimii useamman prosessin prosessivastaavana huolehtien näiden prosessien kehittämisestä ja käytännön toiminnasta.

”Koko henkilöstöllä on tärkeä rooli palvelunhallinnan johtamisjärjestelmän ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Iso kiitos kaikille hyvästä työstä ja sitoutumisesta kehitystyöhön!”, Raula kertoo.