Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnanohjauksella tehostetaan ja lisätään sote-palveluiden vaikuttavuutta

VIDEO: Mitä toiminnanohjaus tarkoittaa valmistavassa teollisuudessa?

Toiminnanohjausta on kehitetty valmistavassa teollisuudessa jo satojen vuosien ajan. Sosiaali- ja terveydenhuollon keskiössä ovat asiakastarpeisiin vastaavat palvelut. Niiden johtamiseen soveltuu paremmin palveluliiketoiminnan toiminnanohjaus. 2M-IT kehittää tähän tarpeeseen järjestelmiä yhdessä asiakkaidensa ja kumppaneidensa kanssa teknologia-alustojen mahdollistamalla ketterän kehittämisen mallilla.

2M-IT:n asiakkuuksissa on käynnissä useita toiminnanohjaukseen liittyviä hankkeita.

  • LC-TO-hankkeessa (LifeCare toiminnanohjaus) kehitetään sote-organisaatioiden sisäisten prosessien hallintaa. Tästä esimerkkinä on Satakunnan sairaanhoitopiirin tilahallinnan palvelu.
  • Eksotessa on jo pitkään kehitetty asiakaslähtöistä sote-palveluketjujen hallintaa SBM -teknologia-alustan avulla. Alusta mahdollistaa paloissa tehtyjen toteutuksien kytkemisen koko ajan laajenevaksi kokonaisuudeksi.
  • PATA-hankkeessa on kehitetty teknologia-alustaa sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelun tarvearviointiin ja palveluun ohjaukseen. 2M-IT Oy tulee julkaisemaan PATA-alustaratkaisun ns. avoimena lähdekoodina yhteisön käytettäväksi ja muokattavaksi lähdekoodi-verkkopalvelussa GitHubissa.

Toiminnanohjauksen kehittämisessä kannattaa hyödyntää valmiiksi toiminnallisuutta sisältäviä teknologia-alustoja

2M-IT:n toimitusjohtaja Jari Nevalainen ja liiketoimintajohtaja Toni Suihko kertovat, että toiminnanohjauksen kehittämisessä kannattaa hyödyntää valmiiksi toiminnallisuutta sisältäviä teknologia-alustoja. Valmiiksi toiminnallisuutta sisältäviä alustoja ovat Microsoftin Dynamics, Solutions Business Manager (SBM) ja ServiceNow.

– Hyödynnämme toiminnanohjauksen ratkaisuissamme valmiiksi toiminnallisuutta sisältäviä teknologia-alustoja. Niiden asetuksia määrittämällä ja alustan omia työvälineitä hyödyntämällä voidaan ketterästi julkaista automaattisesti tuotettuja ohjelmistoja, Suihko kertoo.

Alustojen ominaisuuksiin perustuva ketterä kehittäminen nopeuttaa toteutusta erittäin paljon. Ketterän kehittämisen mallissa viestitään aktiivisesti, ja reagoidaan nopeasti muutoksiin. Käyttäjät osallistuvat kehitystyöhön ja näin sitoutuvat kehittämisen jälkeiseen toiminnalliseen muutokseen.

Toiminnanohjaukseen soveltuvat teknologia-alustat profiloituvat hieman eri tavalla. Solutions Business Manager (SBM) profiloituu on-premise -ratkaisuna, eli se asennetaan organisaation omaan konesaliin. ServiceNow on puhtaasti pilvipalvelu ja kehittyy nopeasti pilvessä. Microsoftin alustaratkaisu Dynamics on D365:n kautta siirtynyt on-premisestä pilvipalveluksi.

– Microsoft on rakentanut Dynamics-alustaan osioita, kuten henkilöstö- ja taloushallinnon, logistiikan ja hankinnan perinteisiä erp-moduuleita. Lisäksi Dynamicsilla on mahdollista määritellä bill of material (materiaaliluettelo) ja tuoterakenteet sekä niille work centerit (työpisteet).  Tämän vuoksi Dynamics on erilainen teknologia-alusta kuin esim. ServiceNow, joka on kehitetty puhtaasti palveluiden hallintaan. Myös SBM on erilainen alusta kuin Dynamics. SBM keskittyy digitaalisten ketjujen käsittelyyn, eikä siellä ole esim. HR-funktiota, Nevalainen sanoo.

PATA-alustan avulla harmonisoidaan ja tehostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluohjausta

PATA on alkuvaiheessa 2M-IT:n ja kolmen alueen (Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Vaasa) yhteinen hanke, jonka tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa maan johtava sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasneuvonnan ja –ohjauksen toimintakonsepti sekä tätä toimintaa tukevat tekniset ratkaisut. PATA-hankkeessa kehitetty toiminnanohjauksen ratkaisu harmonisoi ja tehostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluunohjausta.

Hankkeessa tuotettava PATA-alusta kytkee yhteen eri asiointikanavat, kuten chatin, videoyhteyden, asiointipalvelun ja puhelinsoiton. Kansalainen ottaa yhteyttä asiakaspalvelupisteeseen, jossa hoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin PATA-alustan avulla. PATA-alusta varmistaa, että hoidontarpeen arviointi on sisällöltään samanlaista riippumatta siitä, kuka arvion tekee.

PATA-alusta osoittaa hoitajalle palvelukatalogin avulla alueellisen sote-palvelun, mihin kansalainen tulisi ohjata. Alustan avulla alueelliset sote-palvelut löytyvät helposti ja nopeasti – tämän kaltainen ylialueellinen väline on uutta Suomessa. Toimintamallilla ja alustalla pyritään siihen, että ohjaus oikeaan palveluun olisi mahdollisimman tehokasta ja asiakas ohjautuu kerralla suoraan oikeaan palveluun.

Microsoft Dynamicsilla toteutettu PATA-alusta on pilottikäytössä Eksotessa ja Pohjanmaan hyvinvointialueella. Alustan kehitystyö jatkuu uusien ominaisuuksien toteuttamisella vuoden 2022 aikana.

– Myös muilla sote-organisaatioilla on ollut kiinnostusta PATA-hanketta kohtaan. Minkälainen voisi olla se tulevaisuuden asiakaspalvelukeskus, joka ottaa ihmisten kontakteja puhelimella tai muulla kanavalla vastaan? Ja miten alusta toimii siellä yhtenä työvälineenä tehokkaassa palvelukeskusohjauksessa? Palveluohjauskeskukseen kytkeytyvät sote-organisaatioiden laaja-alaiset palvelutarpeen arviointikeskukset sekä erilaiset omalääkäri- ja omahoitajatiimimallit, Suihko pohtii.

KUVA: PATA-alusta kytkeytyy sote-palvelujärjestelmäprosessin alkuun ja sen avulla optimoidaan palvelukohtaamista.

LifeCare toiminnanohjaus (LC-TO) -hankkeessa kehitetään toiminnanohjausta sote-organisaatioiden sisäisiin prosesseihin

LC-TO-hanke on 2M-IT:n, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ja Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteistyöhanke. Organisaatiot ovat mukana hankkeessa omista tarpeistaan käsin, samalla hyötyen toistensa tekemisestä.

LC-TO-hankkeessa keskitytään erilaisiin teknologia-alusta Dynamicsille toteutettuihin tilannekuvasovelluksiin. Tilannekuvasovellukset ilmaisevat sote-palvelujärjestelmän kannalta esimerkiksi sairaalan vuodeosastoihin liittyvää tilannekuvaa, kuten osastokohtaista asiakasmäärää.

Tilannekuvasovelluksien avulla voidaan hallita prosessia, jotta asiakkaan ohjautumista sairaalassa saadaan tehostettua kapasiteetin ja asiakasvirtauksen näkökulmasta. Organisaation sisäisten prosessien toiminnanohjauksella voidaan tehostaa ja optimoida resurssien, kuten tilojen, käyttöä, Suihko kertoo.

LC-TO-hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden tarkoituksena on hyvinvointialueuudistuksen myötä  mahdollisesti laajentaa toiminnanohjausta myös sote-prosessin alkupäähän. Näin PATA- ja LCTO -hankkeissa tuotetut toiminnanohjauksen ratkaisut tulevat kytkeytymään toisiinsa laajassa prosessikuvassa. Pata-hankkeessa kehitetään sote-palvelun tarveohjausta esimerkiksi terveyskeskuksen vastaanotolle. LCTO-hankkeessa taas kehitetään palveluketjua siitä eteenpäin tuomalla toiminnanohjausta terveyskeskuksen sisäisiin prosesseihin.

– Esimerkiksi Satakunnan sairaanhoitopiirissä toiminnanohjausta pyritään hyödyntämään uuden psykiatrisen sairaalan kohtauttamisessa, jotta asiakkaan, tilan ja lääkärin kohtaamista voidaan optimoida, Nevalainen sanoo.

Satakunnan sairaanhoitopiirissä halutaan päästä hyödyntämään toiminnanohjauksen suomia mahdollisuuksia

Satakunnan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Ari Salmela kertoo, että toiminnanohjausta on Satasairaalassa käytössä jo jonkin verran.

– Olemme miettineet isoa kuvaa yhdessä 2M-IT:n kanssa ja saaneet tukea sekä ohjausta siihen, mitä voimme saavuttaa ja mitä se maksaa. Toiminnanohjauksen kehittäminen vaatii yleensä alkuinvestointeja, ja siihen se yleensä siksi jää. Hyödyn osoittaminen alkuvaiheessa on hankalaa. Harjavallan sairaala lakkautetaan ja meille valmistuu psykiatriselle hoidolle uudet tilat Poriin, Satasairaalan yhteyteen. Uudet tilat otetaan käyttöön vuonna 2024 ja samaan aikaan toiminta päättyy Harjavallan sairaalassa. Meille tulee tarvetta tilanhallinnan järjestelmälle, koska uudessa rakenteilla olevassa sairaalassa ei ole niin paljon tiloja, kuin Harjavallan sairaalassa. Meidän täytyy pystyä lisäämään huoneiden käyttökapasiteettia toiminnanohjauksen avulla, Salmela kertoo.

– Itse näen tärkeänä, että pääsemme pois vanhakantaisista tavoista toimia ja siirrymme paperimaisesta tallennustavasta digitalisoituun arkistoon ja hyödynnämme sitä kautta toiminnanohjauksen suomia mahdollisuuksia. Kun saamme tietoa digitaaliseen muotoon, meillä olisi mahdollista seurata toimintaamme tehokkaammin ja ohjata virtausta automatisoidummin kuin tähän asti, Salmela sanoo.

– Tieto lisää ennustettavuutta monelta kantilta. Se mahdollistaa monia asioita ja pakottaa miettimään prosesseja: tietojohtaminen opettaa organisaatiota ja pakottaa tulemaan tehokkaammaksi. Meillä on kovasti puhelinliikennettä. Kun olemassa oleva tieto voitaisiin siirtää koneelle digitaaliseksi, mistä ammattilainen näkisi sen ja kollegat voisivat kuitata edelleen automatisoiden. Järjestelmä tarjoaa tietoa, ja näin sitä ei tarvitse joka kerta selvittää erikseen, Salmela kertoo.

Esimerkiksi, jos potilas kävelee päivystykseen sisään, ja hänellä on käsi murtunut, siitä seuraa vääjäämättä tietty prosessi. Prosessi on jo hyvin ammattilaisten tiedossa: tiedämme, mitä tapahtuu päivystyksessä, milloin käsi on terve ja milloin asiakas tulee kontrolliin. Tämänkaltaiset prosessit pitäisi pystyä ennakoimaan sairaalan kapasiteetissa. Se on toiminnan optimointia ja automatisointia, siihen tulisi pyrkiä, Salmela sanoo.

Asiakaslähtöisyyttä kehitetään ketterästi toiminnanohjauksen avulla Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksotessa) on kehitetty toiminnanohjausta jo lähes kymmenen vuoden ajan Solutions Business Manager (SBM) -teknologia-alustalle. Alusta mahdollistaa organisaation toimintamalleja tukevien tietojärjestelmien ketterän kehittämisen iteroivalla eli kokeilevalla mallilla.

Ensimmäinen prosessi, joka alustalle kehitettiin, oli potilaiden ohjaus akuuttisairaalasta jatkohoitoon vuonna 2010 (ns. SAS-prosessi). Prosessi kehitettiin tukemaan jatkohoitopaikan löytämistä sairaalahoidon tarpeen päätyttyä. Se nopeutti potilaiden siirtymistä jatkohoitoon, jonoon asettamisesta jatkohoitopaikan löytymiseen kului aikaa vain muutama tunti. Sitä ennen hoitajat olivat joutuneet soittamaan eri kuntien hoitopaikkoihin ja kyselemään vapaita hoitopaikkoja. Paikan löytyminen kesti noin kaksi – kolme vuorokautta.

Henkilöstö, joka prosessin suunnittelussa oli mukana, innostui kehittämisen helppoudesta ja siitä, että he voivat itse olla mukana muotoilemassa ja määrittelemässä prosessia. Myös muutokset prosessiin olivat nopeita toteuttaa ja muutokset voitiin heti ottaa käyttöön, kertoo kehitysjohtaja Merja Tepponen Eksotelta.

Eksoten tavoitteena on luoda keskitetty asiakkuudenhallintamalli

Eksotessa on prosessikehitysalustan avulla toiminnanohjaukseen luotu keskitettyä asiakkuudenhallintamallia. Mallissa ammattilaiset, toimijat sekä palvelut tuodaan yhteen ja prosessikehitysalustan avulla ohjataan koko prosessia. Eksotessa on tavoitteena hyödyntää lisääntyvissä määrin organisaation laajuista, henkilökeskeistä tietopohjaa.

– Yhtenä osana Eksoten strategian toimeenpanoa ja digitalisaatio-ohjelmaa kehitämme ammattilaisillemme yhteisiä tietojärjestelmäkokonaisuuksia, jotka palvelevat geneerisesti isompaa joukkoa. Tavoitteena on ”yhteinen asiakas, yhteinen tieto”, jolloin meillä ei olisi enää vain tietylle ammattilaisjoukolle räätälöityjä ratkaisuja erikseen, kertoo projektipäällikkö Kaisa Pesonen Eksotelta.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmässä ei riittävällä tavalla pystytä huomioimaan toiminnanohjausta vielä. Teknologia-alustan avulla Eksote on saanut kehitettyä asiakkuudenhallintaa oikeaan suuntaan.

Haluamme vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen ja saada oikeat palvelut oikeaan aikaan asiakkaillemme. Haluamme saada autettua asiakastamme peruspalveluilla. Tietojohtamisella saamme asiakassegmentit ja palveluiden kustannukset haltuun. Haluamme konkreettiset työkalut työntekijälle, jotta hän pystyy ajankäytön näkökulmasta tehokkaasti hoitamaan asiakkaan asioita, Pesonen kuvaa.

– Konkreettisia kehittämiskohteita ovat olleet ikääntyneiden palvelutarpeen ja sote-palveluiden järjestämisen toiminnanohjauksen uudistaminen sekä asiakasvastaavan työpöydän kehittäminen. Työpöytä toimii asiakkaan sote-ammattilaisen apuna. Se mahdollistaa asiakkaan asioiden hoitamisen etupainotteisesti muun muassa erilaisten herätteiden avulla. Esimerkiksi asiakkaan runsas asioiminen päivystyksessä herättää asiakasvastaavan työpöydän. Tai esimerkiksi omaishoitajan sairaalaan joutuminen saa aikaan herätteet kokonaisuudesta vastaavalle ammattilaiselle. Toiminnanohjauksellisuus ohjaa asiakasta automaattisesti hänen asioitaan hoitavalle ammatilaiselle ja näin turhaa lähettämistä sekä päällekkäistä arviointia saadaan vähennettyä, kertoo strategisen toimintakyvyn toimenpideohjelman vastuuhenkilö Riikka Lehmus

Eksote kerää turvallisuustietoa yhdessä pelastuslaitoksen kanssa

Eksote on kehittänyt Toimintakykymobiilia asiakkaan toimintakyvyn arvioinnin kirjaamisen nopeuttamiseksi sekä toimintakykytiedon keräämiseksi vuodesta 2015. Sovelluksen avulla asiakkaan toimintakykyä arvioidaan numeerisesti ICF-viitekehykseen pohjautuen. Mobiilissa on myös erilaisia toimintakykymittareita asiakkaan tarpeisiin. Kirjaamistieto viedään SBM-alustalle ja sieltä suoraan kertomuslehdelle sanallistettuna. Kirjaamiseen käytetty aika on vähentynyt huomattavasti. Vuonna 2020 Eksotessa tehtiin mobiilisti yli 4000 toimintakyvyn arviointia ja keskimääräinen ajansäästö kirjaamisessa oli 32 minuuttia. SBM-alustalle kertyvää toimintakykytietoa on nyt visualisoitu. Visualisoidun tiedon avulla sote-ammattilainen voi katsoa asiakkaan toimintakyvyn kehitystä helposti yhdellä vilkaisulla aikaa vievän kertomustiedon lukemisen sijaan. Visualisoitu toimintakykytieto on näin välittömästi kaikkien sotetoimijoiden käytettävissä.

Lokakuussa 2021 Toimintakykymobiilin liitettiin kodin turvallisuudenarvio, jota Eksote on kehittänyt. Turvallisuustiedon keräämisen tavoitteena on vähentää kodin syttymiä, tapaturmia ja sähkön jakeluhäiriöistä aiheutuneita vaaratilanteita ja lisätä turvallisuutta yhteiskunnassa.

– Sote-uudistuksen haasteisiin vastaaminen korostuu tulevaisuudessa. Asiakaslähtöisyyden parantuminen on keskeistä. Toimintakykymobiilin avulla saamme kerättyä asiakkaan näkemyksiä. Asiakas pääsee itse vaikuttamaan niihin ratkaisuihin ja palveluihin, joita hänelle tarjotaan ja joista hän kokee itse hyötyvänsä, sanoo projektikoordinaattori Tarja Viitikko Eksotelta.

Ideana on ajatella isosti, mutta toimia pienesti ”think big, act small”. Esimerkiksi Eksoten kanssa lähdettiin ensin toteuttamaan kriittiset digitalisoitavat toiminnat. Sen jälkeen kokonaisuutta lähdettiin rakentamaan pala kerrallaan, Suihko toteaa.

Teknologia, eli tässä tapauksessa SBM-alusta, mahdollistaa paloissa tehtyjen toteutuksien kytkemisen koko ajan laajenevaksi kokonaisuudeksi. Näin projektit ovat ketteriä, ihmisen kokoisia ja kokeilun kulttuuri mahdollistuu. Kun kehitetään yhdessä, toimintaympäristön yhteisymmärrys ja ongelmat tulevat näkyväksi. Kehitetään toiminnan kannalta, Toni Suihko sanoo.

Teknologia-alusta ServiceNow:ssa on paljon potentiaalia hyödynnettäväksi sosiaali-ja terveydenhuollon toiminnanohjaukseen

ServiceNow on teknologian näkökulmasta hyvin samankaltainen alusta kuin SBM. ServiceNow on kuitenkin merkittävästi levinneempi eri toimialoilla: sitä käytetään IT-hallinnon, tietoteknisten prosessien ja tikettien hallintaan. Alustaa on muilla toimialoilla käytetty palveluliiketoiminnan toiminnaohjausjärjestelmänä, kuten esimerkiksi Verohallinnolla. ServiceNow -alustalle haetaan kiinnostunutta asiakasta digitaalisten sote-toimintaprosessien pilotoimiseksi.

Näemme ServiceNow:ssa merkittävän potentiaalin 2M-IT:n oman toiminnan tuotannonohjaukseen sekä alustaksi asiakkaidemme digitaalisiin prosesseihin, Jari Nevalainen sanoo.

– Ensimmäinen ServiceNow:lla toteutettu sote-impelementaatio on Sofigaten toteuttama Soficare-sovellus Vantaalle. Näemme, että alusan käyttö tulee kasvamaan. Siinä missä SBM:iin ja Dymnamicsiin on panostettu, niin näemme että myös ServiceNow on markkinoille tuleva teknologia-alusta ja mahdollistaa nopean ja ketterän kehittämisen. Resursoimme ja haluamme panostaa omaa osaamistamme myös ServiceNow:n suuntaan sekä sen tuntevien integraattoreiden ja alihankkijoiden suhteen, Toni Suihko sanoo.

PATA-alustaratkaisun julkaiseminen avoimena lähdekoodina

2M-IT Oy tuotti PATA-alustaratkaisun ja siihen liittyviä asiantuntijapalveluita STM:n rahoittamassa ja Vaasan sairaanhoitopiirin hallinnoimassa PATA-asiakaspalvelukeskus -hankkeessa osana sote-rakenneuudistuksen osa-alue 4:ää (yhteistyötasoista tai muuta maakuntien yhteistä kehittämistä). Hanke päättyi 31.12.2021.

2M-IT Oy julkaisee hankeaikana julkisella rahoituksella tuotetun D365/Azure-teknologiaan perustuvan PATA-alustaratkaisun ns. avoimena lähdekoodina yhteisön käytettäväksi ja muokattavaksi lähdekoodi-verkkopalvelussa GitHubissa. 2M-IT:n hankepäällikkö Arttu Perttula kertoo, että ennen julkaisua arvioidaan ja päätetään soveltuva lisenssimalli sekä lisäksi julkaisupaketille teetetään ulkopuolinen tietoturva-auditointi alkuvuodesta 2022. Kyseinen julkaisupaketti sisältää seuraavat hankkeen aikana kehitetyt PATA-alustan ominaisuudet: Ammattilaisen työpöytä, Chat/Chatbot, Etävastaanotto ilman ajanvarausta, Yhteydenoton kirjaaminen, Patalogin lukukäyttöliittymä eli palvelukatalogi ja ratkaisupankki, Patalogin ylläpitokäyttöliittymä, Hoidon tarpeen arvioinnin väline, Kansalaisen vahva tunnistautuminen (chatissa) sekä Raportoinnin työkalu.

Lisätietoja:

Jari Nevalainen, toimitusjohtaja 2M-IT Oy

puh. +358 50 383 9455

Toni Suihko, liiketoimintajohtaja, 2M-IT Oy

puh. +35840 703 5159

 

PATA-hankkeessa kehitetään maailmanluokan palveluratkaisu julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon

2M-IT tekee julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollon sektorille isoa digiloikkaa PATA-hankkeessa, jossa tavoitteena on toteuttaa Suomen johtava sote-palveluiden asiakasneuvonnan ja -ohjauksen toimintakonsepti ja sitä tukevat tekniset ratkaisut. Hankkeessa ovat mukana Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Pohjanmaan sote-alueet.

PATA-hankkeessa kehitetään palvelun tarvearviointi ja palveluun ohjaus -toimintamalli eli teknologia-alusta ja työkalut sekä asiakaspalvelukeskuksen toimintakonsepti sote-sektorin neuvontaan ja asiakasohjaukseen. Kokonaisratkaisu mahdollistaa alueellisesti yhteisen, mutta kansallisesti järjestetyn asiakaspalvelukeskuksen toiminnan, minkä avulla niukat resurssit voidaan kohdentaa tehokkaasti ja oikeisiin kohteisiin. Ratkaisu leikkaa kustannusten kasvua, ja sen ansiosta hoivan tarpeen kasvuun pystytään vastaamaan paremmin nykyisillä resursseilla.

Isossa kuvassa kyse on ratkaisusta, jolla Suomessa voidaan tarjota parhaat julkiset sote-palvelut eri alueille. Tehdään enemmän ja parempaa. Kun tähän asti julkisessa sotessa on kehitetty palvelukohtaisia ratkaisuja, nyt kootaan kaikki etulinjan asiointi ja digipalvelut yhteen palvelukokonaisuudeksi. Parannuksia odotetaan siitä, että omahoito-ohjeiden avulla hoidetaan enemmän, puheluiden määrä vähenee, digikanavia hyödynnetään enemmän ja etävastaanottojen määrä kasvaa. Näin saadaan enemmän kontakteja hoidettua kustannuksia kasvattamatta.

Kun tähän asti julkisessa sotessa on kehitetty palvelukohtaisia ratkaisuja, PATA-hankkeessa kootaan kaikki etulinjan asiointi ja digipalvelut yhteen palvelukokonaisuudeksi. 

2M-IT:ssä kehitteillä olevaan alustaan kytketään yhteyksiä kansallisiin järjestelmiin, kuten väestötietojärjestelmään, sekä alueellisiin järjestelmiin, kuten puhelin- ja raportointijärjestelmiin. Alueellisten sote-palveluntuottajien ratkaisupankeista ammattilainen näkee alueiden palvelut ja ohjeet, miten asiakasta missäkin tilanteessa alueella hoidetaan. Tuote on skaalattava, ja siinä on mukana muun muassa chat, chatbot, videovastaanotto, kansalaisen perustietojen automaattinen haku, palvelukatalogi, ratkaisupankki ja hoidon tarpeen arvioinnin väline. Näiden ensimmäisiä versioita kehitetään eteenpäin koko ajan. Lisäksi tulossa on esimerkiksi hoidon tarpeen itsearviointiominaisuus, älykkäämpää ja automaattista sisältöä ammattilaiselle, karttanäkymiä sekä mobiilisovellus kansalaisille.

– Kansalaisella on nyt monia digitaalisia sote-palveluja. Me pyrimme asiakkaalle helppoon ja nopeaan yhden luukun ratkaisuun, kun hän ottaa yhteyttä julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kytkemme eri asiointikanavat, kuten chatin, videoyhteyden, asiointipalvelun ja puhelinsoiton yhteen. Tavoitteena on ratkaista asiakkaan asia kerralla kuntoon. Ammattilaiselle uusi palvelukonsepti näkyy mielekkäämpänä ja hallittavampana työnä. Aikaa jää varsinaiseen hoitotyöhön enemmän, kun ensikontakti saadaan laadukkaammaksi, kertoo yksikön päällikkö ja hankejohtaja Arttu Perttula 2M-IT:stä.

Kuva: Via Ramstén

Hankejohtaja Arttu Perttula sanoo, että PATA-ratkaisu mahdollistaa helpon ja nopean julkisen sektorin sote-asioinnin.

PATA-järjestelmä tulee olemaan toimialan johtava työkalu

PATA-hankkeessa kuvataan asiakaspalvelukeskuksen toimintakonsepti ja toimintaperiaatteet. Eksoten ja Kymsoten alueilla palveluntarjoajana toimii Kaiku24, joka kehittää keskitettyä asiakaspalvelua yhdessä sote-alueiden kanssa eteenpäin.

– PATA-järjestelmä on aivan ainutlaatuinen ja uniikki palvelu Suomessa, koska sen avulla alueelliset sote-palvelut löytyvät helposti ja nopeasti. Palvelu mahdollistaa ylialueellisen toimintamallin ja se tulee mullistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluohjauksen, kertoo toimitusjohtaja Kari-Mikael Markkanen Kaiku24:stä.

– PATA-alustan palvelukatalogi-työkalu kertoo sote-ammattilaiselle paikalliset organisaatiot, palvelut ja käytännöt. Ensimmäinen yhteydenotto on jo osa hoitoa. Meillä on kovat odotusarvot PATA-järjestelmän suhteen ja odotamme kovin, että saamme järjestelmän käyttöömme pian. Tällä hetkellä pilotoimme hankkeessa syntyneitä työkaluja, toteaa Markkanen.

Kuva: Saara Raudasoja.

Toimitusjohtaja Kari-Mikael Markkanen ja operatiivinen johtajan Päivi Sihvo Kaiku24:stä näkevät, että paljon julkisen soten nykykysynnästä voidaan hoitaa diginä.

PATA-työkalujen avulla tehdään digitaalinen murros

Pankkimaailmasta Kaiku24:ään siirtynyt operatiivinen johtaja Päivi Sihvo näkee mahdollisuuksia digitaalisessa kehittämisessä.

– Paljon sosiaali- ja terveydenhuollon nykykysynnästä voitaisiin hoitaa diginä, mikä parantaisi asiakkaan saamaa palvelua. Odotukseni on, että PATA-hankkeen tuottaman teknologia-alustan, työkalujen sekä asiakaspalvelukeskuksen toimintakonseptin myötä saadaan asiakkaaseen 360 asteen näkymä, ja palvelu on aidosti monikanavaista. Asiakas valitsee ajan ja paikan yhteydenotolle, ja sen tulee olla helppoa, toteaa Sihvo lopuksi.

PATA-alustaratkaisun julkaiseminen avoimena lähdekoodina

2M-IT Oy tuotti PATA-alustaratkaisun ja siihen liittyviä asiantuntijapalveluita STM:n rahoittamassa ja Vaasan sairaanhoitopiirin hallinnoimassa PATA-asiakaspalvelukeskus -hankkeessa osana sote-rakenneuudistuksen osa-alue 4:ää (yhteistyötasoista tai muuta maakuntien yhteistä kehittämistä). Hanke päättyi 31.12.2021.

2M-IT Oy julkaisee hankeaikana julkisella rahoituksella tuotetun D365/Azure-teknologiaan perustuvan PATA-alustaratkaisun ns. avoimena lähdekoodina yhteisön käytettäväksi ja muokattavaksi lähdekoodi-verkkopalvelussa GitHubissa. Arttu Perttula kertoo, että ennen julkaisua arvioidaan ja päätetään soveltuva lisenssimalli sekä lisäksi julkaisupaketille teetetään ulkopuolinen tietoturva-auditointi alkuvuodesta 2022. Kyseinen julkaisupaketti sisältää seuraavat hankkeen aikana kehitetyt PATA-alustan ominaisuudet: Ammattilaisen työpöytä, Chat/Chatbot, Etävastaanotto ilman ajanvarausta, Yhteydenoton kirjaaminen, Patalogin lukukäyttöliittymä eli palvelukatalogi ja ratkaisupankki, Patalogin ylläpitokäyttöliittymä, Hoidon tarpeen arvioinnin väline, Kansalaisen vahva tunnistautuminen (chatissa) sekä Raportoinnin työkalu.

Pata-asiakaspalvelukeskus tehostaa sote-ammattilaisten työtä

Pata-asiakaspalvelukeskus on toimintamalli, joka keskittää ja tehostaa asiakkaan hoidon ja tuen tarpeen arviointia sekä asiakasohjausta. Pata-asiakaspalvelukeskuksen avulla taataan arvioinnin tasalaatuisuus ja asiakkaan ohjaus oikeaan palveluun. Digitalisoituja ratkaisuja hyödyntämällä ja toimintoja keskittämällä vähennetään päällekkäistä työtä ja lasketaan sote-palvelukokonaisuuden tuottamiskustannuksia.

Pata-asiakaspalvelukeskus tarjoaa kansalaisille keskitetyn monikanavaisen palvelun, neuvonnan, hoidon tarpeen arvioinnin ja ohjauksen. Kun asiakas ottaa kontaktin Pata-asiakaspalvelukeskukseen, siellä työskentelevä ammattilainen pystyy hyödyntämään laajasti asiakkaan sote-tietoja. Ammattilaisen tekemää hoidon ja tuen tarpeen arviointia sekä ohjausta tukevat myös esimerkiksi:

  • tiedot asiakkaan aiemmista yhteydenotoista
  • tiedot aiemmin tehdyistä arvioista, kuten RAI-kuntoisuusarvio
  • tiedot meneillään olevista prosesseista, kuten palveluntarpeen arviointi
  • tiedot parhaillaan tuotettavista palveluista, kuten asiakkaan luona käyvä kotihoito.

Merkittävä osa yhteyttä ottavan asiakkaan asioista voidaan hoitaa saman tien, ilman tarvetta fyysiselle käynnille. Pata-asiakaspalvelukeskuksessa kansalaisia ohjataan hyödyntämään alueellisia ja kansallisia digitaalisia oma-arviointeja sekä etäpalvelumahdollisuuksia.

Pata-asiakaspalvelukeskuksen toiminta tähtää siis asiakkaiden mahdollisimman laadukkaaseen ja tehokkaaseen arviointiin ja ohjaukseen, joka saavutetaan keskitetyllä tiedolla, yhteistyöllä, osaamisen kehittämisellä ja koordinoinnilla.

Pata-asiakaspalvelukeskus hyödyntää tietoa ja optimoi asiakasohjauksen

Sote-ammattilaiset hoitavat puhelin- ja digiasiakaspalvelua monesti muun vastaanottotyön ohella. Pata-asiakaspalvelukeskuksessa ammattilaiset saavat keskittyä työhönsä ja kehittää sen vaatimaa osaamista.

Kuvassa: Pata asiakaspalvelukeskuksen hyödyt

Asiakaspalvelukeskuksen ammattilaisella on käytössään kattava palvelukatalogi, kriteeristöt, saatavuustiedot ja päätöksenteon tuen ratkaisut. Hoitajilla on mahdollisuus konsultoida niin lääkäreitä kuin esimerkiksi sosionomia tai fysioterapeuttia.

Ammattilaisen näkökulmasta Pata-ratkaisu ei tarkoita yhtä fyysistä keskusta, vaan digitalisoitujen ratkaisujen yhdenmukaistamista, järjestelmäkokonaisuuden tehokkaampaa hyötykäyttöä ja ammattilaisten osaamisen hallintaa.

PATA-ratkaisun avulla palvelukokonaisuutta voidaan jatkossa johtaa ja kehittää entistä tehokkaammin tiedon avulla. Dataa hyödyntäen asiakkaiden sairauksien ja ennen kaikkea terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ennakoivien ratkaisujen tuottamiseen voidaan hakea ratkaisuja jo ennen sairastumista tai tilanteen ajautumista kriisiin.

Yritykset ja kolmas sektori tiiviimmäksi osaksi sote-palvelukokonaisuutta

Pata-ratkaisu mahdollistaa jatkossa sujuvamman yhteistyön sote-alueiden kesken. Eri alueiden on järkevää kartoittaa tietyntyyppisen erityisosaamisen hyödyntämistä yli piirirajojen. Teknologian ja prosessien tuottajana me 2M-IT:ssä olemme valmiita kartoittamaan, kuinka tietyissä toiminnallisuuksissa alueiden palveluja voisi tehostaa ja yhdistää.

Jotta vaikuttavuus olisi mahdollisimman laaja myös yhteiskunnallisesti, Pata-ratkaisu tulee saada hyötykäyttöön kokonaisuudessaan. Palveluiden kokonaisuuteen kuuluvat myös esimerkiksi ennakoiva ja ehkäisevä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, oikea-aikainen kotihoito, toimintakykyä tukeva kuntoutus, sosiaalista osallisuutta tukeva toiminta, ostopalveluja tuottavat yritykset sekä tätä kokonaisuutta tukeva vapaaehtoistoiminta. Näin luodaan uusia työpaikkoja, yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä.

Pata-asiakaspalvelukeskus vastaa siis tämän hetken haasteeseen saavuttaa asiakaskeskeinen ja kustannustehokas toimijoiden palvelukokonaisuus. Tämä kokonaisuus kannustaa asiakasta hyödyntämään monipuolisia omaseuranta-, hyvinvointi- ja oirearviopalveluita aktiivisena kansalaisena. Kun tarvetta palvelulle tulee, asiakas ohjataan suoraan oikeaan palveluun – oli kyseessä sitten julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin toimija.

Ratkaisuja huoltosuhteen tuomiin haasteisiin

Pata-ratkaisu koskee kaikkien ikäryhmien asiakkaita, ei vain ikääntyvää väestönosaa. Ikääntyminen ja huoltosuhteen vääristyminen ovat kuitenkin Suomessa ajankohtaisia ongelmia. Uusilla teknologioilla ja toimintamallien yhtenäistämisellä pystytään merkittävästi alentamaan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksia.

Digitalisaatio on siis mahdollisuus, mutta se ei toteudu itsestään pelkällä teknologialla, vaan se vaatii toimeenpanijoita sekä prosessien ja toimintatapojen muutosta. Toiminnan optimointiin, sote-ammattilaisten työn tehostamiseen ja säästöjen aikaansaamiseksi Pata-asiakaspalvelukeskus on vaikuttavin ratkaisu.

Katri Länsivuori
Asiakkuuspäällikkö
2M-IT Oy


Lue Pata-ratkaisua käsittelevät  blogikirjotukset >

2.4. Pata-ratkaisu syntyy asiakkaiden toiveesta
28.4. Pata-toimintamallin oikea hetki on nyt