johannau, tekijä sivustolla 2M-IT

Yhteinen toimija tuo hyvinvointialueille osaamista suuriin järjestelmäuudistuksiin

Posted on 11 lokakuun, 202331 lokakuun, 2023 by johannau

2M-IT tarjoaa asiakkaidensa järjestelmäuudistuksiin osaamista, jatkuvuutta ja turvaa. Viimeisen vuoden ajan 2M-IT on kehittänyt hankintoihin liittyvää liiketoimintaa omistaja-asiakkaidensa, 16 hyvinvointialueen toiveesta. Uusilla hyvinvointialueilla järjestelmäpohjat ovat usein moninaisia ja tarvetta yhdistäville järjestelmäratkaisuille on tulevaisuudessa.

– Teemme hankinnoissa tiivistä yhteistyötä asiakkaamme kanssa, koska sillä on tärkeä merkitys hankinnan onnistumisessa. Hankinnan kohteen tulee olla sellainen, joka soveltuu hyvinvointialueen toimintaan mahdollisimman hyvin. On keskeistä, että hankittavaa järjestelmäratkaisua pystytään kehittämään jatkossa. Silloin se soveltuu toimintaansa kehittävän hyvinvointialueen tarpeisiin tulevaisuudessakin, toteaa 2M-IT hankinta- ja käyttöönottopalveluiden liiketoimintajohtaja Satu Ylisiurua-Hemminki.

2M-IT on mukana asiakkaan kanssa koko järjestelmäratkaisun elinkaaren matkalla: hankintavaiheessa, käyttöönotossa ja sen jälkeen tuki- ja ylläpitopalvelussa.

– Asiakkaalle tämä tuo jatkuvuutta ja turvaa siinä, että olemme mukana hankinnasta tuki- ja ylläpitopalveluihin saakka, Ylisiurua-Hemminki sanoo.

Hankintaprosessiin osallistuu paljon sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Ammattilaisilla on iso rooli vaatimusten määrittelyvaiheessa ja ratkaisujen arvioinnissa. 2M-IT koostaa työryhmän ja tuo mukaan kumppaniverkostonsa kautta hankkeeseen myös ulkopuolisia konsultteja.

– Verkostomme kautta tuomme myös tarvittavaa osaamista hankintaan, Ylisiurua-Hemminki sanoo.

Tärkeä osa hankintaprosessia ovat työpajat. Työpajojen aihealueesta riippuen, fasilitointi hoituu joko 2M-IT:n tai asiakkaan ammattilaisten toimesta. Asiakas vastaa toiminnallisesta puolesta, ja sote-ammattilaiset tuovat hankintaan vaatimukset oman työnsä kautta.

– 2M-IT:n tehtävänä on kääntää sote-ammattilaisten vaatimukset hankintakäytäntöön, Ylisiurua-Hemminki jatkaa.

Hyvinvointialueet hyötyvät keskitetyn hankinta- ja teknologiayksikön osaamisesta, jota kertyy koko ajan lisää

Satu Ylisiurua-Hemminki on tyytyväinen uuden liiketoiminnon aloitukseen ja katsoo toiveikkaasti tulevaisuuteen.

– On ollut hienoa olla mukana toteuttamassa ja mahdollistamassa hankintoja ja varmistamassa, että palvelut ovat sellaiset, kuin asiakkaamme haluaa. Hankinta on vain pieni välivaihe tekemiselle: todellinen hyöty ja työ alkaa sen myötä, kun käyttöönotto ja siirtyminen uuteen järjestelmään alkaa, Ylisiurua-Hemminki sanoo.

Asiakkaat hyötyvät 2M-IT:n osaamisesta järjestelmähankinnoissa ja yhtiöltä löytyy tuntemusta toimittajista ja ratkaisuista. Inhouse-yhtiömallissa asiakkaat hyötyvät myös toistensa tekemisestä, kun osaamista ja tietoa kertyy yhteiseen yksikköön.

– Kaikki asiakkaamme hyötyvät siitä, että heillä on osaamista hankintoihin liittyen keskitettynä resurssina meillä. Osaaminen ja tehty työ kertyvät yhteiseksi hyödyksi. Asiakas voi keskittyä omaan ydinosaamiseensa, ja meillä on osaaminen järjestelmistä, hankinnoista ja teknologioista. Asiakkaan ei tarvitse esimerkiksi pohdiskella, miten tekninen ympäristö toimii. Asiakkaan ei tarvitse myöskään murehtia sovellustuen toimivuudesta, koska palveluiden jatkuvuus turvaa sen, Ylisiurua-Hemminki sanoo.

Lisätietoa:

Satu Ylisiurua-Hemminki, 2M-IT Oy

liiketoimintajohtaja, Hankinta- ja käyttööottopalvelut

puh. +358 50 390 2417

Kokonaisarkkitehtuurityön pitää uudistua

Posted on 9 lokakuun, 20239 lokakuun, 2023 by johannau

Suomessa tarvitaan kansallisesti yhteneväistä ja koordinoitua kokonaisarkkitehtuurityötä. Kokonaisarkkitehtuurin toteuttamista tulee ketteröittää ja tehostaa. Nyt on oikea aika nostaa kokonaisarkkitehtuurityön vaikuttavuus uudelle tasolle sekä saattaa työ tuomaan lisäarvoa, jota sen kautta voidaan saavuttaa, toteavat 2M-IT Oy, Istekki Oy, LapIt Oy ja UNA Oy yhteisessä kannanotossaan.

Kokonaisarkkitehtuurityöllä lisäarvoa toiminnan kehittämiseen

Kokonaisarkkitehtuurityö on yksi tärkeä työkalu toiminnan sekä tiedonhallinnan kehittämiseksi. Kansallisen tason kokonaisarkkitehtuurityö tuo lisäarvoa yhteistyöhön ja yhdessä kehittämiseen. Kehitystyössä on huomioitava asiakkaiden, ammattilaisten ja palveluntuottajien tarpeet, ja siinä on edettävä määrätietoisesti kohti asiakaslähtöistä sote-palvelutuotantoa.

Suomen julkisessa hallinnossa kokonaisarkkitehtuuri on ollut keskeinen menetelmä toimintalähtöisen ja kokonaisvaltaisen kehittämisen sekä muutosjohtamisen tukemisessa. Kokonaisarkkitehtuurin avulla pystytään ymmärtämään ja hallitsemaan organisaation muodostamaa laajaa kokonaisuutta. Sillä voidaan yhdistää liiketoiminta ja IT-strategia tukemaan toisiaan. Kokonaisarkkitehtuurityön keskeisiä hyötyjä ovat yhteistyön helpottuminen eri sidosryhmien välillä, parantunut kehittämisen koordinointi, vähentynyt päällekkäisyys kehittämisessä sekä tehokkuuden parantuminen kehittämistoiminnassa ja järjestelmien yhteentoimivuuden parantuminen. Tämä puolestaan edistää tehokkaampaa palvelutuotantoa, mikä hyödyttää niin kansalaisia kuin organisaatioitakin.

Kansallisen tason johtamista ja yhteistyötä vaaditaan

Vuoden 2019 loppuun asti Suomessa oli ohjausrakenne kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön ohjaamiseksi. Tiedonhallintalain voimaantulon myötä tämä rakenne on kuitenkin hämärtynyt. Kansallisen tason puutteellinen kokonaisarkkitehtuurityön koordinointi eri hyvinvointialueiden välillä johtaa nopeasti eriytymiseen ja yhteentoimivuuden haasteisiin. Se aiheuttaa tehottomuutta, päällekkäistä työtä sekä lisää kustannuksia. On tärkeää tarkastella uudelleen kokonaisarkkitehtuurin organisointia julkisessa hallinnossa ja määritellä selkeät suuntaviivat, linjaukset sekä arkkitehtuurin hallintamalli.

Tarvitaan myös toimivat rakenteet ja foorumit tiedon, oppien sekä hyvien käytäntöjen jakamiseksi eri toimijoiden sekä toimialojen välillä. Mielestämme esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston fasilitoima Arkkitehtuurikilta voisi olla oikea toimija yhteistyön mahdollistamiseksi. Lisäksi on olennaista, että toimintaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan muuttuvia tarpeita ja teknologian kehitystä.

On aika yhtenäistää ja ajantasaistaa toimintamallimme

Suomeen täytyy luoda yhtenäinen tapa tuottaa arkkitehtuurikuvauksia. Kokonaisarkkitehtuurituotosten yhteismitallisuus sekä menetelmien yhteiskehittäminen on tärkeää. Käytännössä tämä tarkoittaa kuvaustavoista, metamalleista ja viitekehyksistä sopimista läpi julkisen hallinnon. Työssä tulee soveltaa kansainvälisiä viitekehyksiä sekä standardeja, tiedonhallintalain asettamat kuvausvelvoitteet huomioiden. Tämä voitaisiin toteuttaa ajantasaistamalla ja ketteröittämällä JHS179-suositusta sekä vahvistamalla sen asemaa.

Yhteisesti hyödynnettävien perustietojen määrittelyä pitää edistää julkisen hallinnon yhteisten sekä toimialakohtaisten viitearkkitehtuurien kautta. Lisäksi olemassa olevien viitearkkitehtuurien kokonaisuutta täytyy selventää esimerkiksi yhdistämällä viitearkkitehtuureja. Näin päällekkäisistä ja samaa toimialaa sekä aihepiiriä käsittelevistä viitearkkitehtuureista saadaan muodostettua nykyistä selkeämpi rakenteellinen kokonaisuus.

Osoitamme vahvan tukemme kokonaisarkkitehtuurityön kehittämiselle Suomessa

Koemme, että nyt on oikea aika nostaa kokonaisarkkitehtuurityön vaikuttavuus uudelle tasolle Suomessa sekä saattaa työ tuomaan lisäarvoa, jota sen kautta voidaan saavuttaa – yhteentoimivuuden edistämisessä, muutosjohtamisen tukemisessa sekä yhteisen kielen luonnissa.

Toimiakseen kokonaisarkkitehtuurimenetelmän soveltaminen vaatii kansallisen tason johtamista sekä yhteistyötä ja yhteisen viitekehyksen ohjaamaan yhteismitallisten tuotosten syntyä ja varmistamaan niiden hyödynnettävyyden. Lisäksi on olennaista, että menetelmää kehitetään jatkuvasti ketterämpään suuntaan ja työn menetelmälähtöisyyttä pystytään vähentämään.

Tarjoamme laajan tukemme kehittämiselle:

Tarjoamme tukeamme kokonaisarkkitehtuurityön hallinnan uudelleenorganisoimiseksi Suomen julkisessa hallinnossa sekä osaamistamme hyödynnettäväksi Suomen yhtenäisen kokonaisarkkitehtuurin kuvaustavan määrittelemiseksi ja viitekehysten kehittämiseksi.
Osallistumme aktiivisesti Digi- ja väestötietoviraston fasilitoiman Arkkitehtuurikillan toimintaan.
Toimimme inhouse-yhtiöinä omistajiemme ja kansalaisten eduksi – Jaamme avoimesti oppejamme ja hyväksi havaittuja käytäntöjä yhteiseen käyttöön.
Varmistamme omalta osaltamme, että toiminnan kehittämisen kokonaisuutta tukevassa kokonaisarkkitehtuurityössä syntyvät tuotokset ovat yhteismitallisia toteuttajasta riippumatta.

Yhteisenä tavoitteenamme on arkkitehtuurityön toteuttaminen entistä vaikuttavammin.

2M-IT:ltä kannanottoa oli työstämässä

Antti Lahtela

Kokonaisarkkitehti, 2M-IT Oy

antti.lahtela@2m-it.fi

Osaamiskeskus-malli varmistaa korkeatasoisen ICT-asiantuntemuksen hyvinvointialueen käyttöön

Posted on 28 syyskuun, 202328 syyskuun, 2023 by johannau

2M-IT:n luoma osaamiskeskus takaa Pohjanmaan hyvinvointialueelle aina tarvittavat resurssit ICT-projekteihin sekä vahvan osaamisen, jotta omien rekrytointien kautta olisi ollut haastavaa hankkia vallitsevassa markkina- ja muutostilanteessa.

Pohjanmaalla perustaa hyvinvointialueelle rakennettiin jo aiemmin vapaaehtoisessa kuntayhtymässä. Sittemmin hyvinvointialueen ICT-ratkaisuja lähdettiin rakentamaan yhdessä 2M-IT:n kanssa: ICT-muutostöiden resursointia ja tarvittavaa osaamista hyvinvointialueella pohdittiin ensin 2M-IT:n strategiayksikön kanssa. Yhteistyössä luotiin raamit osaamiskeskus-mallille.

– Sovimme 2M-IT:n kanssa, että luomme hyvinvointialueen tarpeisiin oman osaamiskeskuksen. Me määrittelimme, millaisella laajuudella haluamme projekteja viedä läpi ja millaista osaamista tarvitsemme käyttöömme. Sen jälkeen 2M-IT lähti toteuttamaan osaamiskeskusta ja kokoamalla tarvittavaa osaamista meidän käyttöömme, kertoo Pohjanmaan hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Kimmo Tiira.

Tarvittava osaaminen aina saatavilla

2M-IT:n kokoama osaamiskeskus työllistää reilut 20 asiantuntijaa projektipäälliköistä it-arkkitehteihin. Tiira sanoo, että samanlaisen osaajajoukon kokoaminen määräajaksi olisi ollut hyvinvointialueelle hyvin haastavaa, koska muutos oli valtakunnallinen ja osaajista oli pulaa kaikkialla.

– Nyt meidän ei tarvitse pohtia, millainen osaaminen henkilöillä on, vaan voimme olla varmoja, että he ovat juuri sellaisia osaajia kuin näissä projekteissa tarvitsemme.

Osaamiskeskus keskittyy hyvinvointialueen muodostamiseen ja sille määriteltyihin erityisprojekteihin, kuten asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaan ja ICT-muutosten läpivientiin.

– Osaamiskeskuksessa työskentelevät ovat meidän ohjauksessamme ja heidän resurssinsa on meidän käytössämme. Voimme olla varmoja, että meidän tarpeemme ovat heidän prioriteettejaan ja että projektit saadaan käyntiin suunnitellusti. Se on iso etu meille, toteaa Tiira.

Yhteistyön tulokset näkyvät joka päivä

Pohjanmaan hyvinvointialue tekee tiivistä yhteistyötä 2M-IT:n kanssa. Tiira kuvaa, että 2M-IT:llä on merkittävä vaikutus siihen, miten koko hyvinvointialue ja siellä työskentelevät ammattilaiset suoriutuvat päivittäisistä tehtävistään.

– Me hankimme ansaitsemamme arvostuksemme joka päivä kentältä. On oleellista, että meillä on avoin keskustelusuhde ja asioita nostetaan riittävän ajoissa esille. Jos jokin ei toimi, tartumme siihen yhdessä 2M-IT:n kanssa, opimme lisää ja kehitämme toimintaamme, toteaa Tiira.

Teksti: Anna Korpi-Kyyny, Hansdotter Oy

Kuva: Tuomas Hinkkanen, Hansdotter Oy

Kompetenscentrummodellen säkerställer högklassig IKT-sakkunskap till välfärdsområdets förfogande

Posted on 28 syyskuun, 202328 syyskuun, 2023 by johannau

Det kompetenscentrum som skapats av 2M-IT garanterar att Österbottens välfärdsområde alltid har de resurser det behöver för IKT-projekt samt en stark kompetens som skulle varit svår att inhämta via egna rekryteringar i det rådande marknads- och förändringsläget.

Grunden till välfärdsområdet byggdes redan tidigare i Österbotten i den frivilliga samkommunen. Sedermera började man tillsammas med 2M-IT att bygga upp IKT-lösningar för välfärdsområdet: först funderade man över resursfördelningen för IKT-förändringsarbetena och den nödvändiga kompetensen inom välfärdsområdet tillsammans med 2M-IT:s strategienhet. Via samarbete skapades ramerna för kompetenscentrummodellen.

– Vi kom överens med 2M-IT att vi skapar ett eget kompetenscentrum för välfärdsområdets behov. Vi definierade i hurdan utsträckning vi vill driva igenom projekten och hurdan kompetens vi behöver ha tillgång till. Efter det började 2M-IT bygga upp kompetenscentret genom att samla ihop den nödvändiga kompetensen till vårt förfogande, berättar Österbottens välfärdsområdes IT-direktör Kimmo Tiira.

Den nödvändiga kompetensen alltid tillgänglig

Det kompetenscentrum som 2M-IT har sammanställt sysselsätter drygt 20 experter med allt från projektchefer till it-arkitekter. Tiira säger att det skulle ha varit mycket svårt att samla ihop en liknande expertgrupp för en bestämd tid, för förändringen var riksomfattande och det var brist på experter överallt.

– Nu behöver vi inte fundera hurdan kompetens personerna har, utan vi kan vara säkra på att de är just sådana experter som vi behöver i dessa projekt.

Kompetenscentret fokuserar på utformningen av välfärdsområdet och de specialprojekt som fastställts för detta, såsom anskaffningen av ett klient- och patientdatasystem och genomdrivande av IKT-förändringar.

– De som arbetar vid kompetenscentret står under vår ledning och vi har tillgång till deras resurser. Vi kan vara säkra på att våra behov är deras prioriteter och att projekten kommer igång som planerat. Det är en stor fördel för oss, konstaterar Tiira.

Resultatet av samarbetet syns varje dag

Österbottens välfärdsområde har ett tätt samarbete med 2M-IT. Tiira beskriver att 2M-IT har en betydande inverkan på hur hela välfärdsområdet och de professionella som arbetar där klarar av sitt dagliga arbete.

– Vi får den uppskattning vi förtjänar ute på fältet varje dag. Det är viktigt att vi har ett öppet diskussionsförhållande och att saker lyfts fram tillräckligt i tid. Om något inte fungerar tar vi tag i det tillsammans med 2M-IT, vi lär oss mer och utvecklar vår verksamhet, konstaterar Tiira.

Text: Anna Korpi-Kyyny / Hansdotter Oy

Svensk översättning: Camilla Stoor / 2M-IT Oy

Foto: Tuomas Hinkkanen / Hansdotter Oy

Tiivis työpari-työskentely lisäsi ymmärrystä ja toi sujuvuutta ICT-muutoshankkeeseen

Posted on 22 syyskuun, 2023 by johannau

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen mittavassa ICT-muutoshankkeessa luotiin uusi toimintamalli yhdessä 2M-IT:n kanssa. Se auttoi pitämään monet langat käsissä, paransi tiedonkulkua ja lisäsi ymmärrystä projektien haasteista. Tiivis, jatkuva yhteistyö tuo yhä Varhalle arvokasta tietoa työntekijöiden kohtaamista ongelmatilanteista.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valmisteluorganisaatio perustettiin joulukuussa 2021. Organisaation kuusihenkinen ICT-valmistelutiimi oli vastuussa kymmenien ICT-projektien läpiviennistä, mikä tarkoitti, että yhdellä projektipäälliköllä oli lukuisia päällekkäisiä projekteja edistettävänään.

– Haaste oli valtava ja tätä taklaamaan loimme käytännön työn kautta yhdessä 2M-IT:n kanssa mallin työpari-työskentelyyn. Se tarkoitti, että jokaisessa projektissa oli projektipäällikkö sekä meiltä että 2M-IT:ltä, kertoo muutoshankkeen ohjelmajohtaja, kehittämispäällikkö Meri-Tuulia Kaarakainen.

Säännölliset palaverit helpottivat arkea

Työskentelymalliin kuuluivat paitsi koko hankkeen seurantakokoukset myös projektikohtaiset seurantapalaverit, joihin molemmat projektipäälliköistä osallistuivat. Säännölliset palaverit lisäsivät tiedonkulkua ja läpinäkyvyyttä molemmin puolin.

Kuten Kaarakainen toteaa, projektityö on aina omanlaistaan – viivästymisiä tulee eteen ja kaikkia riskejä ei aina heti pystytä tunnistamaan. Hän kertoo, että ennen uutta työpari-työskentelymallia organisaatiossa oli enemmän epätietoisuutta, miksi esimerkiksi jokin projektin vaihe ei etene.

– Työskentelymalli auttoi meitä tuntemaan toisemme ja luomaan yhteisiä palaverirutiineja ja seurantakäytäntöjä. Nyt kun läpinäkyvyys on kasvanut, tiedämme molemmilla puolilla paremmin kulloisetkin haasteet ja yritämme yhdessä ratkoa niitä. Työskentelymalli on myös tuonut selvyyttä siihen, keneltä tiettyyn ongelmaan tarvitaan linjaus – 2M-IT:läiset eivät voi ratkaista asiaa, joka kaipaa Varhan sisäistä linjausta, toteaa Kaarakainen.

Arvokasta tietoa toiminnan kehittämiseen

Kriittiset muutoshankkeet on viety läpi ja nyt hyvinvointialueella päästään käynnistämään toisen vaiheen projekteja. Hyvinvointialueen sisällä halutaan yhtenäistää järjestelmiä ja luoda yhteisiä prosesseja. Kun päästään pienempään määrään eri järjestelmiä, se vähentää kustannuksia ja mahdollistaa toiminnan kehittämisen.

– Tiiviin kumppanuuden ansiosta voimme tuoda avoimesti puolin ja toisin kehitystarpeita keskusteltavaksi.

Varhalle arvokasta tietoa on esimerkiksi 2M-IT:n ylläpitämän Service Deskin keskustelut. Jos tietty asia toistuu HelpDesk-pyynnöissä, tuodaan se esille yhteisissä keskusteluissa.

– Se voi olla tarve uudelle palvelulle tai indikaattori meille siitä, että tiedotus tai koulutus pitää meillä sisäisesti kohdistua tiettyyn asiaan. Se on kullanarvoista tietoa, mitä emme saa mistään muualta. Kokemustemme pohjalta meidän on hyvä jatkaa toimintamme ja yhteistyömme kehittämistä edelleen, sanoo Kaarakainen.

Teksti: Anna Korpi-Kyyny, Hansdotter Oy

Kuva: Tuomas Hinkkanen, Hansdotter Oy

Teknologia ratkaisee hopeisen siirtymän

Posted on 15 elokuun, 202315 elokuun, 2023 by johannau

Ratkaisut ikäihmisten turvalliseen kotona asumiseen ovat jo olemassa. Digitalisaatio, datan ja tekoälyn mahdollisuudet sekä asiakkuudenhallinta yhdessä toiminnanohjauksen kanssa varmistavat hoidon jatkuvuuden ja turvallisen kotona asumisen.

Hyvinvointialueiden nykyisessä palvelu- järjestelmässä yhtenä haasteena on tarve löytää ratkaisuja toimialan ikääntyvien ihmisten palvelutarpeeseen. Sosiaali- ja terveysministeriön hankkeissa on pilotoitu muun muassa kotiin vietäviä teknologisia ratkaisuja. Kokemukset ovat olleet hyviä, tosin tarvitaan lisää yhdessä tekemistä, jotta uudet toimintamallit integroituvat osaksi kokonaisuutta ja toimintamallit saadaan skaalattua alueen tulevaa kysyntää vastaaviksi.

– Digitaalisuuden, datan ja tekoälyn avulla voidaan ratkaista hoidon ja palvelujen jatkuvuus sekä kotona asumisen mahdollistavan toimintamallin laajentaminen. STM on tehnyt merkittävää työtä teknologisten ratkaisujen pilotoinnissa. Data voi toimia sekä omalääkärinä että voinnin sekä pärjäämisen seuraajana, kun analytiikalla, datan prosessoinnilla ja tekoälyllä koostetaan eri lähteisiin hajautuneesta tiedosta yhtenäinen kuva asiakkaan tilasta. Tämä data tuodaan asiakkaan oman hoitotiimin hyödynnettäväksi helposti ja hälyttää, jos henkilön tilanteessa tapahtuu muutos, sanoo hankejohtaja Tapio Järvenpää 2M-IT:ltä.

Kun laadukasta dataa on saatavilla koko hyvinvointialueen tasolla, voidaan esimerkiksi asiointikäyttäytymisestä tunnistaa eri asiakassegmenttejä, joita yhdistävät samat tarpeet. Datasta voidaan löytää esimerkiksi riskiryhmiä, tehdä tietoon perustuvia päätelmiä ja hoitosuunnitelmia, seurata potilaiden tilaa ja hoitovastetta sekä ohjata omahoitoa.

– Datan hyödyntäminen parantaa ennaltaehkäisyä ja varhaisen puuttumisen sekä kotona pärjäämisen seurannan toteuttamisen täysin uudella tasolla. Kun te- koäly seuraa jatkuvasti datan muutoksia ja tuo poikkeamat ammattilaisten arvioitavaksi, niin ymmärretään nopeasti kotona asuvan palvelutarve ja voidaan optimoida resurssien käyttöä, uskoo 2M-IT:n Asiakkuudenhallinnan ja toiminnanohjauksen tiimipäällikkö Sami Järvinen.

Ikäihmisen voinnin seurannassa puhelin- ja digipalveluiden yhdistäminen teknologisiin ratkaisuihin tarjoaa mahdollisuuden proaktiivisen palvelumallin rakentamiseen. Tämä tarkoittaa, että aiemmin pilotoidut teknologiaratkaisut voidaan skaalata alueen tarvitsemassa laajuudessa. Kaikille ikäihmisille voidaan tarjota ajankohtaista tietoa, neuvontaa ja tukea heidän omassa kodissaan.

Aiemmat STM:n hankkeet ovat osoittaneet, että teknologisten ratkaisujen ja datan hyödyntämisen avulla voidaan varmistaa sujuva ja turvallinen hopeinen siirtymä. Kotiin tarjotut palvelut ovat edistäneet hyvinvointia ja tuoneet kustannussäästöjä terveydenhuollon järjestelmälle.

– Kun data käytetyistä palveluista ja voinnista on digitaalisesti kerätty, voimme osallistaa hoitoon ja sen seurantaan paremmin myös esimerkiksi potilaan lä- heiset. Yhteistyö eri sidosryhmien, kuten terveydenhuollon ammattilaisten, yritysten ja ikäihmisten läheisten, välillä on ratkaisevaa onnistuneiden ja käyttä- jälähtöisten ratkaisujen saavuttamiseksi, Järvenpää jatkaa.

Kokonaisvaltainen toiminnan kehittäminen on yhä tärkeämpää.

– IT ja digitaalisuus mahdollistavat vaikuttavat ratkaisut vain, jos sen potentiaali todella hyödynnetään yhdessä alueen palvelutuotannon kanssa, muistuttaa 2M-IT:n toimitusjohtaja Jari Nevalainen.

Kun asiakas on kehittämistyön keskiössä, se pakottaa luomaan toimintamalleja ja etsimään ratkaisuja, jotka helpottavat myös ammattilaisten työkuormaa ja vapauttavat työpäivästä aikaa merkitykselliseen työhön esimerkiksi kirjausten ja tiedonhaun sijaan. Arjen työtä sujuvoittavat ratkaisut ovat kriittisiä työvoi- mapulasta kärsivällä alalla.

Läpinäkyvyys taas on asiakkaalle tärkeää – hänen tulee tietää, kuka hänen hoidostaan ja sen etenemisestä vastaa.

Tämä tuo asiakkaalle tunteen siitä, että hänen asiansa on tärkeä ja häntä on kuultu.

– Mahtavaa tässä on, että ei tarvitse keksiä mitään uutta, sillä olemassa olevilla ratkaisuilla ja opeilla tehdyistä pilottihankkeista päästään jo pitkälle. Kun yhdistetään digitaaliset palvelut, kotiin vietävät ratkaisut, datan hyödyntäminen ja tekoäly alueiden palvelutuotantoon kehittämiseen, saadaan aikaan erinomaisia ratkaisuja.

– Yhdessä voimme tarjota ikäihmisille laadukkaita palveluita, jotka mahdollistavat heidän turvallisen asumisensa kotonaan. Me 2M-IT:ssä näemme, että nyt tehtyjä kokeiluja tulisi laajentaa hyvinvointialueille ja olemme valmiita käärimään hihat yhdessä heidän kanssaan, Nevalainen sanoo.

Tekoäly voi

seurata vanhuksen tilaa kertovien antureiden dataa, kuten sykettä, liikettä ja unen laatua. mikäli poikkeamia havaitaan, tekoäly voi lähettää hälytyksen vanhukselle tai ilmoittaa havainnosta hoitotiimille.

tuoda ratkaisuja ikääntyneiden yksinäisyyteen tarjoamalla seuraa ja keskustelukumppanuutta, kun ikääntyneet voivat käydä keskusteluja tekoälyn avustuksella, jolloin heidän ei tarvitse tuntea olevansa yksin.

tarjota viihdettä ja mahdollisuuksia osallistua erilaisiin aktiviteetteihin, kuten musiikin kuunteluun tai pelien pelaamiseen.

auttaa vanhuksia kokonaisvaltaisessa hoidossa tarjoamalla muistutuksia lääkkeiden ottamisesta, ruokailuajoista ja muista tärkeistä tehtävistä.

seurata vanhuksen päivittäistä toimintaa ja antaa suosituksia terveellisistä elämäntavoista, kuten liikunnasta ja ravitsemuksesta.

kerätä tietoa vanhuksen päivittäisistä rutiineista ja tarjota raportteja hoitotiimille, jotta hoito voidaan mukauttaa yksilöllisiin tarpeisiin.

Teksti: Anna Korpi-Tyyny

Strategist, creative Hansdotter Oy

Artikkeli julkaistu myös Terveys ja talous ry -lehdessä 3/2023

Tervetuloa keskustelemaan kanssamme SuomiAreenaan, kansalaistoripaikalle 19!

Posted on 22 kesäkuun, 202315 elokuun, 2023 by johannau

Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa tänä vuonna. Minkälaisia ratkaisuja alueet tarvitsevat jatkossa talouden tasapainottamisessa, väestön ikääntyessä ja työvoimapulan kasvaessa?

Voidaanko digitaalisuuden, datan ja tekoälyn avulla ratkaista hoidon ja palvelujen jatkuvuus sekä kotona asumisen mahdollistavan toimintamallin laajentaminen?

Tule kanssamme SuomiAreenaan keskustelemaan, minkälaisten ratkaisujen avulla sujuvoitetaan sote-palveluita ja lisätään niiden vaikuttavuutta.

Löydät meidän kansalaistoripaikalta 19, tervetuloa!

#yhdessäenemmän #sote #ict #suomiareena2023 #kansalaistoripaikka19 #ratkaisut #palvelut #turvallisestikotona #sujuvaahoitoajapalvelua #tietojajohtamiseen #suojassauhkilta #konsultointiamuutokseen #pori #suomiareena

Sujuvaa sotea -podcast Spotifyssä ja Youtubessa

Posted on 25 toukokuun, 202325 toukokuun, 2023 by johannau

Sujuvaa Sotea -podcastissa puhutaan sujuvasti sotea ja keskustellaan aiheista, joiden avulla voidaan sujuvoittaa ja turvata suomalaista julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Podcastin tarjoaa 2M-IT Oy, joka on hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-ratkaisuja ja niiden tukea tuottava julkisomisteinen yhtiö.

Jakso 5, Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2023. Jaksossa ovat puhumassa hostin, tunnekouluttaja & tietokirjailija Camilla Tuomisen kanssa Kimmo Alaniska, johtaja, sote-IT-ratkaisut, CGI, sekä Rauno Jalava, johtaja, yhteiskuntasuhteet, Tietokeskus. Aiheena on tapahtuma nimeltään Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät. Minkälainen tapahtuma on kyseessä ja minkälaisista teemoista tapahtumassa puhutaan vuonna 2023?

Jakso 4, In-house-yhtiöt. Sujuvaa sotea -podcastin neljännessä jaksossa host Camilla Tuominen keskustelee Keski-Suomen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Ari-Pekka Paanasen ja digijohtaja Jari Porrasmaan kanssa in-house-yhtiöistä. Mitä tarkoittaa in-house-yhtiö ja mitä hyötyä sellaisesta on hyvinvointialueille?

Jakso 3, Hyvinvointialueet. Jaksossa puhumassa hostin, tunnekouluttaja & tietokirjailija Camilla Tuomisen kanssa Toni Suihko. Pitkään sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen parissa työskennellyt Suihko oli podcastin äänitysvaiheessa 2M-IT:llä Ratkaisupalveluiden liiketoimintajohtajana, mutta siirtyi loppuvuodesta 2022 Oma Hämeen tietohallintojohtajaksi.

Jakso 2, Kyberturva. Jaksossa puhumassa 2M-IT:n kyberturvapäällikkö Rami Kokkala sekä hostina tunnekouluttaja & tietokirjailija Camilla Tuominen.

Jakso 1, Tietojohtaminen. Jaksossa puhumassa 2M-IT:n Tietojohtamisen yksikön päällikkö Katja Antikainen sekä hostina tunnekouluttaja & tietokirjailija Camilla Tuominen.

2M-IT tekee vaikuttavia asiakas- ja potilastietojärjestelmähankintoja

Posted on 19 toukokuun, 202322 kesäkuun, 2023 by johannau

Asiakas- ja potilastietojärjestelmät (APTJ) ovat välttämätön osa hyvinvointialueiden arkea. Sote-uudistuksen myötä kaupunkien ja kuntien hyvinvointiorganisaatiot yhdistyivät, mutta järjestelmäkokonaisuus ei ole vielä yhdistynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että tietoja on hyvinvointialueen sisällä monessa eri järjestelmässä.

Rikkonainen järjestelmäkokonaisuus haittaa sujuvaa toimintaa arjessa ja toiminnassa, eikä kehittäminen onnistu. Alueet tarvitsevat kehittyäkseen ja toimintaa tehostaakseen yhtenäiset tietojärjestelmät. Parhaillaan on käynnissä useita kilpailutuksia asiakas- ja potilastietojärjestelmiin liittyen, joita 2M-IT tekee yhdessä asiakkaidensa kanssa.

2M-IT toteuttaa asiakas- ja potilastietojärjestelmähankintoja yhdessä hyvinvointialueiden kanssa
Hyvinvointialueiden in-house-yhtiönä 2M-IT:n tärkeä tehtävä on tukea hyvinvointialueiden ICT-kehittämistä ja tarjota asiakkaille keskitetty osaaminen ja resurssit.

– 2M-IT tuo hankintoihin erityislaatuisen osaamiskombinaation ICT-hankintaosaamista, järjestelmien ja palvelujen tuntemusta sekä teknologiaymmärrystä. Hyvinvointialueet hyötyvät myös siitä, että 2M-IT tekee asiakas- ja potilastietojärjestelmähankintoja usealle eri asiakkaalleen: tämä tuo kilpailutukseen kustannustehokkuutta, keskitettyä osaamista ja ymmärrystä markkinoiden toiminnasta, sanoo Satu Ylisiurua-Hemminki, 2M-IT:n liiketoimintajohtaja Hankinta- ja käyttöönottopalveluista.

Satu Ylisiurua-Hemminki (kuva: Samu Lehtinen)

2M-IT voi tuottaa koko järjestelmän elinkaaren asiakkaille. Hankintavaihetta seuraavassa käyttöönottoprojektissa 2M-IT tarjoaa asiakkaalle käyttöönottoprojektin, jossa asiantuntijat tuntevat jo hankinnan kohteen ja palvelun kokonaisvaltaisesti, sekä sen jälkeen laajasti erilaiset tukipalvelut osana ylläpitoa.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmähankinnassa asiakas määrittää tarpeen ja tavoitteen
2M-IT toteuttaa hankintoja tiiviisti yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Vaikka uuden APTJ-järjestelmän hankinta on lyhin osa järjestelmän elinkaarta, on se kuitenkin tärkeä ja kriittinen vaihe: hankintavaiheessa valitaan hyvinvointialueelle pitkään tulevaisuuteen kantava järjestelmä.

Järjestelmän hankintavaiheen kustannukset ovat tyypillisesti vain muutamia prosentteja järjestelmän koko elinkaaren kustannuksista. Suunnittelu- ja hankintavaiheessa kiinnitetään kuitenkin koko järjestelmän elinkaaren aikaiset hyödyt sekä kustannukset. Tavoitteena on saada hyvinvointialueelle toimiva kokonaisuus, joka mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja kehittymisen.

On tärkeää löytää luotettava ja toimiva järjestelmäkumppani, jolla on resursseja kehittää järjestelmää ja viedä sitä eteenpäin myös jatkossa. Vastuu järjestelmästä ja sen kehittämisestä on ja pysyy hankinnan jälkeenkin järjestelmätoimittajalla. Kehittämiseen liittyvää yhteistyötä voidaan kuitenkin tehdä usean hyvinvointialueen kesken, samoin erilaisia tukipalveluja voidaan kustannustehokkaasti toteuttaa useiden hyvinvointialueiden kanssa.

2M-IT:n kumppanina asiakas voi keskittyä hankinnassa toiminnallisuuksiin ja laadullisiin seikkoihin
2M-IT:llä on erityisosaamista ICT-hankinnoista ja käyttöönotoista esim. vanhojen järjestelmien uudistamiseen ja erillisten järjestelmien konsolidointi- ja yhtenäistämistarpeisiin liittyen. Yhdessä 2M-IT:n kanssa hankintaa tehdessä asiakas voi keskittyä tarvitsemiinsa toiminnallisuuksiin ja laadullisten seikkojen määrittelyyn.

Asiakas määrittelee tarpeita omista lähtökohdistaan käsin: minkälaisia jatkokehittämisen suunnitelmia on? Miten palveluita halutaan jatkossa kansalaisille tuottaa? Minkälaisia asioita uuden järjestelmän tulee mahdollistaa? Asiakkaan vastuulle kuuluu myös toiminnan kehittäminen ja yhteiset toimintamallit ja prosessit.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäkilpailutuksia tehdään nyt paljon
Tämän vuoden aikana on käynnistetty jo useita asiakas- ja potilastietojärjestelmähankintoja. Varsinais-Suomen ja Satakunnan hyvinvointialueiden asiakastietojärjestelmäkilpailutusten hankintailmoitukset on julkaistu ja potilastietojärjestelmäkilpailutusten osalta valmistelut ovat pitkällä. Pohjanmaan hyvinvointialueen kattava laaja kilpailutus on alkanut viime kesänä ja sen osalta aletaan olemaan loppusuoralla. Lisäksi 2M-IT:n hankinta- ja juridiikkatiimi toimii myös joidenkin hyvinvointialueiden tukena ja vastuuroolissa heidän omissa APTJ-hankintaprojekteissaan.

Vaikka APTJ-hankinnat ovat tällä hetkellä pinnalla, 2M-IT tekee myös muita hyvinvointialueiden toiminnalle olennaisia ICT-kilpailutuksia asiakkaiden kanssa.

– Hyvinvointialuemuutoksen vuoksi myös muut ICT-hankinnat ovat nyt usein välttämättömiä. Hankinta- ja kilpailutustarvetta lisää myös digiasioinnin ja siihen liittyvien palvelujen merkittävä kasvu lähivuosina. Samat periaatteet, toimintamallit ja hyödyt konkretisoituvat myös niissä, Ylisiurua-Hemminki sanoo.

Lisätietoja:

Satu Ylisiurua-Hemminki,
liiketoimintajohtaja, Hankinta- ja käyttöönottopalvelut,
puh. +358503902417

2M-IT on mukana Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivillä 22.–24.5.2023 Turun Messukeskuksessa

Posted on 19 toukokuun, 202322 kesäkuun, 2023 by johannau

Tervetuloa tutustumaan 2M-IT:n palveluihin osastolle 220!

Osastollamme tutustut Kyberturva- ja Turvallisesti kotona -palveluihimme. Asiantuntijamme kertovat sinulle mielellään myös Sujuvaa hoitoa ja palvelua-, Konsultointia muutokseen- ja Tietoja johtamiseen -palveluistamme.

2M-IT:n osastolla esittelemät palvelut linkittyvät vahvasti tapahtuman teemoihin, kuten tietoturva, tietosuoja ja pilvipalvelut sekä sähköiset välineet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä – missä on todistettu hyöty?

2M-IT:n osasto sijaitsee C-hallissa osastopaikalla 220.

Tule tapaamaan meitä ja tutustumaan palveluihimme – sekä tietysti maistamaan viilentävää pehmistä! 🙂

Lämpimästi tervetuloa!

#atkpaivat @FCG_Group