Kategoria: Ajankohtaista

Olemme erittäin ylpeitä saadessamme kertoa, että 2M-IT:lle myönnettiin Future Workplaces -sertifikaatti marraskuussa 2023. Kyseinen sertifikaatti annetaan Siqni-henkilöstökyselyn tulosten perusteella ja on osoitus siitä, että sen saaneessa työpaikassa yrityskulttuuria johdetaan työntekijäystävällisesti. Menestyksemme yli 500 henkilöä työllistävien yritysten kategoriassa oli merkittävä. Näin 2M-IT:n henkilöstöjohtaja Sari Rasi iloitsi asiaa: 

”Oli hienoa, että saimme Future Workplaces 2023 -sertifikaatin. Tavoittelimme sertifiointia jo edeltävänä vuonna, mutta tuolloin jäimme vielä hieman riman alle. Panostus lähijohtamiseen näyttäisi tuottavan jo tulosta. Tästä on hyvä jatkaa positiivista kehitystä eteenpäin.” 

2M-IT tarjoaa asiakkaidensa järjestelmäuudistuksiin osaamista, jatkuvuutta ja turvaa. Viimeisen vuoden ajan 2M-IT on kehittänyt hankintoihin liittyvää liiketoimintaa omistaja-asiakkaidensa, 16 hyvinvointialueen toiveesta. Uusilla hyvinvointialueilla järjestelmäpohjat ovat usein moninaisia ja tarvetta yhdistäville järjestelmäratkaisuille on tulevaisuudessa.

– Teemme hankinnoissa tiivistä yhteistyötä asiakkaamme kanssa, koska sillä on tärkeä merkitys hankinnan onnistumisessa. Hankinnan kohteen tulee olla sellainen, joka soveltuu hyvinvointialueen toimintaan mahdollisimman hyvin. On keskeistä, että hankittavaa järjestelmäratkaisua pystytään kehittämään jatkossa. Silloin se soveltuu toimintaansa kehittävän hyvinvointialueen tarpeisiin tulevaisuudessakin, toteaa 2M-IT hankinta- ja käyttöönottopalveluiden liiketoimintajohtaja Satu Ylisiurua-Hemminki.

2M-IT on mukana asiakkaan kanssa koko järjestelmäratkaisun elinkaaren matkalla: hankintavaiheessa, käyttöönotossa ja sen jälkeen tuki- ja ylläpitopalvelussa.

– Asiakkaalle tämä tuo jatkuvuutta ja turvaa siinä, että olemme mukana hankinnasta tuki- ja ylläpitopalveluihin saakka, Ylisiurua-Hemminki sanoo.

Hankintaprosessiin osallistuu paljon sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Ammattilaisilla on iso rooli vaatimusten määrittelyvaiheessa ja ratkaisujen arvioinnissa. 2M-IT koostaa työryhmän ja tuo mukaan kumppaniverkostonsa kautta hankkeeseen myös ulkopuolisia konsultteja.

– Verkostomme kautta tuomme myös tarvittavaa osaamista hankintaan, Ylisiurua-Hemminki sanoo.

Tärkeä osa hankintaprosessia ovat työpajat. Työpajojen aihealueesta riippuen, fasilitointi hoituu joko 2M-IT:n tai asiakkaan ammattilaisten toimesta. Asiakas vastaa toiminnallisesta puolesta, ja sote-ammattilaiset tuovat hankintaan vaatimukset oman työnsä kautta.

– 2M-IT:n tehtävänä on kääntää sote-ammattilaisten vaatimukset hankintakäytäntöön, Ylisiurua-Hemminki jatkaa.

Hyvinvointialueet hyötyvät keskitetyn hankinta- ja teknologiayksikön osaamisesta, jota kertyy koko ajan lisää

Satu Ylisiurua-Hemminki on tyytyväinen uuden liiketoiminnon aloitukseen ja katsoo toiveikkaasti tulevaisuuteen.

– On ollut hienoa olla mukana toteuttamassa ja mahdollistamassa hankintoja ja varmistamassa, että palvelut ovat sellaiset, kuin asiakkaamme haluaa. Hankinta on vain pieni välivaihe tekemiselle: todellinen hyöty ja työ alkaa sen myötä, kun käyttöönotto ja siirtyminen uuteen järjestelmään alkaa, Ylisiurua-Hemminki sanoo.

Asiakkaat hyötyvät 2M-IT:n osaamisesta järjestelmähankinnoissa ja yhtiöltä löytyy tuntemusta toimittajista ja ratkaisuista. Inhouse-yhtiömallissa asiakkaat hyötyvät myös toistensa tekemisestä, kun osaamista ja tietoa kertyy yhteiseen yksikköön.

– Kaikki asiakkaamme hyötyvät siitä, että heillä on osaamista hankintoihin liittyen keskitettynä resurssina meillä. Osaaminen ja tehty työ kertyvät yhteiseksi hyödyksi. Asiakas voi keskittyä omaan ydinosaamiseensa, ja meillä on osaaminen järjestelmistä, hankinnoista ja teknologioista. Asiakkaan ei tarvitse esimerkiksi pohdiskella, miten tekninen ympäristö toimii. Asiakkaan ei tarvitse myöskään murehtia sovellustuen toimivuudesta, koska palveluiden jatkuvuus turvaa sen, Ylisiurua-Hemminki sanoo.

Lisätietoa:

Satu Ylisiurua-Hemminki, 2M-IT Oy liiketoimintajohtaja, Hankinta- ja käyttööottopalvelut puh. +358 50 390 2417

Suomessa tarvitaan kansallisesti yhteneväistä ja koordinoitua kokonaisarkkitehtuurityötä. Kokonaisarkkitehtuurin toteuttamista tulee ketteröittää ja tehostaa. Nyt on oikea aika nostaa kokonaisarkkitehtuurityön vaikuttavuus uudelle tasolle sekä saattaa työ tuomaan lisäarvoa, jota sen kautta voidaan saavuttaa, toteavat 2M-IT Oy, Istekki Oy, LapIt Oy ja UNA Oy yhteisessä kannanotossaan.

Kokonaisarkkitehtuurityöllä lisäarvoa toiminnan kehittämiseen

Kokonaisarkkitehtuurityö on yksi tärkeä työkalu toiminnan sekä tiedonhallinnan kehittämiseksi. Kansallisen tason kokonaisarkkitehtuurityö tuo lisäarvoa yhteistyöhön ja yhdessä kehittämiseen. Kehitystyössä on huomioitava asiakkaiden, ammattilaisten ja palveluntuottajien tarpeet, ja siinä on edettävä määrätietoisesti kohti asiakaslähtöistä sote-palvelutuotantoa.

Suomen julkisessa hallinnossa kokonaisarkkitehtuuri on ollut keskeinen menetelmä toimintalähtöisen ja kokonaisvaltaisen kehittämisen sekä muutosjohtamisen tukemisessa. Kokonaisarkkitehtuurin avulla pystytään ymmärtämään ja hallitsemaan organisaation muodostamaa laajaa kokonaisuutta. Sillä voidaan yhdistää liiketoiminta ja IT-strategia tukemaan toisiaan. Kokonaisarkkitehtuurityön keskeisiä hyötyjä ovat yhteistyön helpottuminen eri sidosryhmien välillä, parantunut kehittämisen koordinointi, vähentynyt päällekkäisyys kehittämisessä sekä tehokkuuden parantuminen kehittämistoiminnassa ja järjestelmien yhteentoimivuuden parantuminen. Tämä puolestaan edistää tehokkaampaa palvelutuotantoa, mikä hyödyttää niin kansalaisia kuin organisaatioitakin.

Kansallisen tason johtamista ja yhteistyötä vaaditaan

Vuoden 2019 loppuun asti Suomessa oli ohjausrakenne kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön ohjaamiseksi. Tiedonhallintalain voimaantulon myötä tämä rakenne on kuitenkin hämärtynyt. Kansallisen tason puutteellinen kokonaisarkkitehtuurityön koordinointi eri hyvinvointialueiden välillä johtaa nopeasti eriytymiseen ja yhteentoimivuuden haasteisiin. Se aiheuttaa tehottomuutta, päällekkäistä työtä sekä lisää kustannuksia. On tärkeää tarkastella uudelleen kokonaisarkkitehtuurin organisointia julkisessa hallinnossa ja määritellä selkeät suuntaviivat, linjaukset sekä arkkitehtuurin hallintamalli.

Tarvitaan myös toimivat rakenteet ja foorumit tiedon, oppien sekä hyvien käytäntöjen jakamiseksi eri toimijoiden sekä toimialojen välillä. Mielestämme esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston fasilitoima Arkkitehtuurikilta voisi olla oikea toimija yhteistyön mahdollistamiseksi. Lisäksi on olennaista, että toimintaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan muuttuvia tarpeita ja teknologian kehitystä.

On aika yhtenäistää ja ajantasaistaa toimintamallimme

Suomeen täytyy luoda yhtenäinen tapa tuottaa arkkitehtuurikuvauksia. Kokonaisarkkitehtuurituotosten yhteismitallisuus sekä menetelmien yhteiskehittäminen on tärkeää. Käytännössä tämä tarkoittaa kuvaustavoista, metamalleista ja viitekehyksistä sopimista läpi julkisen hallinnon. Työssä tulee soveltaa kansainvälisiä viitekehyksiä sekä standardeja, tiedonhallintalain asettamat kuvausvelvoitteet huomioiden. Tämä voitaisiin toteuttaa ajantasaistamalla ja ketteröittämällä JHS179-suositusta sekä vahvistamalla sen asemaa.

Yhteisesti hyödynnettävien perustietojen määrittelyä pitää edistää julkisen hallinnon yhteisten sekä toimialakohtaisten viitearkkitehtuurien kautta. Lisäksi olemassa olevien viitearkkitehtuurien kokonaisuutta täytyy selventää esimerkiksi yhdistämällä viitearkkitehtuureja. Näin päällekkäisistä ja samaa toimialaa sekä aihepiiriä käsittelevistä viitearkkitehtuureista saadaan muodostettua nykyistä selkeämpi rakenteellinen kokonaisuus.

Osoitamme vahvan tukemme kokonaisarkkitehtuurityön kehittämiselle Suomessa

Koemme, että nyt on oikea aika nostaa kokonaisarkkitehtuurityön vaikuttavuus uudelle tasolle Suomessa sekä saattaa työ tuomaan lisäarvoa, jota sen kautta voidaan saavuttaa – yhteentoimivuuden edistämisessä, muutosjohtamisen tukemisessa sekä yhteisen kielen luonnissa.

Toimiakseen kokonaisarkkitehtuurimenetelmän soveltaminen vaatii kansallisen tason johtamista sekä yhteistyötä ja yhteisen viitekehyksen ohjaamaan yhteismitallisten tuotosten syntyä ja varmistamaan niiden hyödynnettävyyden. Lisäksi on olennaista, että menetelmää kehitetään jatkuvasti ketterämpään suuntaan ja työn menetelmälähtöisyyttä pystytään vähentämään.

Tarjoamme laajan tukemme kehittämiselle:

1. Tarjoamme tukeamme kokonaisarkkitehtuurityön hallinnan uudelleenorganisoimiseksi Suomen julkisessa hallinnossa sekä osaamistamme hyödynnettäväksi Suomen yhtenäisen kokonaisarkkitehtuurin kuvaustavan määrittelemiseksi ja viitekehysten kehittämiseksi.
2. Osallistumme aktiivisesti Digi- ja väestötietoviraston fasilitoiman Arkkitehtuurikillan toimintaan.
3. Toimimme inhouse-yhtiöinä omistajiemme ja kansalaisten eduksi – Jaamme avoimesti oppejamme ja hyväksi havaittuja käytäntöjä yhteiseen käyttöön.
4. Varmistamme omalta osaltamme, että toiminnan kehittämisen kokonaisuutta tukevassa kokonaisarkkitehtuurityössä syntyvät tuotokset ovat yhteismitallisia toteuttajasta riippumatta.

Yhteisenä tavoitteenamme on arkkitehtuurityön toteuttaminen entistä vaikuttavammin.

2M-IT:ltä kannanottoa oli työstämässä

Antti Lahtela

Kokonaisarkkitehti, 2M-IT Oy

antti.lahtela@2m-it.fi