2M-IT:n palveluhintoja laskettiin pysyvästi omistaja-asiakkaille 1.1.2022

2M-IT Oy on laskenut asiakkailleen tarjoamiensa palveluiden hintoja vuodenvaihteessa. Hinnanalennukset ovat tulleet voimaan palvelin- ja työasemalaskutuksessa 1.1.2022. Työasemapalveluiden kahden korkeimman hintaluokan palvelumaksuja alennettiin keskimäärin kuusi prosenttia ja kokonaispalveluasiakkaiden palvelinpalveluiden hintoja alennettiin noin 15 prosenttia. Asiakkaiden kustannukset pienenevät palveluhintojen laskemisen myötä 1,4 miljoonaa euroa vuodessa.

2M-IT:n toimitusjohtaja Jari Nevalaisen mukaan palveluhintojen laskemiseen kyetään, koska yrityksen toimintaa on hallituksen ohjaamana kehitetty määrätietoisesti vuosi vuodelta kustannustehokkaampaan suuntaan säilyttäen asiakkaille tuttu palveluiden hyvä laatu.

Case: Tyks Majakkasairaalan ICT-projekti

2M-IT on ollut mukana Varsinais-Suomen maakunnan mittavimmassa rakennushankkeessa, kun Turun yliopistolliselle keskussairaalalle on rakennettu uusi sairaala, Tyks Majakkasairaala.

Turussa, Tyksin sairaala-alueella sijaitsevassa uudessa sairaalassa tulevat toimimaan nykyisin U-sairaalassa sijaitsevat palvelut: lasten ja nuorten sairauksien hoito, naistentautien ja synnytysten hoito, korva-, nenä- ja kurkkusairauksien hoito, suu- ja leukasairauksien hoito sekä sairaanhoidollisia tukipalveluja (kliininen neurofysiologia, kuvantaminen, laboratorio ja välinehuolto). Tyks Majakkasairaala ja sen uudet modernit tilat avautuvat asiakkaille helmikuussa.

Sairaalan toiminnallisen suunnittelun tiimi ja ICT-projektiryhmä tekivät yhteistyötä tiiviisti

Sairaanhoitopiirin toiminnallisen suunnittelun hankejohtaja Riikka Aaltonen on ollut mukana rakennushankkeessa alusta saakka, ensin käyttäjänäkökulmasta lääkärintyönsä kautta ja viimeiset neljä vuotta toiminnallisen suunnittelun hankejohtajana. Sairaalan rakentamisen lähtökohtana on ollut toiminnallinen suunnitelma, joka kertoo, miten palvelut tulevat tiloissa toimimaan.

– Tämä on ollut valtavan mielenkiintoinen projektikokemus. Hankejohtajan roolissa olen oppinut ymmärtämään, kuinka monipuolinen kokonaisuus sairaala on, kuinka laajasti mukana on eri alan asiantuntijoita ja kuinka sitoutuneita kaikki ovat. Minulla ei ollut aiemmin tiedossa, kuinka laajasti esimerkiksi ICT:tä sairaalassa on. Eri tekniikoilla tai alustoilla toteutettujen ohjelmistojen ja järjestelmien toisiinsa liittämisien, eli integraatioiden valtava määrä ja niihin vaadittavat erilaiset asiat ovat yllättäneet ja opettaneet, Aaltonen sanoo.

Projektipäällikkö Pirkko Siironen 2M-IT:ltä veti rakennushankkeessa ICT-projektia. Projektiin kuului Majakkasairaalan ICT-kalustus, tietoliikenneverkot, ICT-infrastruktuurin eli tietoteknisen ympäristön pystyttäminen ja lisäosana muutto U-sairaalasta, työasemien, tulostimien uusiminen niiltä osin, kun uusitaan, kokoustilojen kalusteiden laitto ja uusiminen. ICT-projekti on tavoitteena on ollut, että palveluyksiköistä löytyy kaikki tarvittava tietotekniikka ja että uuden sairaalan tietoliikenne toimii halutusti sekä tietoturvallisesti.

– Teimme tiivistä yhteistyötä toiminnallisen suunnittelun tiimin kanssa, jotta sairaalan palveluyksiköiden ICT-kalustus ja tietotekninen ympäristö saatiin toimimaan halutulla tavalla, Siironen kertoo.

Työskentely samoissa tiloissa sujuvoitti tiedonkulkua laajassa hankkeessa

Siironen on projektin ajan työskennellyt projektitoimistossa läsnä Riikka Aaltosen luotsaaman toiminnallisen suunnittelun tiimin ja muiden hankkeessa olevien tahojen, kuten rakennuttamisen asiantuntijoiden kanssa. Toimistolla on työskennellyt yhteensä noin 20 henkilöä. Toimiston yhteisissä keskiviikkopalavereissa on käyty läpi hyvin monipuolisesti kaikkia hankkeeseen kuuluvia asioita, ja kahvipöytäkeskusteluissa on tullut esille lisää asioita, joita ei muuten olisi välttämättä tullut esille. Ohimennen tuleva hiljainen tieto on ollut koordinoinnissa tärkeätä.

– Se, että saimme istumapaikan projektitoimistoon hankeporukan läheisyyteen, on ollut ratkaisevan tärkeää. Sitä kautta olen päässyt sisään projektiin ja selvittämään asiakkaiden kanssa tahtotilaa sekä sitä, miten asiat toimivat ja kuka hoitaa mitäkin. Mitä enemmän oppii tuntemaan ihmisiä, sen sujuvampaa yhteistyö on. Se, että projektipäällikkö istuu asiakkaan tiloissa, oli tavattoman hyvä ratkaisu ja se oli myös asiakkaan toive, Siironen kertoo.

Modernissa Majakkasairaalassa on otettu käyttöön paljon uusia laitteita ja järjestelmiä

2M-IT:n rooli Majakkasairaalan ICT-projektissa on pitänyt sisällään laitekartoituksia, uusien laitteiden tilauksia sekä aikataulun koordinointia tekniikan ja tietoliikenteen käyttöönotoissa.

– Tietoliikenneasiantuntijoidemme kanssa on paljon pohdittu erilaisia asioita, jotta tekniikka saadaan järjestymään ja toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Maailmanlaajuinen komponenttipula aiheutti projektille melkoisia ongelmia, kun tarvikkeet eivät tulleetkaan ajoissa, ja jouduttiin tekemään joitakin vararatkaisuja. Kaikki on kuitenkin nyt saatu toimimaan hyvin, Siironen kertoo.

Tietoliikenneasiantuntija Marko Parkkonen työskentelee 2M-IT:n Tietoliikennepalveluissa ja oli tiiviisti mukana ICT-projektissa. Majakkasairaala on teknisesti täysin uusi sairaala, jossa on otettu uusia laitteita ja järjestelmiä käyttöön, ja tietoturva on tiukka. Parkkonen on kollegoineen tehnyt suuren määrän laiteasennuksia ja kytkentöjä sairaalan tietoteknisen ympäristön pystyttämiseksi.

– Olemme tehneet tiimimme kanssa yhteensä 14 500 kytkentää, Parkkonen kertoo.

Siironen kertoo, että projekti on ollut opettavainen.

– Puolin ja toisin olemme oppineet monta asiaa. Matkan varrella olemme oppineet kummankin organisaation toimintaperiaatteista. Lopulta olemme päässeet hyvään tulokseen. Hyvin menneessä projektissa voimme kiittää asiakastamme siitä, että tiedonvaihto on toiminut hyvin, Siironen kiittää.

Riikka Aaltonen on tyytyväinen yhteistyöhön 2M-IT:n kanssa.

– Toiminnalliseen suunnitteluun liittyvät erilaiset ratkaisut, ja niissä vaaditaan yhteistä keskustelua eri osapuolten kanssa. Yhteinen tekeminen 2M-IT:n kanssa on sujunut hyvin, Aaltonen sanoo.

Haastattelussa olivat mukana:

 

Riikka Aaltonen, LT, eMBA

Hankejohtaja, T3 toiminnallinen suunnittelu

Turun yliopistollinen keskussairaala

 

Pirkko Siironen

Projektipäällikkö,

2M-IT Oy

 

Marko Parkkonen

Tietoliikenneasiantuntija

2M-IT Oy

 

2M-IT:lle myönnettiin ISO9001- ja ISO/IEC 2000-1-sertifikaatit seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi

Kiwa Inspecta myönsi 2M-IT:n palvelunhallinnan johtamisjärjestelmälle IT-palvelunhallinnan ISO/IEC 20000-1:2018 ja Laadunhallinnan ISO 9001:2015 sertifikaatit 27.8.2021. Sertifikaatit kattavat kaikki 2M-IT:n tuottamat palvelut, toimipisteet ja asiakkaat.

Täydellinen johtamisjärjestelmän auditointi tehdään kolmen vuoden välein ja väliarvioinnit tehdään vuosittain. Nyt tehty auditointi oli kattavuudeltaan samanlaajuinen, kuin vuonna 2018 tehty ensimmäinen auditointi.

Kansainvälisen ISO/IEC 20000-1 -standardin pohjalta sertifioitu IT-palvelunhallinnan järjestelmä osoittaa 2M-IT:n sitoutumisen palveluiden suunnitteluun, käyttöönottoon, toimittamiseen ja parantamiseen tavalla, joka täyttää IT-palveluille asetetut vaatimukset. ISO 9001 –sertifikaatti on kansainvälisesti tunnettu hyvän laadun todiste. Se on maailman tunnetuin laatu- ja johtamisjärjestelmä, jonka ydinajatus on selkeästi kuvatut prosessit ja niiden jatkuva parantaminen. Nämä sertifikaatit näkyvät 2M-IT:n asiakkaille yhä parempana palveluna ja laatuna. Ne osoittavat myös yrityksemme sidosryhmille, että olemme luotettava, järjestelmällisesti prosesseja ja laatua parantava toimija.

”Kuluva vuosi on ollut normaalia työntäyteisempi, koska viime vuoden puolella auditoitiin sertifikaatin ISO2000-1:2011 migraatio sertifikaattiin ISO20000-1:2018. Uuden sertifikaatin myötä jouduimme ajamaan sisään organisaatioon uusia prosesseja sekä muutoksia tuli myös olemassa oleviin”,  kertovat  laatu- ja riskienhallintapäällikkö Nina Raula sekä kehityspäällikkö Ari-Pekka Ketola 2M-IT:ltä.  

”2M-IT:n palvelun- ja laadunhallintajärjestelmää on kehitetty määrätietoisesti ja systemaattisesti palvelemaan organisaation liiketoiminnan johtamista ja operatiivista toimintaa”, Raula sanoo.

Nina Raula vastaa palvelunhallinnan johtamisjärjestelmämme ylläpidosta vaatimusten mukaisesti ja Ari-Pekka Ketola toimii useamman prosessin prosessivastaavana huolehtien näiden prosessien kehittämisestä ja käytännön toiminnasta.

”Koko henkilöstöllä on tärkeä rooli palvelunhallinnan johtamisjärjestelmän ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Iso kiitos kaikille hyvästä työstä ja sitoutumisesta kehitystyöhön!”, Raula kertoo.

IM- ja MIM-managerit vahvistavat timanttista asiakaspalvelutiimiämme palvelun- ja häiriönhallinnassa

2M-IT Oy on mukana Wakaru Asiakaspalveluverkoston koordinoimalla asiakaspalveluviikolla 4.-8.10.2021. Teemaviikon tavoitteena on nostaa esille asiakaspalvelun ja asiakaskokemuksen merkitystä liiketoiminnalle ja tarjota mahdollisuus kiittää asiakaspalvelun ammattilaisia hyvästä työstä.

Olemme esitelleet viikon aikana timanttisen asiakaspalvelutiimimme asiantuntijoita. Tänään esittäytyy sovellusasiantuntijamme Kati Mahalakoivu, joka on yksi 2M-IT:n viidestä Incident (IM)- ja Major Incident (MIM) -manageristamme.

IM- ja MIM-managerin työssä on tärkeää havaita häiriöt mahdollisimman nopeasti

2M-IT Oy tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon sovelluspalveluita asiakasomistajilleen tärkeimpänä tehtävänään asiakkaiden palveluiden jatkuvuuden turvaaminen. 2M-IT:n palvelunhallinnassa ja laajavaikutteisten häiriötilanteiden hoidossa keskeisessä roolissa toimivat IM- ja MIM -managerit. IM-manageri vastaa päivittäisestä häiriönhallintatoiminnasta ja MIM-managerin rooli astuu voimaan sitten, jos ja kun toisinaan laaja ja vakava häiriötilanne pääsee syntymään.

”Päivittäiseen työhöni IM-managerina liittyy asiantuntijoidemme koordinointia ja häiriötilanteen tarkkailua. Ohjaan asiantuntijoitamme sinne, minne tarvitaan resurssia. Vaikka meillä on ennalta sovitut työvuorot, on tärkeää varmistaa reaaliaikaisesti, että oikea määrä henkilökuntaa on aina oikeassa paikassa. Seuraamme palvelunhallinnan järjestelmäämme sekä puhelinjärjestelmäämme ja ohjaamme asiantuntijoita aina sinne, minne tarve vaatii. Meidän asiakkaamme ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, joten turvaamme heidän taustallaan erittäin kriittisiä toimintoja. Käymme koko ajan työpyyntötilannettamme lävitse. Seuraamme, että täytämme asiakaslupauksemme, ja asiakkaidemme kanssa sovitut palvelutasosopimukset täyttyvät”, Kati kertoo.

MIM-managerin tärkeimpänä tehtävänä on saada häiriö korjattua mahdollisimman nopeasti

Häiriöitä ja niihin mahdollisesti johtavia merkkejä seurataan tarkkaan. Jos huomataan, että esimerkiksi yhteydenottoja alkaa tulla enemmän, niin jotain on todennäköisesti tapahtumassa. MIM-managerin roolissa on tärkeää havaita häiriöt mahdollisimman nopeasti.

”Työssäni toimin pääsääntöisesti IM-managerin roolissa, jossa seuraan häiriötilannetta. Jos ja kun vakava ja laaja-alainen häiriötilanne ilmenee, niin MIM-managerin roolissani aloitan koordinoinnin ja selvitystyön. Kutsun tilannehuoneen koolle ja sinne tarvittavat toimittajat, asiakkaan edustajat ja asiantuntijamme. Koordinoin tilannetta ja etsin asiantuntijat selvitystyön aloittamiseksi, jotta saamme häiriön korjattua mahdollisimman pian”, Kati kertoo. 

Tärkeintä on turvata asiakkaan jokapäiväinen toiminta

IM- ja MIM-managerille jokainen päivä on erilainen ja roolissa toimiessa pitää olla reagointi- ja priorisointikykyä.

”Meille on ensiarvoisen tärkeää, että teemme tehtävän, mikä meille on annettu ja asiakkaamme ovat tyytyväisiä, saamme hyvää asiakaspalautetta ja homma hoituu. On hienoa, kun saamme positiivista palautetta työntekijöillemme, se auttaa jaksamaan kiireistenkin aikojen yli. Työssäni jokainen päivä on erilainen, ikinä ei tiedä mitä vastaan tulee, ja sen mukaan toimitaan. Pitää olla tiukka, mutta rento ote, mukautuva ja joustava”, Kati sanoo.

2M-IT on yhdessä enemmän

Kansalaisia palvelevat sote-ammattilaiset tarvitsevat tärkeään työhönsä monenlaisia ICT –palveluja. 2M-IT on sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien omistajiensa oman toiminnan jatkeena toimiva sidosyksikkö ja ICT-kumppani. Yhtiö ylläpitää ja kehittää sote-sektorin tarvitsemaa teknologiaa, sovelluksia, verkkoja, tietoturvaa, uusia toimintamalleja ja muita ICT-palveluita yhdessä asiakkaiden, parhaiden kumppaneiden ja osaavan oman henkilöstön kanssa. 

Kehitämme uudenlaisia ratkaisuja hyvinvointialueiden tarpeisiin

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on joka päivä valtavasti asiakaskohtaamisia. Ikääntyvä väestö ja kasvava sote-palvelujen tarve kasvattaa niitä entisestään. Asiakasprosessin ohjauksen kehittäminen on yhä useamman sote-palveluita järjestävän tahon agendalla. Mitä suuremmat volyymit, sitä vahvempi tarve hoitaa asia tehokkaasti resurssien säästämiseksi.

2M-IT on kehittämässä yhdessä hyvinvointikuntayhtymien kanssa keskitettyä, asiakaspalvelukeskuksen toiminnan mahdollistavaa teknologia-alustaa. Sote-palvelujen järjestämisen keskittyessä tuleville hyvinvointialueille, on tämän tyyppisille volyymiskaalautuville, uusille ratkaisuille suuria odotuksia.

Autamme asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistustyössä ja turvaamme nykyjärjestelmien toimintakyvyn

Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistustyö on ajankohtaista useilla alueilla ja myös tämä näkyy panostuksissamme. Haluamme auttaa ja tukea niin järjestelmien hankinnassa, käyttöönotossa kuin jatkossa niiden kehittämisessä ja ylläpidossa. Toimintamalleillamme pyrimme siihen, että samoja ratkaisuja hakevat asiakkaat hyötyisivät yhteistyöstä mahdollisimman paljon. Järjestelmäuudistustyön lisäksi yhtä tärkeää on varmistaa, että myöhäisimpänäkin asiakas- ja potilastietojärjestelmän uudistusta toteuttavan asiakkaan nykyjärjestelmät säilyvät toimintakykyisinä.

Olemme panostaneet monipuoliseen ja syvälliseen henkilöstön osaamiseen, luoneet uusia toimintamalleja, sertifioineet toimintaamme ja verkottuneet parhaiden toimijoiden kanssa, jotta myllerryksessä olevien sote-palvelujen muutokset olisivat mahdollisimman sujuvia ja omistajien nykyiset palvelut kustannustehokkaita ja häiriöttömiä.  Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen on ainutlaatuisen suuri ponnistus pelkästään ICT-palvelujen osalta ja onnistuakseen edellyttää hyvää suunnittelua, resurssien hallintaa ja yhteistyötä. Seuraavien 15 kuukauden aikana tarvitaan 2M-IT:n kyvykkyyttä ja suunnitelmallisuutta toteuttaa laajoja muutoskokonaisuuksia.

Arja Pesonen

2M-IT Oy:n hallituksen puheenjohtaja

Tietojohtaminen mahdollistaa sote-uudistuksen

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta uusille hyvinvointialueille 1.1.2023. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita uudistetaan yhdenvertaisten palvelujen saatavuuden takaamiseksi kaikkialla Suomessa. Tietojohtaminen on suuressa roolissa tehokkaiden ja asukkaiden tarpeita vastaavien palveluiden tuottamisessa.

Autamme asiakkaitamme tietojohtamisen kehittämisessä

Sosiaali- ja terveysministeriö omistaa sote-uudistushankkeen ja on käynnistänyt Toivo-ohjelman hyvinvointialueiden tietojohtamisen ja valtakunnallisten viranomaisten tiedon tuotannon, tietovarantojen sekä tietojohtamisessa tarvittavien tiedonhallintaratkaisujen kehittämiseksi.

”Tarjoamme asiakkaillemme tietojohtamisen hankkeisiin projektijohdon sekä tietoarkkitehtuurin asiantuntemuksen. Tarjoamme myös asiantuntijatyötä tietomallinnukseen, tietoaltaaseen, tietovarastoon, raportointiin ja ennusteisiin. Suurimmalla osalla asiakkaistamme hanke lähtee liikkeelle sillä, että tehdään keskeisimpien sote-käsitteiden tietomallinnus ja samalla selvitetään tietolähteet”, kertoo hankepäällikkö Sari Tuomainen 2M-IT:n Tiedolla johtamisen yksiköstä.

”Työpajoissa kartoitamme asiakkaidemme kanssa heille olennaisimman tiedon, jonka avulla he voivat toteuttaa toiminnan johtamista tietoperusteisesti. Kun asiakkaamme tietotarpeet ovat selkiintyneet ja tarvittavat tietolähteet kartoitettu, pystytämme tietojohtamisen ympäristön, mukaan lukien tietoaltaan, tietovaraston ja raportointijärjestelmien toteutuksia. Toteutamme näihin ympäristöihin asiakkaan tarvitsemat mittarit ja raportit, teemme ennustemalleja sekä koneoppimista”, Tuomainen sanoo.

Tiedolla johtamisen asiantuntijoiden avulla hankkeet onnistuvat

Tuomainen kertoo, että hankkeiden onnistumisessa tärkeässä roolissa ovat tietojohtamisen asiantuntijat.

”Haluamme, että asiakkaillamme on parhaat tekijät tietojohtamisen hankkeissa. Meillä 2M-IT:llä on rautaisia osaajia ja tuntuu, että lisää tarvitaan koko ajan. Meillä on kattava kumppaniverkosto ja osaavat hankintojen asiantuntijat”.

Kiinnostuitko 2M-IT:n tietojohtamisen hankkeista?

Lisätietoa: Sari Tuomainen, hankepäällikkö, 2M-IT Oy, sari.tuomainen@2m-it.fi, +358 44 44551012

Oletko tietojohtamisen ammattilainen, sykkiikö sydämesi tietoperusteiselle päätöksenteolle?

Lue lisää sivuiltamme 2m-it.fi/rekrytointi ja lähetä avoin hakemus!

Ketju-koronasovelluksen pilotti Vaasassa tuotti oppeja kaikkien suomalaisten hyödyksi

Vaasan keskussairaalassa toteutettu pilottihanke oli ripeän kokeilemisen ja keskenään erilaisten organisaatioiden yhteistyön voimannäyttö poikkeusoloissa. Pilotin opit ja kehitetty lähdekoodi on avattu valtakunnallisesti hyödynnettäviksi.

Koekäyttäjät olivat tyytyväisiä Ketju-sovelluksen käytettävyyteen ja toimivuuteen. Teknisen analyysin perusteella pilotissa käytetty Bluetooth-teknologia vaatii kuitenkin huomattavasti säätöä ja optimointia, jotta sillä voitaisiin rekisteröidä ihmisten välisiä kohtaamisia riittävän luotettavasti.

Näin voi tiivistää Vaasan keskussairaalassa toteutetun pilottihankkeen päähavainnot. Pilotissa testattiin korona-altistusten digitaaliseen jäljittämiseen kehittyä Ketju-mobiilisovellusta. Kaikki pilotista saadut havainnot ja sitä varten kehitetty lähdekoodi on avattu hyödynnettäväksi valtakunnallisen jäljityssovelluksen kehittämisessä.

Korona-jäljityssovelluksen pilotin valmistelu, suunnittelu, toteutus ja tulosten paketointi kahdessa kuukaudessa touko-kesäkuussa oli yhteistyön ja ennakkoluulottoman kokeiluhengen voimannäyttö. Pilotin taustalla olleessa konsortiossa olivat mukana Sitra, Vaasan sairaanhoitopiiri, 2M-IT Oy sekä ohjelmistoyhtiöt Reaktor, Futurice ja Columbia Road sekä tietoturvayhtiö Fraktal. Pilotin käynnistäjä, koordinaattori ja rahoittaja oli Sitra.

Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä sanoo, että viheliäisiin ongelmiin reagoiminen ja niiden ratkaiseminen edellyttää organisaatioilta ja kokonaisilta kansakunnilta entisaikoja enemmän yhteistyökykyä ja ennakkoluulotonta asennetta nopeisiin kokeiluihin.

”Muutoin emme voi tietää mikä toimii käytännössä ja mikä ei. Korona-pandemia ja myös tulevat epidemiat ovat hyvä esimerkki tästä, kun panoksena ovat sekä ihmisten terveys että kansantalouden kantokyky”, Kivelä sanoo.

Vahva anonymiteetti tekee jäljitystiedon käytettävyydestä haastavaa

Pilotin tulosten perusteella voi sanoa, että hajautetun mallin tarjoama vahva anonyymiteetti tekee jäljitystyöstä hankalaa. Kohtaamisten yhdistäminen yksittäisiin käyttäjiin ei ole mahdollista, vaan käyttäjä saa ilmoituksen mahdollisesta altistumisestaan noin päivän tarkkuudella. Jos altistumisesta ei tiedetä tämän tarkempaa ajankohtaa tai keneltä/keiltä se on peräisin, jäljitystyötä tekevän viranomaisen on äärimmäisen vaikeaa liittää altistustieto muuhun tietoon tai käyttää omaa harkintaa.

Ilman yksityiskohtaisempaa tietoa altistuksesta lääkäri ei voi määrätä käyttäjää viralliseen karanteeniin, joka oikeuttaisi esim. taloudellisiin korvauksiin. Altistumisilmoituksen perusteella käyttäjä voi siis ainoastaan mennä omaehtoisesti testattavaksi ja/tai jäädä vapaaehtoiseen karanteeniin.

Näin vahva anonyymius on manuaalisen jäljitystyön kannalta hankalaa myös, koska sovellus tuottaa väistämättä vääriä positiivisia altistumia tilanteista, jotka eivät todellisuudessa ole altistumisriskejä. Hajautetun mallin vahva tietosuoja (ei tarkkaa aikaa, ei altistumislähdettä) estää tilanteiden yksikäsitteisen tunnistamisen ja niiden tarkemman evaluoinnin esimerkiksi infektiolääkärin toimesta.

Jos sovellus toteutettaisiin hajautetun mallin sijaan ns. hydridimallilla, niin että tarkemmat kohtaamistiedot saataisiin käyttäjän suostumuksella viranomaisille, altistumiset olisi mahdollista yhdistää muihin sairastuneisiin ja muistettuihin kohtaamistilanteisiin. Haastattelemalla sekä sairastunutta että altistunutta olisi mahdollista selvittää, että altistunut istui sairastuneen kanssa vaikkapa samassa bussissa kasvot eri suuntiin. Tämän tiedon perustella lääkäri voisi arvioida karanteenitarpeen. Hydridimalli ei kuitenkaan ole mahdollinen käytettäessä DP-3T:ta tai Googlen ja Applen vastikään kehittämää, hajautettua Exposure Notification -protokollaa.

Pilottisovellus käytti DP-3T-protokollaa tilassa, jossa pilotin aikaiset kohtaamiset oli mahdollista yhdistää toisiin käyttäjiin. Tämä oli välttämätöntä, jotta voitiin varmistaa teknologian toimivuus ja luotettavuustaso vertailemalla sovelluksen keräämää kohtaamistietoa käyttäjien itsensä kirjaamiin kohtaamisiin.

Hankkeen tulokset ja sovelluksen koodi löytyvät nyt GitHub-palvelusta

Vaasan keskussairaalan pilottiin osallistunut henkilökunta koki sovelluksen käytön ja itse pilottijakson mielenkiintoisena ja sujuvana. Hanketta keskussairaalassa koordinoinut tietojohtaja Pia Wik sanoo, että ketterästi edenneessä hankkeessa oli ilo olla mukana.

”Olemme tyytyväisiä, että niin lyhyessä ajassa onnistuttiin selvittämään tärkeitä asioita, joista on hyötyä kansallisen jäljityssovelluksen kehittäjille”, Wik toteaa.

Vaasan sairaanhoitopiirin ict-kumppani 2M-IT tuki asiakastaan pilotissa. ”Pystyimme yhdessä lyhyessä ajassa reagoimaan ja toteuttamaan ketterästi hienon hankkeen usean toimijan yhteistyöllä”, sanoo 2M-IT:n asiakkuusjohtaja Kari-Mikael Markkanen.

Hankkeen tulokset on julkaistu hankkeen lopuksi vapaaseen käyttöön. Sovelluskoodit julkaistaan avoimena lähdekoodina GitHub-palvelussa. Lisäksi palvelussa julkaistaan muut hankkeen aikana tuotetut materiaalit helposti saataville, kuten pilottihankkeen loppuraportti, arkkitehtuurikuva ja kuvasarjat käyttöliittymistä. GitHub:https://github.com/ketjusovellus

 

Lisätiedot:

Antti Kivelä, johtaja, Uudistumiskyky-teema, Sitra, antti.kivela@sitra.fi, puh. 040 482 7435

Jukka Vahti, johtava asiantuntija, viestintä, Sitra, jukka.vahti@sitra.fi, puh. 040 566 5152

Marina Kinnunen, Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja, marina.kinnunen@vshp.fi, 044 323 1808

Pia Wik, tietojohtaja, Vaasan sairaanhoitopiiri, pia.wik@vshp.fi, puh. 044 323 1809

Verna Vuoripuro, viestintäpäällikkö, Reaktor, verna.vuoripuro@reaktor.com, puh. 040 756 3088

Kari-Mikael Markkanen, asiakkuusjohtaja, 2M-IT Oy, kari-mikael.markkanen@2m-it.fi, puh. 040 552 9534

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä otetaan käyttöön sähköinen erikoissairaanhoidon ajanvarausjärjestelmä

Uudessa ajanvarausjärjestelmässä pystyy itse varaamaan, siirtämään tai perumaan radiologian ja ortopedian ajanvarauksia sekä tarkastelemaan lasten ja nuorten klinikan ajanvarauksia. Keskeisinä ominaisuuksina järjestelmässä ovat lähetteiden kytkeminen kansalaisen ajanvarausoikeuteen ja tiedonvaihto usean tietojärjestelmän kesken. 2M-IT:n koordinoima ratkaisu on laadultaan ensimmäinen Suomessa, ja järjestelmä lisää ajanvarauksen valinnanvapautta sekä helpottaa terveydenhuollon ammattilaisten työkuormaa.

Sähköisiä ajanvarausjärjestelmiä on aiemminkin integroitu potilastietojärjestelmiin eri puolilla Suomea.  Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) kuvantamisen lasten- ja nuorten sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien toimialueilla käyttöön otettu järjestelmä mahdollistaa muista poiketen erikoissairaanhoidon lähetteen yhdistämisen ajanvarausoikeuteen. Järjestelmässä tutkimuslähetteet ja hoitovastuuta siirtävät lähetteet kytkeytyvät automaattisesti ajanvaraustapahtumiin sekä ajanvarausoikeuksiin. Jatkossa kansalainen voi siis itse varata, perua, siirtää ja tarkastella omia erikoissairaanhoidon ajanvarauksiaan sähköisesti.

Sähköinen ajanvarausjärjestelmä tuo valinnanvapautta ja vapauttaa resursseja

”Jos lääkäri esimerkiksi kirjoittaa keuhkojen kuvantamispyynnön, niin se kytkeytyy tutkimuskoodilla potilaan ajanvarausoikeuteen. Potilas näkee siis ajanvarausjärjestelmästä oman henkilökohtaisen oikeutensa ja voi varata haluamansa ajan. Tämä ajanvaraus näkyy sitten terveydenhuollon ammattilaiselle potilastietojärjestelmän ajanvarausjärjestelmässä ja radiologian omassa ajanvarausjärjestelmässä”, kuvaa kehityshankkeessa projektikoordinaattorina toiminut Leena Vilkman 2M-IT:ltä.

Sähköinen ajanvaraus vähentää tarvetta olla puhelimitse yhteydessä terveydenhuoltoon ajanvarauksia koskevissa asioissa ja lisää valinnanvapautta. ”Kansalainen voi omalla päätelaitteella valita juuri hänelle sopivan ajan ja paikan esimerkiksi Turusta tai Raisiosta, jos on vaikka töissä eri paikkakunnalla kuin asuu”, radiologian koordinoiva sovellusasiantuntija Turkka Härmä havainnollistaa.

Radiologian sovellusasiantuntija Turkka Härmä on ollut hankkeessa mukana alusta asti.

Ajanvaraus tehdään verkkopalvelussa Palveluohjain-ajanvaraussovelluksessa, jonne on linkki Tyksin www-sivuilla. Kansalainen saa kirjautumisohjeet kirjeessä, jossa kerrotaan ajanvarausoikeudesta. 2M-IT on ollut mukana tuottamassa tätä taustajärjestelmäriippumatonta ajanvaraussovellusta, jonka tavoitteena on helpottaa terveydenhuollon asiointia. Palveluohjain on ollut suurien sairaanhoitopiirien käytössä jo vuosia ja se on integroitavissa mihin tahansa potilastietojärjestelmään.

Ajanvarausta tehtäessä Palveluohjain hakee tarvittavat tiedot terveydenhuollon tietojärjestelmistä, ja ajanvaraus rekisteröityy ajanvarausjärjestelmä Oberoniin sekä radiologian tapauksessa myös toiminnanohjausjärjestelmä Raduun. Samalla ajanvaraukseen yhdistetään oikea lähete. Aiemmin tämä prosessi on vaatinut puhelinsoittoa ja käsin tehtävää tiedonsiirtoa, joten järjestelmä vähentää huomattavasti terveydenhuollon ammattilaisten manuaalista tarkistus- ja ajanvaraustyötä.

Yhteistyö ja teknologinen edistys mahdollistivat kehityksen

Tutkimuspyynnöllisen ajanvarausjärjestelmän toteuttaminen on vaatinut mittavaa tuotekehitystä. Vaiheittain toteutetussa projektissa ominaisuuksia lisättiin toimintojen haastavuuden ja pilottiklinikoiden tarpeiden mukaan. Pilottiklinikoilta kerättiin tietoa siitä, millaisia erilaisia toimintoja ja ajanvaraustapahtumien parametreja järjestelmään tarvitaan sujuvan toiminnan takaamiseksi.

Ensimmäisessä vaiheessa kolmen pilottiklinikan asiakkaille avattiin mahdollisuus tarkastella heille varattuja aikoja sähköisessä järjestelmässä. Toisessa vaiheessa järjestelmään lisättiin mahdollisuus perua ja siirtää varattuja aikoja. Kolmas kehitysvaihe sisälsi hankkeen monimutkaisimman toiminnallisuuden toteutuksen eli lähetteen tai tutkimuspyynnön kytkemisen osaksi ajanvarausprosessia.

Projektin keskeisimpänä haasteena on ollut saada eri potilastietojärjestelmät ja ajanvarausjärjestelmät keskustelemaan keskenään. Useisiin järjestelmiin on täytynyt tehdä mittavia muutoksia ja päivityksiä tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Tämä puolestaan on vaatinut panostusta monelta eri osapuolelta, jotta uudistus oli mahdollista viedä läpi. ”Potilastietojärjestelmän ajanvarausrajapinnan toiminnot olivat nyt riittävän kehittyneitä, jotta tämä palvelu saatiin tuotekehityksen kautta tehtyä”, tiivistää Leena Vilkman.

2M-IT:n lisäksi hankkeeseen tarvittiin monia erikoissairaanhoidon osapuolia. Kehitystyö saatiin käyntiin yhteistyössä kuvantamisen toimialueen, lasten ja nuorten klinikan sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien toimialueen kanssa. ”Toteuttaminen on nojannut vahvasti työpajoihin, joissa on määritetty terveydenhuollon osapuolten tarpeet ja sovitettu ne toimittajan resursseihin” kuvaa Turkka Härmä.

Sähköinen ajanvaraus yleistyy tulevaisuudessa

Erikoissairaanhoidon sähköistä ajanvarausta tullaan lähitulevaisuudessa laajentamaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Lähetteellinen ajanvaraus on jo käytössä tuki- ja liikuntaelinsairauksien toimialueella, ja tutkimuspyynnöllinen ajanvaraus on hiljattain otettu käyttöön kuvantamisen toimialueella. Kuluvana vuonna myös naistentautien, psykiatrian ja neurologian klinikoilla otetaan käyttöön lähetteellinen ajanvaraus. Asioinnin ja terveydenhuollon ammattilaisten työkuorman helpottamisen lisäksi sähköinen järjestelmä parantaa tiedonjakoa eri toimielimien välillä. ”Sähköinen palvelu tai sivusto tulee olemaan olennaisen tärkeää tiedonjaossa nyt ja jatkossa”, tiivistää Härmä.

Projektikoordinaattori Leena Vilkman arvioi, että tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon lähetteelliset ajanvarausjärjestelmät yleistyvät kansallisesti. ”Terveydenhuollossa pyritään jatkuvasti lisäämään kustannustehokkuutta, ja sähköinen asiointi kyllä vastaa tähän tarpeeseen.”

Pata-toimintamallin oikea hetki on nyt

Pata-toimintamallin tavoitteena on keskittää ja tehostaa asiakkaan hoidon ja tuen tarpeen arviointia sekä asiakasohjausta monin eri tavoin. Olen seurannut ja odottanut tämän tyyppistä avausta julkiselle sektorille. Ilokseni totean, että hankkeeseen on ryhdytty laajasti ja ammattitaidolla.

Olen saanut tutustua Pata-hankkeen alustavaan hankesuunnitelmaan. Se on laadittu laadukkaan kattavasti ja ammattitaitoisen realistisesti niin, että se on toteuttamiskelpoinen.

Pata-asiakaspalvelukeskuksen avulla taataan arvioinnin tasalaatuisuus ja asiakkaan ohjaus oikeaan palveluun. Digitalisoituja ratkaisuja hyödyntämällä ja toimintoja keskittämällä vähennetään päällekkäistä työtä ja lasketaan sote-palvelukokonaisuuden tuottamiskustannuksia.

Uskon vahvasti, että nyt jos koskaan julkisella sektorilla on tarve ja erinomainen hetki kehittää asiakaspalveluaan ja -ohjaustaan hankkeessa tavoiteltuun suuntaan.

Kohti yhtenäistä, digitaalista asiakaspalvelua

Julkisen alan toimijoilla on luonnollisesti kokemusta hoidon tarpeen arvioinnista ja muusta ensilinjan asiakaspalvelusta. Toiminta on kuitenkin ollut pistemäistä, ja jokaisella toimijalla on käytössä hieman erilaisia versioita ja ratkaisuja. Päivystysapu 116 117 on ollut kehitys kohti yhtenäistä toimintamallia.

Näen tärkeänä, että kuntayhtymillä ja muilla toimijoilla on selkeä visio ja strategia palvelukeskuksen ja asiakasohjauksen osalta, ja sitä kautta tahtotila rakentaa tulevaisuuden asiakasohjausta. Kaikki tekniset ja osaamisen edellytykset ovat meillä jo olemassa.

Uskon, että myös kansalaisilla on täydet valmiudet ja jopa odotukset kokonaisvaltaisesti toimivasta konseptista. Pankki- ja vakuutussektori ovat jo opettaneet kansalaiset asiakasohjaukseen ja digitaalisuuteen. Myös yksityisillä terveysalan toimijoilla on jo vastaavia asiakasohjausratkaisuja.

Pata-toimintamallin käyttöönotto tulee tehdä vaiheittain

Pata-toimintamallin keskiössä on kansalaisten asioinnin helpottaminen sekä palvelujen saatavuuden ja ohjauksen parantaminen. Yhtä tärkeää on sote-ammattilaisten työn hallinnan parantaminen, jotta he voivat keskittyä paremmin vastaanottotyöhön.

Näen, että meillä tulee olla yhdessä selkeä yhteinen näkemys asiakaspalvelukeskuksen palvelualustasta, sisältöratkaisuista ja sen moniammatillisuudesta. Jo nykyiset, käytössä olevat monikanavaiset palvelut ja niitä tukevat CRM-ratkaisut tulee alkuvaiheessa integroida keskitettyyn asiakasohjaukseen. Liityntäpinnat Tulevaisuuden sote-keskus -malliin tulee olla alusta alkaen mukana.

Käyttöönotossa tulee edetä vaiheittain, yhteisen hyväksytyn suunnitelman mukaisesti mutta alueellisten pilottien kautta, koska alueilla on erilaisia valmiuksia edetä. Hyvät pilottikokemukset tulee jakaa käyttöön muille.

Hyödyllinen malli paikallisesti ja valtakunnallisesti

Keskitetty asiakasohjaus nähdään kaikkialla Suomessa tarpeellisena. Laajoja toteutuksia julkisissa palveluissa on vielä vähän. Suunnitelmia sen sijaan on joka maakunnassa, kuten myös joitakin paikallisia kokeiluja.

Pata-toimintamallissa on lähdetty suunnittelemaan yhteistä ratkaisutapaa useamman maakunnan toimijoiden kanssa. Voimat, resurssit ja osaaminen kannattaakin yhdistää. Tämä on kansallisesti merkittävä hanke, jolle on tilausta.

Kymsoten alueella saamme toteutettua Pata-toimintamallin avulla riittävän kunnianhimoisen asiakaspalveluratkaisun. Kun hankkeeseen ja tavoitteisiin voidaan panostaa yhteisvoimin, tekemiseen saadaan vauhtia. Tästä hyötyvät ennen kaikkea asiakkaamme ja myös omat ammattilaisemme.

Asiakkaiden oppiessa paluuta vanhaan ei ole

Pata-toimintamalli lisää mahdollisuuksia parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta läpi palveluketjujen. Kokemukseni mukaan terveydenhuollon Contact Center -toiminnassa noin 25 % soittavista asiakkaista voidaan hoitaa omahoito-ohjeilla ja 20 % käynneistä onnistuu etävastaanotolla. Terveysasemakäynneistä jopa 50 % on voitu hoitaa laadukkaasti digitaalisten ratkaisujen ja asiakaspalvelun avulla.

Matalan kynnyksen digitaalisen asiakaspalvelun tarjoaminen asiakkaalle oikeaan aikaan ja sopivan palvelukanavan kautta parantaa palvelujen saatavuutta. Kun asiakas ohjataan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa neuvonta- ja itseasiointipalveluihin, voidaan ennaltaehkäistä päätyminen ns. raskaampien palvelujen käyttöön, jolloin kaikki hyötyvät.

Pata-toimintamallin konkretisoiduttua käy kuten usein digitaalisten palvelujen suhteen: asiakkaat eivät enää halua palata vanhoihin toimintamalleihin.

Ari Nevalainen
hallintojohtaja
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsote

Kirjoittajalla on työkokemusta monikanavaisesta Contact Center -toiminnasta sekä yksityisellä että julkisella terveydenhuollon sektorilla.

https://www.kymsote.fi

Lue Pata-ratkaisua käsittelevät blogikirjotukset >
2.4. Pata-ratkaisu syntyy asiakkaiden toiveesta
16.4. Pata-asiakaspalvelukeskus tehostaa sote-ammattilaisten työtä

 

Pata-ratkaisu syntyy asiakkaiden toiveesta

Palvelun tarvearviointi ja palveluun ohjaus -ratkaisun (Pata) teknologiat mahdollistavat asiakkaiden monikanavaisen palvelun, neuvonnan, hoidon tarpeen arvioinnin sekä palveluohjauksen. Pata-ratkaisun kehitystyössä luomme yhdessä 2M-IT:n omistaja-asiakkaiden, eli julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden, kanssa alustaa entistä toimivimmille palveluille.

Palvelun tarvearviointi ja palveluun ohjaus -ratkaisun (Pata) kehitystyö on lähtenyt liikkeelle asiakkaidemme toiveesta. Asiaa on valmisteltu vuoden 2019 loppupuolella ja alkuvuoden 2020 aikana useiden 2M-IT:n omistaja-asiakkaiden ohjauksessa. Kehitystyön ja käyttöönoton on tarkoitus käynnistyä vielä vuonna 2020. Hankesuunnitelma on herättänyt laajaa yhteistä kiinnostusta yli piirirajojen.

Etäpalvelua ja -hoivaa kansalaisille

Uusi Pata-ratkaisu tuo tuottavuutta ja tehokkuutta toimijoille sekä parempaa ja nopeampaa palvelua julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille. Tapoja tulla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asiakkaaksi on tällä hetkellä monia. Asiakas voi soittaa ammattilaiselle, varata ajan palveluihin tai kävellä sisälle päivystykseen. Yhteydenottokanavat tavoittavat vain tietyn osan organisaation palveluista, mikä johtaa monesti useampaan kontaktiin eri kanavien kautta.

 

Kuvassa: Uudessa palvelun tarvearviointi ja palveluun ohjaus -ratkaisussa (Pata) asiakas ottaa aina ensin yhteyttä asiakaspalvelukeskukseen. Keskuksessa hänelle tehdään palvelun tai hoidon tarpeen arviointi. Sen jälkeen asiakkaalle annetaan joko omahoito-ohjeet, tehdään ajanvaraus, tai hänet ohjataan tarvittavien palvelujen pariin, jotka voivat olla kiireettömiä tai kiireellisiä. Neuvontapalvelussa voidaan ohjata asiakas myös alueellisen kumppaniverkoston palvelujen pariin.

 

Kun osaksi ratkaisua valjastetaan asiakkaiden digitaalinen vastaanotto ja etäkonsultaatio, merkittävä osa asiakkaiden asioista voidaan hoitaa saman tien ilman tarvetta fyysiselle käynnille. Asiat saadaan kerralla kuntoon ja asiakastyytyväisyys paranee.

Pata-ratkaisu tuo merkittäviä säästöjä ja parempaa palvelua

Pata-ratkaisussa toiminta on mahdollista organisoida niin, että asiakaspalvelukeskus on toiminnassa 24/7. Palvelut olisivat saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tämä vaatii kuitenkin kattavat ja ammattilaisten työtä tukevat järjestelmäratkaisut.

Aikaisempaan kokemukseen perustuen noin 25 % soittavista asiakkaista voidaan hoitaa omahoito-ohjeilla ja 15-25 % käynneistä onnistuu etävastaanotolla. Yhteydenottojen määrä voi vähentyä jopa 25 %, jos asiakaspalvelua keskitetään ja käytössä ovat tarvittavat tekniset välineet. Nämä ovat merkittäviä lukuja mietittäessä mahdollisuuksia parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta läpi palveluketjujen.

Pata-ratkaisun jatkokehityksessä asiointiin liittyvä data toimii moottorina sille, miten palvelua ja palveluverkostoa jatkossa optimoidaan. Dataa keräämällä luodaan edellytyksiä myös tekoälyn hyödyntämiselle.

Sujuvampaa yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kesken

Digitaalisuutta ei ole vielä hyödynnetty julkisella puolella niin laajasti, kuin se olisi mahdollista. Sote-toimijoilla on käytössään hyvin erilaisia järjestelmäratkaisuja, sovelluksia ja prosesseja. Käyttöönotetut digitaaliset ratkaisut ovat pistemäisiä. Toimintaohjeet ja neuvonnan tukijärjestelmät ovat usein erilaisia tekstitiedostoja, diaesityksiä ja taulukoita.

Jos alusta, järjestelmät ja prosessit ovat yhtenäisiä, yhteistyötä voisi tehdä jatkossa helpommin ja sujuvammin myös yli sote-alueiden. Uskomme, että tästä useiden julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden yhteistyössä käynnistämästä hankkeesta voi syntyä kokonaisuus, joka kiinnostaa kaikkia Suomen sairaanhoitopiirejä, hyvinvointikuntayhtymiä ja sote-toimijoita.

Hankkeen tueksi olemme tehneet useamman toimijan kanssa palveluiden nykytilan selvitystyötä: mitä toimijoilla on jo nyt, mitä puuttuu, mitä pitää kehittää ja mitä myös muut voisivat hyödyntää? Uudessa Pata-ratkaisussa ei ole tarkoitus romuttaa nykyisiä ratkaisuja, vaan hyödyntää sitä, mitä on jo olemassa.

Pata-ratkaisu mahdollistaa todellisen julkisen sektorin digiloikan

Olemme esitelleet valmistelun tuloksia maaliskuun 2020 aikana 2M-IT:n omistaja-asiakkaiden yhteisissä neuvotteluissa. Tulosten perusteella asiakkaat ovat päätyneet tekemään yhteisen rahoitushakemuksen Sosiaali- ja terveysministeriölle hankkeen edistämiseksi. Rahoitushakemuksen laatimisesta vastaa Vaasan sairaanhoitopiiri, ja työssä on mukana useita muita julkisia sote-organisaatiota.

Mikäli Sosiaali- ja terveysministeriö näyttää vihreää valoa asiakkaidemme yhteiselle hankkeelle, uskomme, että ensimmäiset ratkaisut alustalla ovat saatavilla jo syksyllä 2020.

Kun nyt teemme yhdessä enemmän, uusi palvelun tarvearviointi ja palveluun ohjaus -ratkaisu sote-toimijoiden vahvana työkaluna on todellinen julkisen sektorin digiloikka, joka hyödyttää kaikkia – niin sote-ammattilaisia kuin väestöä.

Kari-Mikael Markkanen
Asiakkuusjohtaja
2M-IT Oy

Lue Pata-ratkaisua käsittelevät blogikirjotukset >
16.4. Pata-asiakaspalvelukeskus tehostaa sote-ammattilaisten työtä
28.4. Pata-toimintamallin oikea hetki on nyt