Tekoäly parantaa projektien laatua ja varmistaa jatkuvan oppimisen

2M-IT otti käyttöön ServiceNow-palvelunhallintajärjestelmän vuonna 2024, koska se antaa enemmän mahdollisuuksia tehokkaaseen IT-palveluiden kehittämiseen. ServiceNow-alustalla on oma tekoälyavustaja, Now Assist.

Vuoden 2026 alussa 2M-IT laajensi ServiceNow’n käyttöä projektinhallintamoduulin käyttöönotolla (Strategic Portfolio Management). Moduulin avulla projektin koko työnkulku etenee suunnitellusti ja johdonmukaisesti kohti tavoitetta. Kehitystarpeiden tunnistaminen, resurssien hallinta, projektien suunnittelu ja tuntikirjaukset – kaikki nämä vaiheet voidaan hoitaa yhdellä alustalla, mikä selkeyttää kokonaisuutta ja helpottaa projektien hallintaa.

2M-IT:n Ratkaisupalveluiden liiketoimintajohtaja Arto Lehtokari uskoo, että tekoäly mahdollistaa jatkuvan oppimisen projektien ja palveluiden suunnittelussa. Yrityksen sadat jo tehdyt projektit toimivat tausta-aineistona, jota vasten voidaan uusia projekteja suunnitella ja paremmin arvioida tarvittavia tehtäviä ja niihin kuluvaa työmäärää ja kalenteriaikaa. Tekoäly automatisoi rutiinitehtäviä ja tukee parempien päätösten tekemistä. Näin koko organisaation tuottavuus ja projektien vaikuttavuus paranevat.

“Tekoäly voi aidosti auttaa organisaatiota oppimaan jokaisesta projektista ja tilanteesta – kunhan data on laadukasta. Uskon, että jatkossa tekoäly mahdollistaa sen, että projektien opit, riskit ja onnistumiset voidaan tuoda seuraaviin projekteihin automaattisesti – tämä nopeuttaa päätöksentekoa ja parantaa projektien laatua, etenkin projektien suunnittelussa. Odotukset ovat korkealla”, Lehtokari toteaa.

“Projektien johtamisen tulisi aina perustua olemassa oleviin faktoihin, teoriaan sekä kokemukseen. Siksi on tärkeää, että työnteon prosesseissa on takaisinkytkentä, joka kannustaa oppimaan jokaisesta tilanteesta. Tekoäly voi auttaa keräämään ja hyödyntämään näitä oppeja projekteista ja työstä, jolloin päätöksenteko perustuu oikeaan tietoon eikä pelkkään tuntumaan”, Lehtokari sanoo.

Tekoäly hyvinvointialueiden arjen palveluissa – esimerkkejä

Lehtokarin mukaan tekoälyn vaikutus hyvinvointialueiden palvelutuotannossa on ollut vielä melko maltillista, mutta kehitystä on nähty erityisesti hiljattain digitalisoiduissa palveluissa kuten patologiassa ja kuvantamisessa. Hyvinvointialueiden seuraavat kehityskohteet liittyvät automaattiseen rakenteiseen kirjaamiseen, potilas- ja lääkitystiedon automaattisiin yhteenvetoihin sekä reaaliaikaiseen tulkkaukseen.

Teknologiatoimittajana 2M-IT on kiinnostunut kehittämään alueiden toiminnanohjausta esimerkiksi rakentamalla resurssitarve- ja osastokuormitusennusteita. Erilaiset vuodeosastojen jonot, leikkausten jonot, poliklinikkajonot ja kotisairaanhoidon resurssiennusteet on myös nykyjärjestelmillä kustannustehokasta rakentaa.

Hyvinvointialueilla on vielä paljon palveluita, joita voidaan digitalisaation myötä parantaa ja sen jälkeen hyödyntää tekoälyä seuraavan tuottavuusloikan ottamisessa.

Tulevaisuutta: Asiakas- ja työntekijäkokemuksen kehittäminen tekoälyn avulla

2M-IT:ssä katse on suunnattu asiakas- ja työntekijäkokemuksen kehittämiseen. Katsontakulmaksi on valittu ensilinjan työkalut, jotka yhdistävät kansalaisten kaikki palvelukanavat (sovellus, chätti, puhelin) yhdeksi kokonaisuudeksi. On jo nyt luontevaa kerätä esitiedot chätin tai puherobotin avulla ja siirtää asiointi vasta tämän jälkeen ihmiselle. Jatkossa erilaisia tarpeita voidaan hoitaa kokonaan ai-avusteisesti ja kuljettaa tarvittavat tiedot taustajärjestelmiin ilman ihmiskäsiä. Tulevaisuudessa on visio, jossa yhteyttä ottava kansalainen ei koskaan joudu jonottamaan, vaan asiointia pystyy edistämään pitkälle ilman työntekijää.

Arto Lehtokari korostaa, että asiakaskontaktin kehityksessä tekoälyllä on merkittävä rooli.

“CX/EX-ratkaisujen AI-kypsyystaso on vielä kehittymässä, mutta näen selvästi, että tekoäly auttaa sekä asiakaspalvelun että työntekijäkokemuksen parantamisessa. Tekoälyn avulla voimme tuoda prosesseihin läpinäkyvyyttä ja nopeuttaa palvelua – kukaan ei enää joudu jonottamaan puhelimessa, ja ammattilainen hallitsee työnsä paremmin. Investoinnit kannattaa kohdistaa puherobotteihin ja keskitettyihin CX-järjestelmiin, koska niiden avulla saadaan koko palvelupolku tehokkaasti haltuun.”

Puherobotit ja keskitetyt CX-järjestelmät tulevat mahdollistamaan asiakaspolun kokonaisvaltaisen hallinnan – kaikki tiedot ja asioinnit ovat yhdessä järjestelmässä, mikä parantaa palvelun laatua ja tehokkuutta. Samalla työntekijän arki helpottuu, kun järjestelmät tukevat asiakaspalvelua ja vähentävät manuaalista työtä. Ammattilaiset voivat hallita prosesseja laajemmin, ja tekoäly tukee päätöksentekoa analysoimalla asiakkaan tietoja. Työn tuottavuus ja palvelujen vaikuttavuus kasvavat.

Haasteet ja opit – datan laatu ratkaisee

Lehtokari sanoo, että tekoälyratkaisujen käyttöönotossa suurimpia oppeja on ollut ymmärtää, missä tekoäly toimii hyvin ja missä sen hyödyt ovat toistaiseksi rajallisia.

“Olemme viimeisen vuoden aikana oppineet, mihin kielimallit sopivat ja missä niiden käyttö vielä ontuu”, Lehtokari sanoo.

Tekoälystä saadaan hyötyä vain silloin, kun data on laadukasta ja ajantasaista. Jos esimerkiksi chatbotin pohjana olevat tiedot ovat virheellisiä – kuten väärät puhelinnumerot tai osoitteet – asiakaspalvelu kärsii eikä tekoäly pysty auttamaan käyttäjiä luotettavasti. Siksi datan laatuun ja jatkuvaan oppimiseen kannattaa panostaa.

“Jos palvelutiedot, puhelinnumerot tai aukioloajat ovat vääriä, tekoäly ei pysty auttamaan asiakasta oikein. Datan laatu on erittäin tärkeää, koska chatbotit eivät osaa neuvoa, jos data ei ole kunnossa,” Lehtokari muistuttaa.

 

Lue lisää samasta aiheesta:

Älykäs palvelutuotanto 2M-IT:llä – ServiceNow ja tekoälyn mahdollisuudet tukipalveluissa

 

Tulevaisuus 2045 – Kun IT tekee tilaa ihmisyydelle sosiaali- ja terveysalalla  feat. Avengers: Endgame

Joku on ehkä huomannut, että erilaisia tulevaisuustyöpajoja on pidetty vähän joka puolella valtakuntaa. Ehkäpä olet päässyt itse osallistumaan sellaiseen. Visiotyö on olennainen osa, kun pyrimme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Kukaan meistä ei kuitenkaan oikeasti osaa ennustaa tulevaisuutta, mutta kuten hologrammin kehittäjä Dennis Gabor totesi: tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta tulevaisuuksia voi keksiä. Se, mitä pystymme kuvittelemaan, voi olla totta tulevaisuudessa. Tämän takia tarvitsemme taidetta. Tiede voi selittää meille, miksi asiat ovat niin kuin ne ovat, mutta vain taide pystyy katsomaan sinne, minne emme vielä näe.

Tämä laittaa elokuvat ja tv-sarjat uudenlaiseen valoon. Populäärikulttuuri on usein kuin tulevaisuuden laboratorio, jossa voimme kurkistaa teknologian mahdollisuuksiin ja haasteisiin jo ennen kuin ne todellisuudessa ilmestyvät. Star Trek antoi meille ensimmäisen vilauksen tableteista, vieläpä kauan ennen kuin ne tulivat kaikkien saataville. Kulti, kutistin kakarat -elokuvassa saimme puolestaan nähdä, millainen sähköpotkulaudan esimuoto on — tosin polttomoottorilla varustettuna, mutta silti askel kohti liikkumisen tulevaisuutta. Marvel-universumi taas on antanut näyttävän kuvan siitä, mitä teknologia voisi mahdollistaa, kunhan uskallamme kuvitella. Marvelin elokuvat kulkivat voittokulkuaan aina Avengers: Endgameen asti — mutta myönnetään nyt: sen jälkeen homma ei ole ollut ihan entisellään, vai mitä? Joka tapauksessa, teknologian kehitys vie meitä kuitenkin yhä lähemmäksi Iron Manin tekoälyavustajaa J.A.R.V.I.S.:ia — Just A Rather Very Intelligent System — joka ei vain reagoi, vaan ennakoi, oppii ja tukee meitä arjen haasteissa.

Tämä antaa meille mahdollisuuden kuvitella, miltä sosiaali- ja terveysalan IT voisi näyttää vuonna 2045, kun teknologia ei enää ole pelkkä työkalu, vaan aidosti rinnallamme kulkeva kumppani. Kumppani, joka auttaa meitä olemaan läsnä ihmisille — sekä itsellemme että toisille. Tarkastellaanpa tulevaisuutta tästä viitekehyksestä.

On vuosi 2045. Työpäivälläsi ei ole alkua tai loppua samassa mielessä kuin ennen. Sinä, hoitaja, astut osastolle, ja tekoälykumppanisi tervehtii sinua lempeästi:

”Huomenta. Eero on herännyt kahdesti yöllä ja reagoi nyt herkästi kosketukseen. Haluatko, että huoneeseen tuodaan hänen lapsuutensa musiikkia ennen aamiaista?”

Nyökkäät. Et kirjannut mitään. Et avannut järjestelmää. Sinun ei tarvitse. Tieto seuraa sinua, tunnistaa sinut ja ennen kaikkea — ymmärtää sinua.

Takana ovat ne vuosikymmenet, jolloin teknologia kulki suihkukoneen vauhtia ja ihmiset laahustivat perässä. 2020- ja 2030-luvuilla teknologia harppoi eteenpäin kvanttilaskennan, neuroverkkojen ja sensoriikan siivittämänä. Mutta ihmiset? He liikkuivat eteenpäin askel kerrallaan. Käyttäjät uupuivat. Tieto jäi järjestelmien uumeniin. Joku päätti: nyt riittää.

Se, mikä muuttui, ei ollut pelkästään teknologia, vaan suunta. Lakkasimme rakentamasta järjestelmiä ja aloitimme ekosysteemien rakentamisen. Teknologia ei ollut enää tavoite, vaan keino. Ihmisyys asettui taas keskiöön. Tieto ei enää odota, että se haetaan. Se on kontekstuaalista, ennakoivaa ja empaattista. Se oppii, milloin sinulla on kiire. Se näkee, milloin olet väsynyt. Se tietää, ettet kaipaa raporttia, vaan selkeän suosituksen tai hiljaisuuden. Se ei koskaan huuda. Se kysyy.

”Aivosignaalisi viittaavat mikrohermostuneisuuteen. Sinulla on kaksi vaihtoehtoa: pidetään tauko tai siirretään seuraava kohtaaminen 10 minuutilla. Kumpi tuntuu paremmalta juuri nyt?”

Tekoälykumppanisi ei ole enää musta laatikko, vaan hahmo. Se puhuu sinun kieltäsi. Se tietää, että olet aamu-uninen ja että keskiviikkoisin kaipaat rauhallista aloitusta. Se ei ota ohjia käsiinsä, mutta kannattelee. Se ei korvaa ihmisyyttäsi, vaan antaa sille tilaa loistaa.

Joskus se myös heittää huulta. Kun pyydät siltä koostetta aamun palavereista, se tokaisee:

”Valitettavasti et ole Tony Stark, eikä tämä ole J.A.R.V.I.S. Mutta sain kokoon yhteenvedon, jossa ’agile’ ja ’synergiaetu’ esiintyvät enemmän kuin kahvikupit tauolla. Ja sitten se perinteinen osio, jossa kaikki nyökkäilivät Teamsissa – äänetöntä konsensusta parhaimmillaan.”

Myös IT:n rooli on muuttunut. IT-asiantuntija ei ole enää tekninen tukihenkilö, vaan ihmisyyden fasilitaattori. Hän auttaa organisaatioita kysymään: mikä on työn tarkoitus? Mikä on hyvää teknologiaa? Missä kulkee eettisen automaation raja? Yhdessä suunnitellaan tiloja, joissa kone kuulee, mutta ei tuomitse. Missä tekoäly neuvoo, mutta ei päätä.

Vaikka kaikki tämä voi kuulostaa lennokkaalta, se ei ole tieteiskirjallisuutta. Siemenet ovat jo maassa: sensoriikka, kontekstuaalinen tieto, luonnollinen käyttäjäkokemus, tekoäly, vastuullinen muotoilu. Mutta vain me ihmiset voimme päättää, mihin suuntaan ne kasvavat.

Ehkäpä tulevaisuuden suurin innovaatio ei ole uusi teknologia, vaan se, että opimme vihdoin kysymään: miten IT voi auttaa meitä pysymään ihmisinä? Tai kuten allekirjoittanut konsultti totesi vuonna 2045:

“Me emme rakentaneet enää koneita, jotta ihmiset voisivat nähdä toisensa. Me rakensimme läsnäolon, jotta ihmiset tuntisivat tulleensa nähdyiksi.”

Näin. Tulevaisuus on ihmeellinen asia. Edesmennyt Stephen Hawking ihmetteli, miksi emme voi muistaa tulevaisuutta. Mikään fysiikan laki kun ei meitä estä sen suhteen. Voimme joka tapauksessa kuvitella, mitä kaikkea tulevaisuus voisi pitää sisällään ja kenties kollektiivisen ajattelun kautta tulevaisuus on totta ennen kuin huomaammekaan. Mutta ennen kaikkea; uskalletaan kuvitella.

Ajattelurikasta kesää!

Olli Autio, konsultti 2M-IT Oy

Kuva on toteutettu tekoälyn avulla.

2M-IT toteutti kilpailutuksen hyvinvointialueille tuotettavien sähköisten palveluiden kehittämiseksi

2M-IT on toteuttanut mittavan puitejärjestelykilpailutuksen sähköisten palveluiden sekä asiantuntijapalveluiden kehittämiseksi ja tuottamiseksi.

Kilpailutus keskittyi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen tarpeisiin, ja sen tavoitteena on tuottaa moderneja ja tehokkaita digitaalisia ratkaisuja näiden sektoreiden palveluiden ohjaamiseen ja tuottamiseen.

Kilpailutuksen rakenne ja osa-alueet 

Kilpailutus on jaettu neljään osa-alueeseen:

  • eTuotteet
  • Asiantuntijapalvelut
  • AI-tuotteet ja palvelut
  • ePalvelut

Jokaiseen osa-alueeseen valittiin kymmenen toimittajaa, ja kaiken kaikkiaan sopimuksia tehtiin 21 yhtiön kanssa. Valintakriteereissä hintaa painotettiin 40 pisteellä ja laatua 60 pisteellä, mikä korosti korkeatasoisten palveluiden merkitystä tässä kilpailutuksessa.

Toimittajat ja heidän palvelunsa

Kilpailutukseen osallistui merkittävä joukko it-yrityksiä, mukaan lukien tunnetut suuret toimijat, kuten Accenture, CGI ja Digia. Sote-fokuksestaan tunnettuja yrityksiä olivat muun muassa Atostek, Tietoevry ja Solita. Lisäksi mukana oli sote-sektoriin erikoistuneita toimijoita, kuten Axel Health, Gillie.io Company, SAG Flowmedik ja Twoday.

Toimittajien valinta kattoi monipuolisesti eri osaamisen alueita, mikä mahdollistaa laajan skaalan sähköisiä palveluita ja innovatiivisia ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin. Tavoitteena on, että nämä palvelut edistävät tehokkuutta ja käyttäjälähtöisyyttä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä pelastusalalla.

Sopimusten kesto ja kilpailutuksen ennakoitu arvo

Kilpailutuksen perusteella tehtiin puitejärjestely osa-alueittain. Puitejärjestelyn kesto on neljä vuotta. Hankinnan palvelut ovat kriittisiä kyseisten sektorien toiminnassa, ja kilpailutuksen ennakoitu kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa on 50 miljoonaa euroa. Puitejärjestelyn sisällä voidaan tehdä kevennettyjä kilpailutuksia, joista tehdään erikseen hankintakohtainen sopimus.

Kilpailutuksen merkitys

Tämä puitejärjestely heijastaa 2M-IT:n pyrkimystä vastata asiakkaidensa kasvaviin tarpeisiin innovatiivisilla ja tehokkailla digitaalisilla ratkaisuilla. Valitut toimittajat tuovat asiantuntijuutta ja teknologista osaamista, joka tukee palvelujen kehittämistä ja parantaa niiden laatua. Puitejärjestely asettaa perustan pitkäjänteiselle yhteistyölle ja edistää digitaalisten palveluiden integroimista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastusalan infrastruktuuriin.

2M-IT:n kilpailutusprosessin ja toimittajavalintojen keskiössä ovat laatu, asiakaslähtöisyys ja modernien teknologioiden hyödyntäminen. Näin varmistetaan, että palvelut vastaavat tulevaisuuden vaatimuksiin ja tukevat näiden kriittisten sektoreiden toimintaa.

– Valitut toimittajat ja heidän tarjoamansa asiantuntemus mahdollistavat sen, että voimme vastata asiakkaidemme tarpeisiin entistä tehokkaammin ja luotettavammin. Näiden ratkaisujen avulla viemme eteenpäin digitaalisten palveluiden kehitystä kriittisillä sektoreilla, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä pelastusalalla, ja varmistamme, että palvelut ovat turvallisia, käyttäjälähtöisiä ja laadukkaita, sanoo 2M-IT:n toimitusjohtaja Jari Nevalainen.