Meillä oli ilo saada Johannes ”Hatsolo” Hattunen esiintymään viime keväänä Hämeenlinnassa järjestettyyn kehityspäiväämme. Jälleennäkemisen riemua sisältänyt päivä sai lisäpontta Hatsolon esityksestä, jossa hän kertoi omasta taustastaan ja matkastaan kohti Pariisin olympialaisia 2024. Tietysti Hatsolo opetti meille myös 2M-IT:n oman tanssin.
Yhteistyön avulla Hatsolo tukee henkilöstön jaksamista sote-muutoksessa ja 2M-IT tukee Hatsolon matkaa olympiavoittajaksi. Haluamme tukea olympiaurheilua sekä Hatsoloa, sillä lapset ja nuoret tarvitsevat idoleita ja roolimalleja. Jokainen nuori ja lapsi – ja miksipäs ei aikuinenkin, tarvitsee idoleita ja kannustusta siihen, että riittää ja pärjää omana itsenään sekä uskaltaa seurata omia unelmiaan. Lapsuuden ja nuoruuden kasvukivuista, ennakkoluuloihin törmäämisestä ja oivalluksista Hatsolo kertoi meille kehityspäivässä oman tarinansa kautta.
Alla Johanneksen mietteitä yhteistyöhömme liittyen:
”Johannes, mitkä ovat sun suunnitelmat yläkoulun jälkeen?”, kysyi opettajani multa ysiluokan keväällä.
”Mä aion breikata ja musta tulee maailman paras!”, kuului meikäläisen tarmokas vastaus.
Opettajani ei vastauksestani innostunut, vaan kehotti vielä harkitsemaan muitakin vaihtoehtoja. Oli kuulemma tärkeä hankkia oikea ammatti, jolla on tulevaisuus. Mä en voinut ymmärtää opettajan sanoja. Mun mielestä breikki oli nimenomaan tulevaisuuden laji ja mikä tärkeintä breikki oli oleva mun tulevaisuus. Vastaavia keskusteluja on ollut satoja 2000-luvun ensimetreistä asti. Epäilijöitä kyseenalaistajia ja neuvojia riitti mutta harvassa olivat, jotka uskalsivat katsoa maailmaa samalla tavalla kuin me.
Kiitos 2M-IT kun annatte minulle mahdollisuuden sanoa itseäni ammattibreikkariksi ja valmistautua kilpailuihin ja mahdollistatte joka viikkoisen treenaamisen.
2M-IT:n henkilöstön hallintoedustajat Anu Hyppänen ja Kati Mäki ovat osallistuneet johtoryhmän työskentelyyn syksystä 2022 lähtien. Anun ja Katin varahenkilönä henkilöstön hallintoedustajana on Mikko Lämsä.
Alla Anun ja Katin kuulumisia johtoryhmätyöskentelystä.
”Olemme osallistuneet 2M-IT:n johtoryhmätyöskentelyyn viikkotasolla maanantaisessa kokouksessa sekä kuukausittain pidettävässä F2F- kokouksessa eri paikkakunnilla. Valinta henkilöstönedustajiksi suoritettiin viime kesänä äänestyksellä ja on kunnia päästä edustamaan henkilöstöä yhtiömme johtoryhmään, kiitos siis kaikille meitä äänestäneille!
Puolen vuoden kokemuksella johtoryhmätyöskentelystä voimme yksimielisesti todeta, että meidät on otettu avoimin mielin mukaan ja olemme johtoryhmän jäseninä siinä missä kaikki muutkin. Johtoryhmässä on käsitelty mm. tulevia organisaatiomuutoksia, tämänhetkistä tilannetta hyvinvointialueilla, tulevaisuuteen ennakoimista sekä siihen reagoimista. Kaiken ytimessä näyttäytyy kilpailukykymme säilyttäminen pitkällä tähtäimellä.
Strategisen suunnittelun merkitys muuttuvassa toimintaympäristössä on noussut esille entistä vahvemmin henkilöstöedustuksen kautta. Omassa roolissamme pyrimme nostamaan esille henkilöstön hyvinvoinnin merkitystä sitä koskevissa asiakokonaisuuksissa. Mikäli 2M-IT:n henkilöstöllä on johtoryhmälle terveisiä tai toiveita esille nostettavista asioista, meihin saa hyvin mieluusti olla yhteydessä!
Yhteistyön kautta näkyvyys johtoryhmän jäsenien työhön on syventynyt entisestään ja luottamus johtoamme kohtaan on kasvanut. Koemme, että johtoryhmän jäsenet ohjaavat yhtiötä tiiminä ja pyrkivät kehittämään meitä yhtiönä eteenpäin tiiviillä yhteistyöllä. Johtoryhmän jäsenet ovat hyvin omistautuneita asialleen ja uskomme vahvasti, että jokainen heistä pyrkii tekemään kaikkensa meidän ja yhtiömme hyväksi. Koemme lisäksi henkilöstön äänen kuuluvan johtoryhmässä.
Ihanaa lopputalvea ja kevään odotusta kaikille!”
2M-IT:n henkilöstön edustajat
Anu Hyppänen, kehityspäällikkö ja Kati Mäki, erityisasiantuntija
Nadja Salimi työskentelee 2M-IT:llä tietoturva-asiantuntijana. Hän valmistui vuonna 2018 SAMKista tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi. Parhaillaan hän täydentää osaamistaan kyberturvallisuuden osaajakoulutuksella töiden ohessa.
”Insinööriopintojeni aikana olin luokan ainoa nainen, samoin tällä hetkellä 2M-IT:llä olen tiimimme ainoa nainen. Minulla oli selkeät tavoitteet, enkä antanut tämän asian estää tavoitteideni saavuttamista,” Nadja kertoo ja täydentää, että hänet on otettu vastaan todella hyvin.
Nadja kertoo, että tiimissä on todella hyvä työilmapiiri. ”Esihenkilö ja muut työkaverit ovat kannustavia ja he luottavat minuun”, hän toteaa. Hän ei koe, että saisi erilaista kohtelua sukupuolesta tai syntyperästä johtuen. ”Minun näkökulmiani ja ideoitani kuunnellaan ja kunnioitetaan. Pääsen osallistumaan suunnitteluun ja olen päässyt hyödyntämään opintoja työelämässä”, Nadja kertoo.
Nadja kehottaa myös muita alasta kiinnostuneita naisia hakeutumaan teknologia-alalle, jos se kiinnostaa. ”Kannattaa ehdottomasti kuunnella omaa sydäntä eikä miettiä, että ala on miesvaltainen.” Hän kuvailee alaa äärimmäisen mielenkiintoiseksi, eikä ole katunut alavalintaansa. ”Haluan haastaa itseäni kybertuvallisuuden alalla myös tulevaisuudessa. Ala on elävä ja omaa osaamista kannattaa jatkuvasti kehittää”.
2M-IT:n Service Desk -tiimien koko on lähes kaksinkertaistunut loppuvuoden aikana. ”Rekrytointi on ollut iso ponnistus ja olemme siinä pikkuhiljaa loppusuoralla”, sanoo tiimiesimies Ville Ruusela. 2M-IT on rekrytoinut runsaasti uusia työntekijöitä varmistamaan sulavan hyvinvointialuemuutoksen. Enemmistö uusista työntekijöistä on opiskelijoita, joiden opintoja harjoittelu täydentää. ”Teemme oppilaitosyhteistyötä. Olemme käyneet esittäytymässä oppilaitoksissa ja saaneet taitavia hakijoita”, toteaa tiimiesimies Anne Leivo.
2M-IT:lle harjoitteluun tulevat AMK-opiskelijat suorittavat esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan, kyberturvallisuuden tai tradenomin opintoja. Lisäksi on muutamia IT-tukihenkilöksi opiskelevia harjoittelijoita ammattikouluista. Yhteistyö koulujen kanssa on todettu erittäin mieluisaksi, ja Turun AMK:n yritys TheFIRMA saa tiimiesimies Ruuselalta erityistä kiitosta onnistuneesta yhteistyöstä.
2M-IT:n käyttäjätuki muodostuu Service Desk- ja Sovellustuki -tiimeistä.
Uusien työntekijöiden perehdytykseen ja tukemiseen on panostettu
Uusia työntekijöitä tsempataan ja perehdytetään aktiivisesti 2M-IT:llä. Kaksi viikkoa kestävän koulutuksen lisäksi uudet työntekijät saavat mentorit, jotka varmistavat, että työskentely lähtee hyvin käyntiin ja työntekijä rohkenee pyytää apua tarvittaessa. Jokapäiväisen työn tukena toimii myös timanttinen työyhteisö niin paikan päällä toimistoilla, kuin aktiivisissa sisäisissä viestintäkanavissa. Uudet työntekijät rekrytoidaan pääasiassa vastaanottamaan tukipyyntöjä ja ratkaiseman ongelmatilanteita puhelimitse.
Service Deskissä järjestetään tiimipalaveri viikoittain, ja ajankohtaisista asioista viestitään Teamsin tiedotuskanavilla. Ohjeita päivitetään jatkuvasti ja isommista muutoksista järjestetään koulutukset. Varsinaiseen perehdytykseen sisältyvät koulutukset käsittelevät esimerkiksi hyvinvointialueiden kuntien esittelyä ja reitityskarttoja, jotta uusi työntekijä osaa reitittää asiakkaiden asiat eteenpäin oikeille tahoille, jos ne eivät ole heti ratkaistavissa.
”Perehdytys on meillä tärkeässä roolissa. Opiskelijat tulevat meille harjoitteluun, ja me koulutamme heidät työhön”, toteaa tiimiesimies Leivo.
2M-IT:llä harjoittelijoiden on mahdollista tehdä opinnäytetyö ja saada vakituinen työpaikka
Harjoittelijan on mahdollista päästä 2M-IT:lle keikkatyöläiseksi ja kesätöihin, mikä parhaassa tapauksessa johtaa vakituiseen työpaikkaan. Tilanteesta riippuen opiskelija voi myös kirjoittaa opinnäytetyön yritykselle. Service Deskin jälkeen yksilön on mahdollista kouluttautua lukuisiin eri tehtäviin organisaatiossa, joskin monet viihtyvät yksikössä pitkään.
”Meillä on paljon vakituisessa työsuhteessa olevia asiantuntijoita, jotka ovat aluksi tulleet taloon harjoitteluun. He osaavat asettua uuden harjoittelijan kenkiin”, kertoo Leivo. Kaikki tiimiläiset auttavat harjoittelijoita mielellään, ja heidän työpanostansa arvostetaan. ”Harjoittelijat ovat tärkeä osa työporukkaa, ja he pääsevät osallistumaan tiimin työhyvinvoinnin aktiviteetteihin”, täydentää Ruusela. Onnistunut asiakaskokemus alkaa onnellisista työntekijöistä.
Kiinnostuitko? Hae Service Deskiin avoimen haun kautta!
Haemme jatkuvasti uusia osaajia Service Deskiimme avoimella haulla. Löydät tämän ja muut avoimet työ- ja harjoittelupaikkamme verkkosivuiltamme tai osoitteesta kuntarekry.fi.
2M-IT:n toimistoilla nähtiin marraskuun alussa tyytyväisyyttään myhäileviä työntekijöitä. Kahden vuoden urakka saatiin onnistuneesti päätökseen, kun saimme hartaasti odottamamme tiedon ISO/IEC27001:2013 tietoturvallisuuden hallintajärjestelmäsertifikaatin myöntämisestä. Asiakkaille tämä tietää kattavaa laatutakuuta ja turvallisuutta.
2M-IT on yli 700 henkilöä työllistävä, sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknisiä palveluita tuottava julkisomisteinen yhtiö. Yrityksen omistus keskittyy vuoden 2023 alussa 16 hyvinvointialueelle, joille 2M-IT tuottaa laajasti erilaisia tietoteknisiä palveluita.
”Kannamme yhteiskuntavastuumme julkisomisteisena yhtiönä tuottamalla kestäviä ja kustannustehokkaita palveluita, tekemällä vastuullisia julkisia hankintoja ja rakentamalla vuoropuhelua eri toimijoiden välillä” kertoo liiketoimintajohtaja Satu Ylisiurua-Hemminki.
”Lyhyesti summattuna haluamme olla asiakkaan arjessa mukana ja tuottaa siihen soveltuvia, lisäarvoa tuovia palveluita.”
Reilu kahden vuoden määrätietoinen ja vaativa projekti
2M-IT kartoittaa alati ratkaisuja sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseksi, ja tähän liittyi myös päätös lähteä tavoittelemaan ISO/IEC27001:2013-sertifikaattia vuonna 2020.
Sertifikaatin hankintaprosessia voisi kuvata urheilutermein pitkänmatkan juoksuksi. Hallituksen asettamasta strategisesta tavoitteesta starttasi määrätietoinen työskentely, johon oltiin sitoutuneita koko talotasolla.
”Ei tämä helposti tullut, vaan vaati sitoutunutta työskentelyä kaikilta.
Panostus oli merkittävä”
Satu Ylisiurua-Hemminki, 2M-IT (kuva: Samu Lehtinen)
”Auditoinnin aikana haastateltiin lähes sata asiantuntijaamme. Sertifikaatti kattaa kaikki 2M-IT:n tuottamat palvelut, toimipisteet ja asiakkaat. Olemme saavuttaneet nyt tietyn laatutason. Tietoturvan ja laadun tae on jatkuva kehittäminen ja varmistaminen, jotta laatutaso pidetään ja että organisaatiomme kehittyy edelleen. Tämä on osa jatkuvan parantamisen toimintamalliamme”, täydentää laatu- ja riskienhallintapäällikkö Nina Raula.
Satu Ylisiurua-Hemminki jatkaa: ”Olemme asiakkaiden omistama inhouse-toimija ja missiomme on tuottaa lisäarvoa tällä toimintamallilla, autamme asiakkaitamme parantamaan SOTE-palvelujen vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Erotumme muista toimijoista juuri tämän lisäarvon kautta, ja haluaisimmekin nähdä itsemme ikään kuin asiakkaan saumattomana jatkeena.”
Iso urakka saatiin päätökseen, kun akkreditoitu organisaatio Inspecta Sertifiointi Oy myönsi arvostetun sertifikaatin marraskuun alussa 2022.
”Sertifikaatti kattaa kaikki 2M-IT:n tuottamat palvelut, toimipisteet ja asiakkaat”
Nina Raula
”Juuri saamamme sertifikaatti on merkittävä asia myös siinä mielessä, että asiakkaamme ovat julkishallinnon toimijoita ja heillä on tarkat, standardoidut tietoturvavaatimukset. ISO/IEC27001:2013 on tämän hetken tärkein tietoturvaan liittyvä sertifikaatti, jolla mitataan organisaation tietoturvaan liittyvää kypsyyttä. Kun sen kykenee täyttämään, vastaa kattavasti kaikkiin tietoturvavaatimuksiin . Voimme hyvällä omallatunnolla nyt kertoa, että täytämme kaikki nämä vaatimukset. Asiakkaamme voivat olla luottavaisin mielin”, Ylisiurua-Hemminki kertoo.
Rami Kokkala, 2M-IT (kuva: Jerry Saarinen)
”Sertifikaatti on yksi osoitus siitä, että tarjoamiemme palveluiden kautta varmistamme asiakkaillemme riittävän tietoturvallisuuden tason. 2M-IT:n kyberturvapalvelu on laadukasta ja viemme ISO/IEC 27001:2013-standardin vaatimuksia asiakkaidemme IT-ympäristöihin ja IT-palveluihin”, kyberturvapäällikkö Rami Kokkala sanoo.
”Tietoturvallisuuden kehittäminen on strateginen tavoite 2M-IT:lle. Tämä sertifikaatti oli meidän tämän vuoden tärkein tavoitteemme ja nyt se saatiin onnellisesti maaliin. Nyt meillä on jo aiemmin myönnettyjen sertifikaattien lisäksi tämä uusin”, kertoo kehityspäällikkö Ari-Pekka Ketola.
”2M-IT:n palvelunhallinnan johtamisjärjestelmälle on myönnetty myös IT-palvelunhallinnan ISO/IEC 20000-1:2018, ja -Laadunhallinnan ISO 9001:2015 -sertifikaatit. Olemme ainoa julkisomisteinen sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-palveluja tarjoava yhtiö, jolla on nämä kaikki kolme sertifikaattia tässä laajuudessa”, Nina Raula täydentää.
”Näiden lisäksi meillä on myös Lääkinnälliset laitteet ISO 13485:2016 -sertifikaatti, jonka kattavuus on 2M-IT:n tietojohtamisen alustapalvelut ja siellä tuotteena tietoallas”, Raula jatkaa.
”Tämä tarkoittaa, että meille myönnetyt laatusertifikaatit käsittävät koko henkilöstömme ja kaikki palvelumme. Koko henkilöstölle järjestetään vuosittain koulutuksia”, Ari-Pekka Ketola sanoo.
Turbulentissa maailmantilanteessa tietoturvallisuuden hallinnan merkitys korostuu
Tietoturvakysymykset niihin liittyvine haasteineen ovat olleet vahvasti esillä viime aikoina. Muun muassa kyberhyökkäyksiin täytyy kaikkien yritysten, niin yksityisten kuin julkishallinnon, varautua.
”Erityisesesti tässä ajanhetkessä, kun puhutaan esimerkiksi kyberhyökkäyksistä ja Venäjän toimista, turvallisuus korostuu. Nämä asiat ovat aivan keskeisiä tällä kriittisen tärkeällä toimialalla ja niiden merkitys tulee entisestään kasvamaan. Meillä tämä on nyt arvioitu ja hyväksi todettu”, Ylisiurua-Hemminki toteaa.
2M-IT:n strategiasta tuotettu video kertoo 2M-IT:stä, yrityksen toiminnasta ja strategisista tavoitteista.
2M-IT:n strategian tavoitteena on kehittää yhtiötä ja sen palveluja siten, että pystymme toteuttamaan sekä varmistamaan omistaja-asiakkaille annetut palvelulupaukset.
Videolle on tiivistetty 2M-IT:n strategiset painopistealueet:
2M-IT perustaa uuden Hankinta- ja käyttöönottopalvelut -liiketoiminnan 1.10.2022. Uusi liiketoiminta tulee vahvistamaan 2M-IT:n palveluita nykyisten liiketoimintojen, Sovelluspalveluiden, Tietotekniikkapalveluiden ja Ratkaisupalveluiden, rinnalle. Hankinta- ja käyttöönottopalvelut tarjoavat juridista asiantuntemusta ja lisäksi toteutukseen ja käyttöönottoon liittyviä asiantuntijapalveluita, kuten hanke- ja projektiosaamista.
– Erityisesti sote-uudistuksen myötä asiakkaillamme on tarpeena saada hankintoihin ja käyttöönottoihin liittyviä palveluita keskitettynä ja kokonaisvaltaisena palveluna. Tässä korostuu merkittävien hankintojen, kuten asiakas- ja potilastietojärjestelmien hankinta ja käyttöönotto, 2M-IT:n lakiasianjohtaja Satu Ylisiurua-Hemminki
2M-IT:n omistaja-asiakkaat ovat nähneet asiakas- ja potilastietojärjestelmien hankinnat ja uudistushankkeet yhdeksi tärkeimmistä 2M-IT:n toimintaan liittyvistä kehittämisalueista. Uuden liiketoiminnan tarve lähtee asiakastarpeesta.
– Asiakkaidemme palvelutarve liittyy vanhojen järjestelmien uudistamistarpeeseen, erillisten järjestelmien konsolidointi- ja yhtenäistämistarpeisiin, hyvinvointialueiden perustamisen yhteydessä syntyneeseen tarpeeseen tehdä uusia APTJ-hankintoja sekä kokonaan uusiin ratkaisuihin ja niiden nopeaan käyttöönottoon, Ylisiurua-Hemminki toteaa.
Hankinta- ja käyttöönottopalveluiden hyödyt asiakkaillemme
2M-IT:n ymmärrys asiakkaan kokonaisarkkitehtuurista ja hankintojen/ratkaisujen soveltuvuudesta asiakkaan tarpeeseen 2M-IT:n vastatessa asiakkaan palveluista ja järjestelmistä kokonaisvaltaisesti
2M-IT:n hankintaosaaminen ja kokemus hankintojen läpiviennistä, sekä mahdollisuudet kehittää osaamista systemaattisesti isojen volyymien kautta
2M-IT:n osaaminen ja resurssit ovat laajempia kuin yksittäisillä asiakkailla
2M-IT:n laajan asiakaspohjan hyödyt, jolloin neuvotteluissa on paremmat vaikutusmahdollisuudet suhteessa toimittajiin, sekä yhteistyömahdollisuudet hankinnoissa laajemmin
Asiakas voi keskittyä toiminnallisuuksien ja laadullisten seikkojen märittelyyn hankintaprojektissa
Hankinta- ja käyttöönottopalveluissa aloittaa työn perustamisvaiheessa noin 10 henkilöä ja liiketoiminnan henkilöstömäärän ennakoidaan kasvavan nopeasti toiminnan käynnistyessä. 2M-IT:n Laki- ja sopimushallinnon lakiasiainjohtaja Satu Ylisiurua-Hemminki siirtyy Hankinta- ja käyttöönottopalveluiden liiketoimintajohtajaksi.
Lisätietoja: Satu Ylisiurua-Hemminki, 2M-IT
2M-IT Oy on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuollon ict-palveluja tuottava julkisomisteinen yhtiö, joka tekee jatkuvaa kehitystyötä ja tarjoaa palveluita sote-alan haasteiden ratkaisemiseksi ja kehittämiseksi ict:n keinoin. 2M-IT Oy on syntynyt vuonna 2018 kahden kokeneen julkisomisteisen sote-ict-yrityksen fuusion myötä. Kaikkiaan 2M-IT:llä on kokemusta suomalaisen sote-ict:n kehittämisestä kahdenkymmenen vuoden ajalta. Yrityksessä työskentelee 700 terveydenhuollon ja ict-alan ammattilaista ja sillä on 19 toimipistettä ympäri Suomen.
VIDEO: Mitä toiminnanohjaus tarkoittaa valmistavassa teollisuudessa?
Toiminnanohjausta on kehitetty valmistavassa teollisuudessa jo satojen vuosien ajan.Sosiaali- ja terveydenhuollon keskiössä ovat asiakastarpeisiin vastaavat palvelut. Niiden johtamiseen soveltuu paremmin palveluliiketoiminnan toiminnanohjaus. 2M-IT kehittää tähän tarpeeseen järjestelmiä yhdessä asiakkaidensa ja kumppaneidensa kanssa teknologia-alustojen mahdollistamalla ketterän kehittämisen mallilla.
2M-IT:n asiakkuuksissa on käynnissä useita toiminnanohjaukseen liittyviä hankkeita.
LC-TO-hankkeessa (LifeCare toiminnanohjaus) kehitetään sote-organisaatioiden sisäisten prosessien hallintaa. Tästä esimerkkinä on Satakunnan sairaanhoitopiirin tilahallinnan palvelu.
Eksotessa on jo pitkään kehitetty asiakaslähtöistä sote-palveluketjujen hallintaa SBM -teknologia-alustan avulla. Alusta mahdollistaa paloissa tehtyjen toteutuksien kytkemisen koko ajan laajenevaksi kokonaisuudeksi.
PATA-hankkeessa on kehitetty teknologia-alustaa sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelun tarvearviointiin ja palveluun ohjaukseen. 2M-IT Oy tulee julkaisemaan PATA-alustaratkaisun ns. avoimena lähdekoodina yhteisön käytettäväksi ja muokattavaksi lähdekoodi-verkkopalvelussa GitHubissa.
Toiminnanohjauksen kehittämisessä kannattaa hyödyntää valmiiksi toiminnallisuutta sisältäviä teknologia-alustoja
2M-IT:n toimitusjohtaja Jari Nevalainen ja liiketoimintajohtaja Toni Suihko kertovat, että toiminnanohjauksen kehittämisessä kannattaa hyödyntää valmiiksi toiminnallisuutta sisältäviä teknologia-alustoja. Valmiiksi toiminnallisuutta sisältäviä alustoja ovat Microsoftin Dynamics, Solutions Business Manager (SBM) ja ServiceNow.
– Hyödynnämme toiminnanohjauksen ratkaisuissamme valmiiksi toiminnallisuutta sisältäviä teknologia-alustoja. Niiden asetuksia määrittämällä ja alustan omia työvälineitä hyödyntämällä voidaan ketterästi julkaista automaattisesti tuotettuja ohjelmistoja, Suihko kertoo.
Alustojen ominaisuuksiin perustuva ketterä kehittäminen nopeuttaa toteutusta erittäin paljon. Ketterän kehittämisen mallissa viestitään aktiivisesti, ja reagoidaan nopeasti muutoksiin. Käyttäjät osallistuvat kehitystyöhön ja näin sitoutuvat kehittämisen jälkeiseen toiminnalliseen muutokseen.
Toiminnanohjaukseen soveltuvat teknologia-alustat profiloituvat hieman eri tavalla. Solutions Business Manager (SBM) profiloituu on-premise -ratkaisuna, eli se asennetaan organisaation omaan konesaliin. ServiceNow on puhtaasti pilvipalvelu ja kehittyy nopeasti pilvessä. Microsoftin alustaratkaisu Dynamics on D365:n kautta siirtynyt on-premisestä pilvipalveluksi.
– Microsoft on rakentanut Dynamics-alustaan osioita, kuten henkilöstö- ja taloushallinnon, logistiikan ja hankinnan perinteisiä erp-moduuleita. Lisäksi Dynamicsilla on mahdollista määritellä bill of material (materiaaliluettelo) ja tuoterakenteet sekä niille work centerit (työpisteet). Tämän vuoksi Dynamics on erilainen teknologia-alusta kuin esim. ServiceNow, joka on kehitetty puhtaasti palveluiden hallintaan. Myös SBM on erilainen alusta kuin Dynamics. SBM keskittyy digitaalisten ketjujen käsittelyyn, eikä siellä ole esim. HR-funktiota, Nevalainen sanoo.
PATA-alustan avulla harmonisoidaan ja tehostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluohjausta
PATA on alkuvaiheessa 2M-IT:n ja kolmen alueen (Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Vaasa) yhteinen hanke, jonka tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa maan johtava sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasneuvonnan ja –ohjauksen toimintakonsepti sekä tätä toimintaa tukevat tekniset ratkaisut. PATA-hankkeessa kehitetty toiminnanohjauksen ratkaisu harmonisoi ja tehostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluunohjausta.
Hankkeessa tuotettava PATA-alusta kytkee yhteen eri asiointikanavat, kuten chatin, videoyhteyden, asiointipalvelun ja puhelinsoiton. Kansalainen ottaa yhteyttä asiakaspalvelupisteeseen, jossa hoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin PATA-alustan avulla. PATA-alusta varmistaa, että hoidontarpeen arviointi on sisällöltään samanlaista riippumatta siitä, kuka arvion tekee.
PATA-alusta osoittaa hoitajalle palvelukatalogin avulla alueellisen sote-palvelun, mihin kansalainen tulisi ohjata. Alustan avulla alueelliset sote-palvelut löytyvät helposti ja nopeasti – tämän kaltainen ylialueellinen väline on uutta Suomessa. Toimintamallilla ja alustalla pyritään siihen, että ohjaus oikeaan palveluun olisi mahdollisimman tehokasta ja asiakas ohjautuu kerralla suoraan oikeaan palveluun.
Microsoft Dynamicsilla toteutettu PATA-alusta on pilottikäytössä Eksotessa ja Pohjanmaan hyvinvointialueella. Alustan kehitystyö jatkuu uusien ominaisuuksien toteuttamisella vuoden 2022 aikana.
– Myös muilla sote-organisaatioilla on ollut kiinnostusta PATA-hanketta kohtaan. Minkälainen voisi olla se tulevaisuuden asiakaspalvelukeskus, joka ottaa ihmisten kontakteja puhelimella tai muulla kanavalla vastaan? Ja miten alusta toimii siellä yhtenä työvälineenä tehokkaassa palvelukeskusohjauksessa? Palveluohjauskeskukseen kytkeytyvät sote-organisaatioiden laaja-alaiset palvelutarpeen arviointikeskukset sekä erilaiset omalääkäri- ja omahoitajatiimimallit, Suihko pohtii.
KUVA: PATA-alusta kytkeytyy sote-palvelujärjestelmäprosessin alkuun ja sen avulla optimoidaan palvelukohtaamista.
LC-TO-hanke on 2M-IT:n, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ja Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteistyöhanke. Organisaatiot ovat mukana hankkeessa omista tarpeistaan käsin, samalla hyötyen toistensa tekemisestä.
LC-TO-hankkeessa keskitytään erilaisiin teknologia-alusta Dynamicsille toteutettuihin tilannekuvasovelluksiin. Tilannekuvasovellukset ilmaisevat sote-palvelujärjestelmän kannalta esimerkiksi sairaalan vuodeosastoihin liittyvää tilannekuvaa, kuten osastokohtaista asiakasmäärää.
Tilannekuvasovelluksien avulla voidaan hallita prosessia, jotta asiakkaan ohjautumista sairaalassa saadaan tehostettua kapasiteetin ja asiakasvirtauksen näkökulmasta. Organisaation sisäisten prosessien toiminnanohjauksella voidaan tehostaa ja optimoida resurssien, kuten tilojen, käyttöä, Suihko kertoo.
LC-TO-hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden tarkoituksena on hyvinvointialueuudistuksen myötä mahdollisesti laajentaa toiminnanohjausta myös sote-prosessin alkupäähän. Näin PATA- ja LCTO -hankkeissa tuotetut toiminnanohjauksen ratkaisut tulevat kytkeytymään toisiinsa laajassa prosessikuvassa. Pata-hankkeessa kehitetään sote-palvelun tarveohjausta esimerkiksi terveyskeskuksen vastaanotolle. LCTO-hankkeessa taas kehitetään palveluketjua siitä eteenpäin tuomalla toiminnanohjausta terveyskeskuksen sisäisiin prosesseihin.
– Esimerkiksi Satakunnan sairaanhoitopiirissä toiminnanohjausta pyritään hyödyntämään uuden psykiatrisen sairaalan kohtauttamisessa, jotta asiakkaan, tilan ja lääkärin kohtaamista voidaan optimoida, Nevalainen sanoo.
Satakunnan sairaanhoitopiirissä halutaan päästä hyödyntämään toiminnanohjauksen suomia mahdollisuuksia
Satakunnan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Ari Salmela kertoo, että toiminnanohjausta on Satasairaalassa käytössä jo jonkin verran.
– Olemme miettineet isoa kuvaa yhdessä 2M-IT:n kanssa ja saaneet tukea sekä ohjausta siihen, mitä voimme saavuttaa ja mitä se maksaa. Toiminnanohjauksen kehittäminen vaatii yleensä alkuinvestointeja, ja siihen se yleensä siksi jää. Hyödyn osoittaminen alkuvaiheessa on hankalaa. Harjavallan sairaala lakkautetaan ja meille valmistuu psykiatriselle hoidolle uudet tilat Poriin, Satasairaalan yhteyteen. Uudet tilat otetaan käyttöön vuonna 2024 ja samaan aikaan toiminta päättyy Harjavallan sairaalassa. Meille tulee tarvetta tilanhallinnan järjestelmälle, koska uudessa rakenteilla olevassa sairaalassa ei ole niin paljon tiloja, kuin Harjavallan sairaalassa. Meidän täytyy pystyä lisäämään huoneiden käyttökapasiteettia toiminnanohjauksen avulla, Salmela kertoo.
– Itse näen tärkeänä, että pääsemme pois vanhakantaisista tavoista toimia ja siirrymme paperimaisesta tallennustavasta digitalisoituun arkistoon ja hyödynnämme sitä kautta toiminnanohjauksen suomia mahdollisuuksia. Kun saamme tietoa digitaaliseen muotoon, meillä olisi mahdollista seurata toimintaamme tehokkaammin ja ohjata virtausta automatisoidummin kuin tähän asti, Salmela sanoo.
– Tieto lisää ennustettavuutta monelta kantilta. Se mahdollistaa monia asioita ja pakottaa miettimään prosesseja: tietojohtaminen opettaa organisaatiota ja pakottaa tulemaan tehokkaammaksi. Meillä on kovasti puhelinliikennettä. Kun olemassa oleva tieto voitaisiin siirtää koneelle digitaaliseksi, mistä ammattilainen näkisi sen ja kollegat voisivat kuitata edelleen automatisoiden. Järjestelmä tarjoaa tietoa, ja näin sitä ei tarvitse joka kerta selvittää erikseen, Salmela kertoo.
Esimerkiksi, jos potilas kävelee päivystykseen sisään, ja hänellä on käsi murtunut, siitä seuraa vääjäämättä tietty prosessi. Prosessi on jo hyvin ammattilaisten tiedossa: tiedämme, mitä tapahtuu päivystyksessä, milloin käsi on terve ja milloin asiakas tulee kontrolliin. Tämänkaltaiset prosessit pitäisi pystyä ennakoimaan sairaalan kapasiteetissa. Se on toiminnan optimointia ja automatisointia, siihen tulisi pyrkiä, Salmela sanoo.
Asiakaslähtöisyyttä kehitetään ketterästi toiminnanohjauksen avulla Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksotessa) on kehitetty toiminnanohjausta jo lähes kymmenen vuoden ajan Solutions Business Manager (SBM) -teknologia-alustalle. Alusta mahdollistaa organisaation toimintamalleja tukevien tietojärjestelmien ketterän kehittämisen iteroivalla eli kokeilevalla mallilla.
Ensimmäinen prosessi, joka alustalle kehitettiin, oli potilaiden ohjaus akuuttisairaalasta jatkohoitoon vuonna 2010 (ns. SAS-prosessi). Prosessi kehitettiin tukemaan jatkohoitopaikan löytämistä sairaalahoidon tarpeen päätyttyä. Se nopeutti potilaiden siirtymistä jatkohoitoon, jonoon asettamisesta jatkohoitopaikan löytymiseen kului aikaa vain muutama tunti. Sitä ennen hoitajat olivat joutuneet soittamaan eri kuntien hoitopaikkoihin ja kyselemään vapaita hoitopaikkoja. Paikan löytyminen kesti noin kaksi – kolme vuorokautta.
Henkilöstö, joka prosessin suunnittelussa oli mukana, innostui kehittämisen helppoudesta ja siitä, että he voivat itse olla mukana muotoilemassa ja määrittelemässä prosessia. Myös muutokset prosessiin olivat nopeita toteuttaa ja muutokset voitiin heti ottaa käyttöön, kertoo kehitysjohtaja Merja Tepponen Eksotelta.
Eksoten tavoitteena on luoda keskitetty asiakkuudenhallintamalli
Eksotessa on prosessikehitysalustan avulla toiminnanohjaukseen luotu keskitettyä asiakkuudenhallintamallia. Mallissa ammattilaiset, toimijat sekä palvelut tuodaan yhteen ja prosessikehitysalustan avulla ohjataan koko prosessia. Eksotessa on tavoitteena hyödyntää lisääntyvissä määrin organisaation laajuista, henkilökeskeistä tietopohjaa.
– Yhtenä osana Eksoten strategian toimeenpanoa ja digitalisaatio-ohjelmaa kehitämme ammattilaisillemme yhteisiä tietojärjestelmäkokonaisuuksia, jotka palvelevat geneerisesti isompaa joukkoa. Tavoitteena on ”yhteinen asiakas, yhteinen tieto”, jolloin meillä ei olisi enää vain tietylle ammattilaisjoukolle räätälöityjä ratkaisuja erikseen, kertoo projektipäällikkö Kaisa Pesonen Eksotelta.
Asiakas- ja potilastietojärjestelmässä ei riittävällä tavalla pystytä huomioimaan toiminnanohjausta vielä. Teknologia-alustan avulla Eksote on saanut kehitettyä asiakkuudenhallintaa oikeaan suuntaan.
Haluamme vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen ja saada oikeat palvelut oikeaan aikaan asiakkaillemme. Haluamme saada autettua asiakastamme peruspalveluilla. Tietojohtamisella saamme asiakassegmentit ja palveluiden kustannukset haltuun. Haluamme konkreettiset työkalut työntekijälle, jotta hän pystyy ajankäytön näkökulmasta tehokkaasti hoitamaan asiakkaan asioita, Pesonen kuvaa.
– Konkreettisia kehittämiskohteita ovat olleet ikääntyneiden palvelutarpeen ja sote-palveluiden järjestämisen toiminnanohjauksen uudistaminen sekä asiakasvastaavan työpöydän kehittäminen. Työpöytä toimii asiakkaan sote-ammattilaisen apuna. Se mahdollistaa asiakkaan asioiden hoitamisen etupainotteisesti muun muassa erilaisten herätteiden avulla. Esimerkiksi asiakkaan runsas asioiminen päivystyksessä herättää asiakasvastaavan työpöydän. Tai esimerkiksi omaishoitajan sairaalaan joutuminen saa aikaan herätteet kokonaisuudesta vastaavalle ammattilaiselle. Toiminnanohjauksellisuus ohjaa asiakasta automaattisesti hänen asioitaan hoitavalle ammatilaiselle ja näin turhaa lähettämistä sekä päällekkäistä arviointia saadaan vähennettyä, kertoo strategisen toimintakyvyn toimenpideohjelman vastuuhenkilö Riikka Lehmus
Eksote kerää turvallisuustietoa yhdessä pelastuslaitoksen kanssa
Eksote on kehittänyt Toimintakykymobiilia asiakkaan toimintakyvyn arvioinnin kirjaamisen nopeuttamiseksi sekä toimintakykytiedon keräämiseksi vuodesta 2015. Sovelluksen avulla asiakkaan toimintakykyä arvioidaan numeerisesti ICF-viitekehykseen pohjautuen. Mobiilissa on myös erilaisia toimintakykymittareita asiakkaan tarpeisiin. Kirjaamistieto viedään SBM-alustalle ja sieltä suoraan kertomuslehdelle sanallistettuna. Kirjaamiseen käytetty aika on vähentynyt huomattavasti. Vuonna 2020 Eksotessa tehtiin mobiilisti yli 4000 toimintakyvyn arviointia ja keskimääräinen ajansäästö kirjaamisessa oli 32 minuuttia. SBM-alustalle kertyvää toimintakykytietoa on nyt visualisoitu. Visualisoidun tiedon avulla sote-ammattilainen voi katsoa asiakkaan toimintakyvyn kehitystä helposti yhdellä vilkaisulla aikaa vievän kertomustiedon lukemisen sijaan. Visualisoitu toimintakykytieto on näin välittömästi kaikkien sotetoimijoiden käytettävissä.
Lokakuussa 2021 Toimintakykymobiilin liitettiin kodin turvallisuudenarvio, jota Eksote on kehittänyt. Turvallisuustiedon keräämisen tavoitteena on vähentää kodin syttymiä, tapaturmia ja sähkön jakeluhäiriöistä aiheutuneita vaaratilanteita ja lisätä turvallisuutta yhteiskunnassa.
– Sote-uudistuksen haasteisiin vastaaminen korostuu tulevaisuudessa. Asiakaslähtöisyyden parantuminen on keskeistä. Toimintakykymobiilin avulla saamme kerättyä asiakkaan näkemyksiä. Asiakas pääsee itse vaikuttamaan niihin ratkaisuihin ja palveluihin, joita hänelle tarjotaan ja joista hän kokee itse hyötyvänsä, sanoo projektikoordinaattori Tarja Viitikko Eksotelta.
Ideana on ajatella isosti, mutta toimia pienesti ”think big, act small”. Esimerkiksi Eksoten kanssa lähdettiin ensin toteuttamaan kriittiset digitalisoitavat toiminnat. Sen jälkeen kokonaisuutta lähdettiin rakentamaan pala kerrallaan, Suihko toteaa.
Teknologia, eli tässä tapauksessa SBM-alusta, mahdollistaa paloissa tehtyjen toteutuksien kytkemisen koko ajan laajenevaksi kokonaisuudeksi. Näin projektit ovat ketteriä, ihmisen kokoisia ja kokeilun kulttuuri mahdollistuu. Kun kehitetään yhdessä, toimintaympäristön yhteisymmärrys ja ongelmat tulevat näkyväksi. Kehitetään toiminnan kannalta, Toni Suihko sanoo.
Teknologia-alusta ServiceNow:ssa on paljon potentiaalia hyödynnettäväksi sosiaali-ja terveydenhuollon toiminnanohjaukseen
ServiceNow on teknologian näkökulmasta hyvin samankaltainen alusta kuin SBM. ServiceNow on kuitenkin merkittävästi levinneempi eri toimialoilla: sitä käytetään IT-hallinnon, tietoteknisten prosessien ja tikettien hallintaan. Alustaa on muilla toimialoilla käytetty palveluliiketoiminnan toiminnaohjausjärjestelmänä, kuten esimerkiksi Verohallinnolla. ServiceNow -alustalle haetaan kiinnostunutta asiakasta digitaalisten sote-toimintaprosessien pilotoimiseksi.
Näemme ServiceNow:ssa merkittävän potentiaalin 2M-IT:n oman toiminnan tuotannonohjaukseen sekä alustaksi asiakkaidemme digitaalisiin prosesseihin, Jari Nevalainen sanoo.
– Ensimmäinen ServiceNow:lla toteutettu sote-impelementaatio on Sofigaten toteuttama Soficare-sovellus Vantaalle. Näemme, että alusan käyttö tulee kasvamaan. Siinä missä SBM:iin ja Dymnamicsiin on panostettu, niin näemme että myös ServiceNow on markkinoille tuleva teknologia-alusta ja mahdollistaa nopean ja ketterän kehittämisen. Resursoimme ja haluamme panostaa omaa osaamistamme myös ServiceNow:n suuntaan sekä sen tuntevien integraattoreiden ja alihankkijoiden suhteen, Toni Suihko sanoo.
2M-IT Oy tuotti PATA-alustaratkaisun ja siihen liittyviä asiantuntijapalveluita STM:n rahoittamassa ja Vaasan sairaanhoitopiirin hallinnoimassa PATA-asiakaspalvelukeskus -hankkeessa osana sote-rakenneuudistuksen osa-alue 4:ää (yhteistyötasoista tai muuta maakuntien yhteistä kehittämistä). Hanke päättyi 31.12.2021.
2M-IT Oy julkaisee hankeaikana julkisella rahoituksella tuotetun D365/Azure-teknologiaan perustuvan PATA-alustaratkaisun ns. avoimena lähdekoodina yhteisön käytettäväksi ja muokattavaksi lähdekoodi-verkkopalvelussa GitHubissa. 2M-IT:n hankepäällikkö Arttu Perttula kertoo, että ennen julkaisua arvioidaan ja päätetään soveltuva lisenssimalli sekä lisäksi julkaisupaketille teetetään ulkopuolinen tietoturva-auditointi alkuvuodesta 2022. Kyseinen julkaisupaketti sisältää seuraavat hankkeen aikana kehitetyt PATA-alustan ominaisuudet: Ammattilaisen työpöytä, Chat/Chatbot, Etävastaanotto ilman ajanvarausta, Yhteydenoton kirjaaminen, Patalogin lukukäyttöliittymä eli palvelukatalogi ja ratkaisupankki, Patalogin ylläpitokäyttöliittymä, Hoidon tarpeen arvioinnin väline, Kansalaisen vahva tunnistautuminen (chatissa) sekä Raportoinnin työkalu.
2M-IT tekee julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollon sektorille isoa digiloikkaa PATA-hankkeessa, jossa tavoitteena on toteuttaa Suomen johtava sote-palveluiden asiakasneuvonnan ja -ohjauksen toimintakonsepti ja sitä tukevat tekniset ratkaisut. Hankkeessa ovat mukana Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Pohjanmaan sote-alueet.
PATA-hankkeessa kehitetään palvelun tarvearviointi ja palveluun ohjaus -toimintamalli eli teknologia-alusta ja työkalut sekä asiakaspalvelukeskuksen toimintakonsepti sote-sektorin neuvontaan ja asiakasohjaukseen. Kokonaisratkaisu mahdollistaa alueellisesti yhteisen, mutta kansallisesti järjestetyn asiakaspalvelukeskuksen toiminnan, minkä avulla niukat resurssit voidaan kohdentaa tehokkaasti ja oikeisiin kohteisiin. Ratkaisu leikkaa kustannusten kasvua, ja sen ansiosta hoivan tarpeen kasvuun pystytään vastaamaan paremmin nykyisillä resursseilla.
Isossa kuvassa kyse on ratkaisusta, jolla Suomessa voidaan tarjota parhaat julkiset sote-palvelut eri alueille. Tehdään enemmän ja parempaa. Kun tähän asti julkisessa sotessa on kehitetty palvelukohtaisia ratkaisuja, nyt kootaan kaikki etulinjan asiointi ja digipalvelut yhteen palvelukokonaisuudeksi. Parannuksia odotetaan siitä, että omahoito-ohjeiden avulla hoidetaan enemmän, puheluiden määrä vähenee, digikanavia hyödynnetään enemmän ja etävastaanottojen määrä kasvaa. Näin saadaan enemmän kontakteja hoidettua kustannuksia kasvattamatta.
Kun tähän asti julkisessa sotessa on kehitetty palvelukohtaisia ratkaisuja, PATA-hankkeessa kootaan kaikki etulinjan asiointi ja digipalvelut yhteen palvelukokonaisuudeksi.
2M-IT:ssä kehitteillä olevaan alustaan kytketään yhteyksiä kansallisiin järjestelmiin, kuten väestötietojärjestelmään, sekä alueellisiin järjestelmiin, kuten puhelin- ja raportointijärjestelmiin. Alueellisten sote-palveluntuottajien ratkaisupankeista ammattilainen näkee alueiden palvelut ja ohjeet, miten asiakasta missäkin tilanteessa alueella hoidetaan. Tuote on skaalattava, ja siinä on mukana muun muassa chat, chatbot, videovastaanotto, kansalaisen perustietojen automaattinen haku, palvelukatalogi, ratkaisupankki ja hoidon tarpeen arvioinnin väline. Näiden ensimmäisiä versioita kehitetään eteenpäin koko ajan. Lisäksi tulossa on esimerkiksi hoidon tarpeen itsearviointiominaisuus, älykkäämpää ja automaattista sisältöä ammattilaiselle, karttanäkymiä sekä mobiilisovellus kansalaisille.
– Kansalaisella on nyt monia digitaalisia sote-palveluja. Me pyrimme asiakkaalle helppoon ja nopeaan yhden luukun ratkaisuun, kun hän ottaa yhteyttä julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kytkemme eri asiointikanavat, kuten chatin, videoyhteyden, asiointipalvelun ja puhelinsoiton yhteen. Tavoitteena on ratkaista asiakkaan asia kerralla kuntoon. Ammattilaiselle uusi palvelukonsepti näkyy mielekkäämpänä ja hallittavampana työnä. Aikaa jää varsinaiseen hoitotyöhön enemmän, kun ensikontakti saadaan laadukkaammaksi, kertoo yksikön päällikkö ja hankejohtaja Arttu Perttula2M-IT:stä.
Kuva: Via Ramstén
Hankejohtaja Arttu Perttula sanoo, että PATA-ratkaisu mahdollistaa helpon ja nopean julkisen sektorin sote-asioinnin.
PATA-järjestelmä tulee olemaan toimialan johtava työkalu
PATA-hankkeessa kuvataan asiakaspalvelukeskuksen toimintakonsepti ja toimintaperiaatteet. Eksoten ja Kymsoten alueilla palveluntarjoajana toimii Kaiku24, joka kehittää keskitettyä asiakaspalvelua yhdessä sote-alueiden kanssa eteenpäin.
– PATA-järjestelmä on aivan ainutlaatuinen ja uniikki palvelu Suomessa, koska sen avulla alueelliset sote-palvelut löytyvät helposti ja nopeasti. Palvelu mahdollistaa ylialueellisen toimintamallin ja se tulee mullistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluohjauksen, kertoo toimitusjohtaja Kari-Mikael Markkanen Kaiku24:stä.
– PATA-alustan palvelukatalogi-työkalu kertoo sote-ammattilaiselle paikalliset organisaatiot, palvelut ja käytännöt. Ensimmäinen yhteydenotto on jo osa hoitoa. Meillä on kovat odotusarvot PATA-järjestelmän suhteen ja odotamme kovin, että saamme järjestelmän käyttöömme pian. Tällä hetkellä pilotoimme hankkeessa syntyneitä työkaluja, toteaa Markkanen.
Kuva: Saara Raudasoja.
Toimitusjohtaja Kari-Mikael Markkanen ja operatiivinen johtajan Päivi Sihvo Kaiku24:stä näkevät, että paljon julkisen soten nykykysynnästä voidaan hoitaa diginä.
PATA-työkalujen avulla tehdään digitaalinen murros
Pankkimaailmasta Kaiku24:ään siirtynyt operatiivinen johtaja Päivi Sihvo näkee mahdollisuuksia digitaalisessa kehittämisessä.
– Paljon sosiaali- ja terveydenhuollon nykykysynnästä voitaisiin hoitaa diginä, mikä parantaisi asiakkaan saamaa palvelua. Odotukseni on, että PATA-hankkeen tuottaman teknologia-alustan, työkalujen sekä asiakaspalvelukeskuksen toimintakonseptin myötä saadaan asiakkaaseen 360 asteen näkymä, ja palvelu on aidosti monikanavaista. Asiakas valitsee ajan ja paikan yhteydenotolle, ja sen tulee olla helppoa, toteaa Sihvo lopuksi.
2M-IT Oy tuotti PATA-alustaratkaisun ja siihen liittyviä asiantuntijapalveluita STM:n rahoittamassa ja Vaasan sairaanhoitopiirin hallinnoimassa PATA-asiakaspalvelukeskus -hankkeessa osana sote-rakenneuudistuksen osa-alue 4:ää (yhteistyötasoista tai muuta maakuntien yhteistä kehittämistä). Hanke päättyi 31.12.2021.
2M-IT Oy julkaisee hankeaikana julkisella rahoituksella tuotetun D365/Azure-teknologiaan perustuvan PATA-alustaratkaisun ns. avoimena lähdekoodina yhteisön käytettäväksi ja muokattavaksi lähdekoodi-verkkopalvelussa GitHubissa. Arttu Perttula kertoo, että ennen julkaisua arvioidaan ja päätetään soveltuva lisenssimalli sekä lisäksi julkaisupaketille teetetään ulkopuolinen tietoturva-auditointi alkuvuodesta 2022. Kyseinen julkaisupaketti sisältää seuraavat hankkeen aikana kehitetyt PATA-alustan ominaisuudet: Ammattilaisen työpöytä, Chat/Chatbot, Etävastaanotto ilman ajanvarausta, Yhteydenoton kirjaaminen, Patalogin lukukäyttöliittymä eli palvelukatalogi ja ratkaisupankki, Patalogin ylläpitokäyttöliittymä, Hoidon tarpeen arvioinnin väline, Kansalaisen vahva tunnistautuminen (chatissa) sekä Raportoinnin työkalu.
2M-IT Oy on laskenut asiakkailleen tarjoamiensa palveluiden hintoja vuodenvaihteessa. Hinnanalennukset ovat tulleet voimaan palvelin- ja työasemalaskutuksessa 1.1.2022. Työasemapalveluiden kahden korkeimman hintaluokan palvelumaksuja alennettiin keskimäärin kuusi prosenttia ja kokonaispalveluasiakkaiden palvelinpalveluiden hintoja alennettiin noin 15 prosenttia. Asiakkaiden kustannukset pienenevät palveluhintojen laskemisen myötä 1,4 miljoonaa euroa vuodessa.
2M-IT:n toimitusjohtaja Jari Nevalaisen mukaan palveluhintojen laskemiseen kyetään, koska yrityksen toimintaa on hallituksen ohjaamana kehitetty määrätietoisesti vuosi vuodelta kustannustehokkaampaan suuntaan säilyttäen asiakkaille tuttu palveluiden hyvä laatu.
