Kategoria: Ajankohtaista

2M-IT tarjoaa asiakkaidensa järjestelmäuudistuksiin osaamista, jatkuvuutta ja turvaa. Viimeisen vuoden ajan 2M-IT on kehittänyt hankintoihin liittyvää liiketoimintaa omistaja-asiakkaidensa, 16 hyvinvointialueen toiveesta. Uusilla hyvinvointialueilla järjestelmäpohjat ovat usein moninaisia ja tarvetta yhdistäville järjestelmäratkaisuille on tulevaisuudessa.

– Teemme hankinnoissa tiivistä yhteistyötä asiakkaamme kanssa, koska sillä on tärkeä merkitys hankinnan onnistumisessa. Hankinnan kohteen tulee olla sellainen, joka soveltuu hyvinvointialueen toimintaan mahdollisimman hyvin. On keskeistä, että hankittavaa järjestelmäratkaisua pystytään kehittämään jatkossa. Silloin se soveltuu toimintaansa kehittävän hyvinvointialueen tarpeisiin tulevaisuudessakin, toteaa 2M-IT hankinta- ja käyttöönottopalveluiden liiketoimintajohtaja Satu Ylisiurua-Hemminki.

2M-IT on mukana asiakkaan kanssa koko järjestelmäratkaisun elinkaaren matkalla: hankintavaiheessa, käyttöönotossa ja sen jälkeen tuki- ja ylläpitopalvelussa.

– Asiakkaalle tämä tuo jatkuvuutta ja turvaa siinä, että olemme mukana hankinnasta tuki- ja ylläpitopalveluihin saakka, Ylisiurua-Hemminki sanoo.

Hankintaprosessiin osallistuu paljon sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Ammattilaisilla on iso rooli vaatimusten määrittelyvaiheessa ja ratkaisujen arvioinnissa. 2M-IT koostaa työryhmän ja tuo mukaan kumppaniverkostonsa kautta hankkeeseen myös ulkopuolisia konsultteja.

– Verkostomme kautta tuomme myös tarvittavaa osaamista hankintaan, Ylisiurua-Hemminki sanoo.

Tärkeä osa hankintaprosessia ovat työpajat. Työpajojen aihealueesta riippuen, fasilitointi hoituu joko 2M-IT:n tai asiakkaan ammattilaisten toimesta. Asiakas vastaa toiminnallisesta puolesta, ja sote-ammattilaiset tuovat hankintaan vaatimukset oman työnsä kautta.

– 2M-IT:n tehtävänä on kääntää sote-ammattilaisten vaatimukset hankintakäytäntöön, Ylisiurua-Hemminki jatkaa.

Hyvinvointialueet hyötyvät keskitetyn hankinta- ja teknologiayksikön osaamisesta, jota kertyy koko ajan lisää

Satu Ylisiurua-Hemminki on tyytyväinen uuden liiketoiminnon aloitukseen ja katsoo toiveikkaasti tulevaisuuteen.

– On ollut hienoa olla mukana toteuttamassa ja mahdollistamassa hankintoja ja varmistamassa, että palvelut ovat sellaiset, kuin asiakkaamme haluaa. Hankinta on vain pieni välivaihe tekemiselle: todellinen hyöty ja työ alkaa sen myötä, kun käyttöönotto ja siirtyminen uuteen järjestelmään alkaa, Ylisiurua-Hemminki sanoo.

Asiakkaat hyötyvät 2M-IT:n osaamisesta järjestelmähankinnoissa ja yhtiöltä löytyy tuntemusta toimittajista ja ratkaisuista. Inhouse-yhtiömallissa asiakkaat hyötyvät myös toistensa tekemisestä, kun osaamista ja tietoa kertyy yhteiseen yksikköön.

– Kaikki asiakkaamme hyötyvät siitä, että heillä on osaamista hankintoihin liittyen keskitettynä resurssina meillä. Osaaminen ja tehty työ kertyvät yhteiseksi hyödyksi. Asiakas voi keskittyä omaan ydinosaamiseensa, ja meillä on osaaminen järjestelmistä, hankinnoista ja teknologioista. Asiakkaan ei tarvitse esimerkiksi pohdiskella, miten tekninen ympäristö toimii. Asiakkaan ei tarvitse myöskään murehtia sovellustuen toimivuudesta, koska palveluiden jatkuvuus turvaa sen, Ylisiurua-Hemminki sanoo.

Lisätietoa:

Satu Ylisiurua-Hemminki, 2M-IT Oy liiketoimintajohtaja, Hankinta- ja käyttööottopalvelut puh. +358 50 390 2417

 

 

 

 

Suomessa tarvitaan kansallisesti yhteneväistä ja koordinoitua kokonaisarkkitehtuurityötä. Kokonaisarkkitehtuurin toteuttamista tulee ketteröittää ja tehostaa. Nyt on oikea aika nostaa kokonaisarkkitehtuurityön vaikuttavuus uudelle tasolle sekä saattaa työ tuomaan lisäarvoa, jota sen kautta voidaan saavuttaa, toteavat 2M-IT Oy, Istekki Oy, LapIt Oy ja UNA Oy yhteisessä kannanotossaan.

Kokonaisarkkitehtuurityöllä lisäarvoa toiminnan kehittämiseen

Kokonaisarkkitehtuurityö on yksi tärkeä työkalu toiminnan sekä tiedonhallinnan kehittämiseksi. Kansallisen tason kokonaisarkkitehtuurityö tuo lisäarvoa yhteistyöhön ja yhdessä kehittämiseen. Kehitystyössä on huomioitava asiakkaiden, ammattilaisten ja palveluntuottajien tarpeet, ja siinä on edettävä määrätietoisesti kohti asiakaslähtöistä sote-palvelutuotantoa.

Suomen julkisessa hallinnossa kokonaisarkkitehtuuri on ollut keskeinen menetelmä toimintalähtöisen ja kokonaisvaltaisen kehittämisen sekä muutosjohtamisen tukemisessa. Kokonaisarkkitehtuurin avulla pystytään ymmärtämään ja hallitsemaan organisaation muodostamaa laajaa kokonaisuutta. Sillä voidaan yhdistää liiketoiminta ja IT-strategia tukemaan toisiaan. Kokonaisarkkitehtuurityön keskeisiä hyötyjä ovat yhteistyön helpottuminen eri sidosryhmien välillä, parantunut kehittämisen koordinointi, vähentynyt päällekkäisyys kehittämisessä sekä tehokkuuden parantuminen kehittämistoiminnassa ja järjestelmien yhteentoimivuuden parantuminen. Tämä puolestaan edistää tehokkaampaa palvelutuotantoa, mikä hyödyttää niin kansalaisia kuin organisaatioitakin.

Kansallisen tason johtamista ja yhteistyötä vaaditaan

Vuoden 2019 loppuun asti Suomessa oli ohjausrakenne kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön ohjaamiseksi. Tiedonhallintalain voimaantulon myötä tämä rakenne on kuitenkin hämärtynyt. Kansallisen tason puutteellinen kokonaisarkkitehtuurityön koordinointi eri hyvinvointialueiden välillä johtaa nopeasti eriytymiseen ja yhteentoimivuuden haasteisiin. Se aiheuttaa tehottomuutta, päällekkäistä työtä sekä lisää kustannuksia. On tärkeää tarkastella uudelleen kokonaisarkkitehtuurin organisointia julkisessa hallinnossa ja määritellä selkeät suuntaviivat, linjaukset sekä arkkitehtuurin hallintamalli.

Tarvitaan myös toimivat rakenteet ja foorumit tiedon, oppien sekä hyvien käytäntöjen jakamiseksi eri toimijoiden sekä toimialojen välillä. Mielestämme esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston fasilitoima Arkkitehtuurikilta voisi olla oikea toimija yhteistyön mahdollistamiseksi. Lisäksi on olennaista, että toimintaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan muuttuvia tarpeita ja teknologian kehitystä.

On aika yhtenäistää ja ajantasaistaa toimintamallimme

Suomeen täytyy luoda yhtenäinen tapa tuottaa arkkitehtuurikuvauksia. Kokonaisarkkitehtuurituotosten yhteismitallisuus sekä menetelmien yhteiskehittäminen on tärkeää. Käytännössä tämä tarkoittaa kuvaustavoista, metamalleista ja viitekehyksistä sopimista läpi julkisen hallinnon. Työssä tulee soveltaa kansainvälisiä viitekehyksiä sekä standardeja, tiedonhallintalain asettamat kuvausvelvoitteet huomioiden. Tämä voitaisiin toteuttaa ajantasaistamalla ja ketteröittämällä JHS179-suositusta sekä vahvistamalla sen asemaa.

Yhteisesti hyödynnettävien perustietojen määrittelyä pitää edistää julkisen hallinnon yhteisten sekä toimialakohtaisten viitearkkitehtuurien kautta. Lisäksi olemassa olevien viitearkkitehtuurien kokonaisuutta täytyy selventää esimerkiksi yhdistämällä viitearkkitehtuureja. Näin päällekkäisistä ja samaa toimialaa sekä aihepiiriä käsittelevistä viitearkkitehtuureista saadaan muodostettua nykyistä selkeämpi rakenteellinen kokonaisuus.

Osoitamme vahvan tukemme kokonaisarkkitehtuurityön kehittämiselle Suomessa

Koemme, että nyt on oikea aika nostaa kokonaisarkkitehtuurityön vaikuttavuus uudelle tasolle Suomessa sekä saattaa työ tuomaan lisäarvoa, jota sen kautta voidaan saavuttaa – yhteentoimivuuden edistämisessä, muutosjohtamisen tukemisessa sekä yhteisen kielen luonnissa.

Toimiakseen kokonaisarkkitehtuurimenetelmän soveltaminen vaatii kansallisen tason johtamista sekä yhteistyötä ja yhteisen viitekehyksen ohjaamaan yhteismitallisten tuotosten syntyä ja varmistamaan niiden hyödynnettävyyden. Lisäksi on olennaista, että menetelmää kehitetään jatkuvasti ketterämpään suuntaan ja työn menetelmälähtöisyyttä pystytään vähentämään.

Tarjoamme laajan tukemme kehittämiselle:

1. Tarjoamme tukeamme kokonaisarkkitehtuurityön hallinnan uudelleenorganisoimiseksi Suomen julkisessa hallinnossa sekä osaamistamme hyödynnettäväksi Suomen yhtenäisen kokonaisarkkitehtuurin kuvaustavan määrittelemiseksi ja viitekehysten kehittämiseksi.
2. Osallistumme aktiivisesti Digi- ja väestötietoviraston fasilitoiman Arkkitehtuurikillan toimintaan.
3. Toimimme inhouse-yhtiöinä omistajiemme ja kansalaisten eduksi – Jaamme avoimesti oppejamme ja hyväksi havaittuja käytäntöjä yhteiseen käyttöön.
4. Varmistamme omalta osaltamme, että toiminnan kehittämisen kokonaisuutta tukevassa kokonaisarkkitehtuurityössä syntyvät tuotokset ovat yhteismitallisia toteuttajasta riippumatta.

Yhteisenä tavoitteenamme on arkkitehtuurityön toteuttaminen entistä vaikuttavammin.

2M-IT:ltä kannanottoa oli työstämässä

Antti Lahtela

Kokonaisarkkitehti, 2M-IT Oy

antti.lahtela@2m-it.fi

 

Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa tänä vuonna. Minkälaisia ratkaisuja alueet tarvitsevat jatkossa talouden tasapainottamisessa, väestön ikääntyessä ja työvoimapulan kasvaessa?

Voidaanko digitaalisuuden, datan ja tekoälyn avulla ratkaista hoidon ja palvelujen jatkuvuus sekä kotona asumisen mahdollistavan toimintamallin laajentaminen?

Tule kanssamme SuomiAreenaan keskustelemaan, minkälaisten ratkaisujen avulla sujuvoitetaan sote-palveluita ja lisätään niiden vaikuttavuutta.

Löydät meidän kansalaistoripaikalta 19, tervetuloa!

#yhdessäenemmän #sote #ict #suomiareena2023 #kansalaistoripaikka19 #ratkaisut #palvelut #turvallisestikotona #sujuvaahoitoajapalvelua #tietojajohtamiseen #suojassauhkilta #konsultointiamuutokseen #pori #suomiareena

Asiakas- ja potilastietojärjestelmät (APTJ) ovat välttämätön osa hyvinvointialueiden arkea. Sote-uudistuksen myötä kaupunkien ja kuntien hyvinvointiorganisaatiot yhdistyivät, mutta järjestelmäkokonaisuus ei ole vielä yhdistynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että tietoja on hyvinvointialueen sisällä monessa eri järjestelmässä.

Rikkonainen järjestelmäkokonaisuus haittaa sujuvaa toimintaa arjessa ja toiminnassa, eikä kehittäminen onnistu. Alueet tarvitsevat kehittyäkseen ja toimintaa tehostaakseen yhtenäiset tietojärjestelmät. Parhaillaan on käynnissä useita kilpailutuksia asiakas- ja potilastietojärjestelmiin liittyen, joita 2M-IT tekee yhdessä asiakkaidensa kanssa.

2M-IT toteuttaa asiakas- ja potilastietojärjestelmähankintoja yhdessä hyvinvointialueiden kanssa
Hyvinvointialueiden in-house-yhtiönä 2M-IT:n tärkeä tehtävä on tukea hyvinvointialueiden ICT-kehittämistä ja tarjota asiakkaille keskitetty osaaminen ja resurssit.

– 2M-IT tuo hankintoihin erityislaatuisen osaamiskombinaation ICT-hankintaosaamista, järjestelmien ja palvelujen tuntemusta sekä teknologiaymmärrystä. Hyvinvointialueet hyötyvät myös siitä, että 2M-IT tekee asiakas- ja potilastietojärjestelmähankintoja usealle eri asiakkaalleen: tämä tuo kilpailutukseen kustannustehokkuutta, keskitettyä osaamista ja ymmärrystä markkinoiden toiminnasta, sanoo Satu Ylisiurua-Hemminki, 2M-IT:n liiketoimintajohtaja Hankinta- ja käyttöönottopalveluista.

Satu Ylisiurua-Hemminki (kuva: Samu Lehtinen)

2M-IT voi tuottaa koko järjestelmän elinkaaren asiakkaille. Hankintavaihetta seuraavassa käyttöönottoprojektissa 2M-IT tarjoaa asiakkaalle käyttöönottoprojektin, jossa asiantuntijat tuntevat jo hankinnan kohteen ja palvelun kokonaisvaltaisesti, sekä sen jälkeen laajasti erilaiset tukipalvelut osana ylläpitoa.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmähankinnassa asiakas määrittää tarpeen ja tavoitteen
2M-IT toteuttaa hankintoja tiiviisti yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Vaikka uuden APTJ-järjestelmän hankinta on lyhin osa järjestelmän elinkaarta, on se kuitenkin tärkeä ja kriittinen vaihe: hankintavaiheessa valitaan hyvinvointialueelle pitkään tulevaisuuteen kantava järjestelmä.

Järjestelmän hankintavaiheen kustannukset ovat tyypillisesti vain muutamia prosentteja järjestelmän koko elinkaaren kustannuksista. Suunnittelu- ja hankintavaiheessa kiinnitetään kuitenkin koko järjestelmän elinkaaren aikaiset hyödyt sekä kustannukset. Tavoitteena on saada hyvinvointialueelle toimiva kokonaisuus, joka mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja kehittymisen.

On tärkeää löytää luotettava ja toimiva järjestelmäkumppani, jolla on resursseja kehittää järjestelmää ja viedä sitä eteenpäin myös jatkossa. Vastuu järjestelmästä ja sen kehittämisestä on ja pysyy hankinnan jälkeenkin järjestelmätoimittajalla. Kehittämiseen liittyvää yhteistyötä voidaan kuitenkin tehdä usean hyvinvointialueen kesken, samoin erilaisia tukipalveluja voidaan kustannustehokkaasti toteuttaa useiden hyvinvointialueiden kanssa.

2M-IT:n kumppanina asiakas voi keskittyä hankinnassa toiminnallisuuksiin ja laadullisiin seikkoihin
2M-IT:llä on erityisosaamista ICT-hankinnoista ja käyttöönotoista esim. vanhojen järjestelmien uudistamiseen ja erillisten järjestelmien konsolidointi- ja yhtenäistämistarpeisiin liittyen. Yhdessä 2M-IT:n kanssa hankintaa tehdessä asiakas voi keskittyä tarvitsemiinsa toiminnallisuuksiin ja laadullisten seikkojen määrittelyyn.

Asiakas määrittelee tarpeita omista lähtökohdistaan käsin: minkälaisia jatkokehittämisen suunnitelmia on? Miten palveluita halutaan jatkossa kansalaisille tuottaa? Minkälaisia asioita uuden järjestelmän tulee mahdollistaa? Asiakkaan vastuulle kuuluu myös toiminnan kehittäminen ja yhteiset toimintamallit ja prosessit.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäkilpailutuksia tehdään nyt paljon
Tämän vuoden aikana on käynnistetty jo useita asiakas- ja potilastietojärjestelmähankintoja. Varsinais-Suomen ja Satakunnan hyvinvointialueiden asiakastietojärjestelmäkilpailutusten hankintailmoitukset on julkaistu ja potilastietojärjestelmäkilpailutusten osalta valmistelut ovat pitkällä. Pohjanmaan hyvinvointialueen kattava laaja kilpailutus on alkanut viime kesänä ja sen osalta aletaan olemaan loppusuoralla. Lisäksi 2M-IT:n hankinta- ja juridiikkatiimi toimii myös joidenkin hyvinvointialueiden tukena ja vastuuroolissa heidän omissa APTJ-hankintaprojekteissaan.

Vaikka APTJ-hankinnat ovat tällä hetkellä pinnalla, 2M-IT tekee myös muita hyvinvointialueiden toiminnalle olennaisia ICT-kilpailutuksia asiakkaiden kanssa.

– Hyvinvointialuemuutoksen vuoksi myös muut ICT-hankinnat ovat nyt usein välttämättömiä. Hankinta- ja kilpailutustarvetta lisää myös digiasioinnin ja siihen liittyvien palvelujen merkittävä kasvu lähivuosina. Samat periaatteet, toimintamallit ja hyödyt konkretisoituvat myös niissä, Ylisiurua-Hemminki sanoo.

Lisätietoja:

Satu Ylisiurua-Hemminki,
liiketoimintajohtaja, Hankinta- ja käyttöönottopalvelut,
puh. +358503902417

Tervetuloa tutustumaan 2M-IT:n palveluihin osastolle 220!

Osastollamme tutustut Kyberturva- ja Turvallisesti kotona -palveluihimme. Asiantuntijamme kertovat sinulle mielellään myös Sujuvaa hoitoa ja palvelua-, Konsultointia muutokseen- ja Tietoja johtamiseen -palveluistamme.

2M-IT:n osastolla esittelemät palvelut linkittyvät vahvasti tapahtuman teemoihin, kuten tietoturva, tietosuoja ja pilvipalvelut sekä sähköiset välineet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä – missä on todistettu hyöty?

2M-IT:n osasto sijaitsee C-hallissa osastopaikalla 220. 

Tule tapaamaan meitä ja tutustumaan palveluihimme – sekä tietysti maistamaan viilentävää pehmistä! 🙂

Lämpimästi tervetuloa! 

#atkpaivat @FCG_Group 

 

Hyvinvointialueiden muodostumisen myötä 2M-IT:n organisaatiorakennetta on päivitetty palvelemaan tehokkaammin nykyisiä ja uusia asiakastarpeita. Haemme leveämpiä hartioita palveluidemme kehittämiselle, jotta voimme olla proaktiivisempia kumppaneita palveluiden kehittämisessä sekä tarttua asiakasympäristöjemme haasteisiin nopeammin. Organisaatiomuutoksella haemme tehokkaampaa yhteistyötä liiketoimintojen välille.

Yksi asiakkaillemme näkyvistä muutoksista ovat uudet palvelualueet, joiden toiminnasta vastaavat palvelujohtajat:

• Potilastietojärjestelmät, Vesa-Pekka Leppänen (aloittaa 2.5.)
• Oheis- ja tukijärjestelmät, Ari Räsänen (aloittaa 8.5.)
• Tietoturva- ja pilvipalvelut, Rami Kokkala
• ICT-palvelut, Juha Rouhiainen
• Tukipalvelut, Ullamaija Kotiranta

Uuden organisaatiorakenteen tiimeineen näette tästä: Liite 1 organisaatiokaavio 1.4.2023 alkaen.

Lisätietoja organisaatiomuutoksesta ja sen mahdollisista vaikutuksista saatte liiketoimintajohtajiltamme:

• Sovelluspalvelut: Kati Pöllänen, +358442231562
• Tietotekniikkapalvelut: Marko Ranta, +358405528000
• Ratkaisupalvelut: Arto Lehtokari, +358504129311
• Hankinta- ja käyttöönottopalvelut: Satu Ylisiurua-Hemminki, +358503902417