Kategoria: Uutiset

Case: Tyks Majakkasairaalan ICT-projekti

Posted on by johannau

2M-IT on ollut mukana Varsinais-Suomen maakunnan mittavimmassa rakennushankkeessa, kun Turun yliopistolliselle keskussairaalalle on rakennettu uusi sairaala, Tyks Majakkasairaala.

Turussa, Tyksin sairaala-alueella sijaitsevassa uudessa sairaalassa tulevat toimimaan nykyisin U-sairaalassa sijaitsevat palvelut: lasten ja nuorten sairauksien hoito, naistentautien ja synnytysten hoito, korva-, nenä- ja kurkkusairauksien hoito, suu- ja leukasairauksien hoito sekä sairaanhoidollisia tukipalveluja (kliininen neurofysiologia, kuvantaminen, laboratorio ja välinehuolto). Tyks Majakkasairaala ja sen uudet modernit tilat avautuvat asiakkaille helmikuussa.

Sairaalan toiminnallisen suunnittelun tiimi ja ICT-projektiryhmä tekivät yhteistyötä tiiviisti

Sairaanhoitopiirin toiminnallisen suunnittelun hankejohtaja Riikka Aaltonen on ollut mukana rakennushankkeessa alusta saakka, ensin käyttäjänäkökulmasta lääkärintyönsä kautta ja viimeiset neljä vuotta toiminnallisen suunnittelun hankejohtajana. Sairaalan rakentamisen lähtökohtana on ollut toiminnallinen suunnitelma, joka kertoo, miten palvelut tulevat tiloissa toimimaan.

– Tämä on ollut valtavan mielenkiintoinen projektikokemus. Hankejohtajan roolissa olen oppinut ymmärtämään, kuinka monipuolinen kokonaisuus sairaala on, kuinka laajasti mukana on eri alan asiantuntijoita ja kuinka sitoutuneita kaikki ovat. Minulla ei ollut aiemmin tiedossa, kuinka laajasti esimerkiksi ICT:tä sairaalassa on. Eri tekniikoilla tai alustoilla toteutettujen ohjelmistojen ja järjestelmien toisiinsa liittämisien, eli integraatioiden valtava määrä ja niihin vaadittavat erilaiset asiat ovat yllättäneet ja opettaneet, Aaltonen sanoo.

Projektipäällikkö Pirkko Siironen 2M-IT:ltä veti rakennushankkeessa ICT-projektia. Projektiin kuului Majakkasairaalan ICT-kalustus, tietoliikenneverkot, ICT-infrastruktuurin eli tietoteknisen ympäristön pystyttäminen ja lisäosana muutto U-sairaalasta, työasemien, tulostimien uusiminen niiltä osin, kun uusitaan, kokoustilojen kalusteiden laitto ja uusiminen. ICT-projekti on tavoitteena on ollut, että palveluyksiköistä löytyy kaikki tarvittava tietotekniikka ja että uuden sairaalan tietoliikenne toimii halutusti sekä tietoturvallisesti.

– Teimme tiivistä yhteistyötä toiminnallisen suunnittelun tiimin kanssa, jotta sairaalan palveluyksiköiden ICT-kalustus ja tietotekninen ympäristö saatiin toimimaan halutulla tavalla, Siironen kertoo.

Työskentely samoissa tiloissa sujuvoitti tiedonkulkua laajassa hankkeessa

Siironen on projektin ajan työskennellyt projektitoimistossa läsnä Riikka Aaltosen luotsaaman toiminnallisen suunnittelun tiimin ja muiden hankkeessa olevien tahojen, kuten rakennuttamisen asiantuntijoiden kanssa. Toimistolla on työskennellyt yhteensä noin 20 henkilöä. Toimiston yhteisissä keskiviikkopalavereissa on käyty läpi hyvin monipuolisesti kaikkia hankkeeseen kuuluvia asioita, ja kahvipöytäkeskusteluissa on tullut esille lisää asioita, joita ei muuten olisi välttämättä tullut esille. Ohimennen tuleva hiljainen tieto on ollut koordinoinnissa tärkeätä.

– Se, että saimme istumapaikan projektitoimistoon hankeporukan läheisyyteen, on ollut ratkaisevan tärkeää. Sitä kautta olen päässyt sisään projektiin ja selvittämään asiakkaiden kanssa tahtotilaa sekä sitä, miten asiat toimivat ja kuka hoitaa mitäkin. Mitä enemmän oppii tuntemaan ihmisiä, sen sujuvampaa yhteistyö on. Se, että projektipäällikkö istuu asiakkaan tiloissa, oli tavattoman hyvä ratkaisu ja se oli myös asiakkaan toive, Siironen kertoo.

Modernissa Majakkasairaalassa on otettu käyttöön paljon uusia laitteita ja järjestelmiä

2M-IT:n rooli Majakkasairaalan ICT-projektissa on pitänyt sisällään laitekartoituksia, uusien laitteiden tilauksia sekä aikataulun koordinointia tekniikan ja tietoliikenteen käyttöönotoissa.

– Tietoliikenneasiantuntijoidemme kanssa on paljon pohdittu erilaisia asioita, jotta tekniikka saadaan järjestymään ja toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Maailmanlaajuinen komponenttipula aiheutti projektille melkoisia ongelmia, kun tarvikkeet eivät tulleetkaan ajoissa, ja jouduttiin tekemään joitakin vararatkaisuja. Kaikki on kuitenkin nyt saatu toimimaan hyvin, Siironen kertoo.

Tietoliikenneasiantuntija Marko Parkkonen työskentelee 2M-IT:n Tietoliikennepalveluissa ja oli tiiviisti mukana ICT-projektissa. Majakkasairaala on teknisesti täysin uusi sairaala, jossa on otettu uusia laitteita ja järjestelmiä käyttöön, ja tietoturva on tiukka. Parkkonen on kollegoineen tehnyt suuren määrän laiteasennuksia ja kytkentöjä sairaalan tietoteknisen ympäristön pystyttämiseksi.

– Olemme tehneet tiimimme kanssa yhteensä 14 500 kytkentää, Parkkonen kertoo.

Siironen kertoo, että projekti on ollut opettavainen.

– Puolin ja toisin olemme oppineet monta asiaa. Matkan varrella olemme oppineet kummankin organisaation toimintaperiaatteista. Lopulta olemme päässeet hyvään tulokseen. Hyvin menneessä projektissa voimme kiittää asiakastamme siitä, että tiedonvaihto on toiminut hyvin, Siironen kiittää.

Riikka Aaltonen on tyytyväinen yhteistyöhön 2M-IT:n kanssa.

– Toiminnalliseen suunnitteluun liittyvät erilaiset ratkaisut, ja niissä vaaditaan yhteistä keskustelua eri osapuolten kanssa. Yhteinen tekeminen 2M-IT:n kanssa on sujunut hyvin, Aaltonen sanoo.

Haastattelussa olivat mukana:

 

Riikka Aaltonen, LT, eMBA

Hankejohtaja, T3 toiminnallinen suunnittelu

Turun yliopistollinen keskussairaala

 

Pirkko Siironen

Projektipäällikkö,

2M-IT Oy

 

Marko Parkkonen

Tietoliikenneasiantuntija

2M-IT Oy

 

2M-IT:lle myönnettiin ISO9001- ja ISO/IEC 2000-1-sertifikaatit seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi

Posted on by johannau

Kiwa Inspecta myönsi 2M-IT:n palvelunhallinnan johtamisjärjestelmälle IT-palvelunhallinnan ISO/IEC 20000-1:2018 ja Laadunhallinnan ISO 9001:2015 sertifikaatit 27.8.2021. Sertifikaatit kattavat kaikki 2M-IT:n tuottamat palvelut, toimipisteet ja asiakkaat.

Täydellinen johtamisjärjestelmän auditointi tehdään kolmen vuoden välein ja väliarvioinnit tehdään vuosittain. Nyt tehty auditointi oli kattavuudeltaan samanlaajuinen, kuin vuonna 2018 tehty ensimmäinen auditointi.

Kansainvälisen ISO/IEC 20000-1 -standardin pohjalta sertifioitu IT-palvelunhallinnan järjestelmä osoittaa 2M-IT:n sitoutumisen palveluiden suunnitteluun, käyttöönottoon, toimittamiseen ja parantamiseen tavalla, joka täyttää IT-palveluille asetetut vaatimukset. ISO 9001 –sertifikaatti on kansainvälisesti tunnettu hyvän laadun todiste. Se on maailman tunnetuin laatu- ja johtamisjärjestelmä, jonka ydinajatus on selkeästi kuvatut prosessit ja niiden jatkuva parantaminen. Nämä sertifikaatit näkyvät 2M-IT:n asiakkaille yhä parempana palveluna ja laatuna. Ne osoittavat myös yrityksemme sidosryhmille, että olemme luotettava, järjestelmällisesti prosesseja ja laatua parantava toimija.

”Kuluva vuosi on ollut normaalia työntäyteisempi, koska viime vuoden puolella auditoitiin sertifikaatin ISO2000-1:2011 migraatio sertifikaattiin ISO20000-1:2018. Uuden sertifikaatin myötä jouduimme ajamaan sisään organisaatioon uusia prosesseja sekä muutoksia tuli myös olemassa oleviin”,  kertovat  laatu- ja riskienhallintapäällikkö Nina Raula sekä kehityspäällikkö Ari-Pekka Ketola 2M-IT:ltä.  

”2M-IT:n palvelun- ja laadunhallintajärjestelmää on kehitetty määrätietoisesti ja systemaattisesti palvelemaan organisaation liiketoiminnan johtamista ja operatiivista toimintaa”, Raula sanoo.

Nina Raula vastaa palvelunhallinnan johtamisjärjestelmämme ylläpidosta vaatimusten mukaisesti ja Ari-Pekka Ketola toimii useamman prosessin prosessivastaavana huolehtien näiden prosessien kehittämisestä ja käytännön toiminnasta.

”Koko henkilöstöllä on tärkeä rooli palvelunhallinnan johtamisjärjestelmän ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Iso kiitos kaikille hyvästä työstä ja sitoutumisesta kehitystyöhön!”, Raula kertoo.

IM- ja MIM-managerit vahvistavat timanttista asiakaspalvelutiimiämme palvelun- ja häiriönhallinnassa

Posted on by johannau

2M-IT Oy on mukana Wakaru Asiakaspalveluverkoston koordinoimalla asiakaspalveluviikolla 4.-8.10.2021. Teemaviikon tavoitteena on nostaa esille asiakaspalvelun ja asiakaskokemuksen merkitystä liiketoiminnalle ja tarjota mahdollisuus kiittää asiakaspalvelun ammattilaisia hyvästä työstä.

Olemme esitelleet viikon aikana timanttisen asiakaspalvelutiimimme asiantuntijoita. Tänään esittäytyy sovellusasiantuntijamme Kati Mahalakoivu, joka on yksi 2M-IT:n viidestä Incident (IM)- ja Major Incident (MIM) -manageristamme.

IM- ja MIM-managerin työssä on tärkeää havaita häiriöt mahdollisimman nopeasti

2M-IT Oy tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon sovelluspalveluita asiakasomistajilleen tärkeimpänä tehtävänään asiakkaiden palveluiden jatkuvuuden turvaaminen. 2M-IT:n palvelunhallinnassa ja laajavaikutteisten häiriötilanteiden hoidossa keskeisessä roolissa toimivat IM- ja MIM -managerit. IM-manageri vastaa päivittäisestä häiriönhallintatoiminnasta ja MIM-managerin rooli astuu voimaan sitten, jos ja kun toisinaan laaja ja vakava häiriötilanne pääsee syntymään.

”Päivittäiseen työhöni IM-managerina liittyy asiantuntijoidemme koordinointia ja häiriötilanteen tarkkailua. Ohjaan asiantuntijoitamme sinne, minne tarvitaan resurssia. Vaikka meillä on ennalta sovitut työvuorot, on tärkeää varmistaa reaaliaikaisesti, että oikea määrä henkilökuntaa on aina oikeassa paikassa. Seuraamme palvelunhallinnan järjestelmäämme sekä puhelinjärjestelmäämme ja ohjaamme asiantuntijoita aina sinne, minne tarve vaatii. Meidän asiakkaamme ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, joten turvaamme heidän taustallaan erittäin kriittisiä toimintoja. Käymme koko ajan työpyyntötilannettamme lävitse. Seuraamme, että täytämme asiakaslupauksemme, ja asiakkaidemme kanssa sovitut palvelutasosopimukset täyttyvät”, Kati kertoo.

MIM-managerin tärkeimpänä tehtävänä on saada häiriö korjattua mahdollisimman nopeasti

Häiriöitä ja niihin mahdollisesti johtavia merkkejä seurataan tarkkaan. Jos huomataan, että esimerkiksi yhteydenottoja alkaa tulla enemmän, niin jotain on todennäköisesti tapahtumassa. MIM-managerin roolissa on tärkeää havaita häiriöt mahdollisimman nopeasti.

”Työssäni toimin pääsääntöisesti IM-managerin roolissa, jossa seuraan häiriötilannetta. Jos ja kun vakava ja laaja-alainen häiriötilanne ilmenee, niin MIM-managerin roolissani aloitan koordinoinnin ja selvitystyön. Kutsun tilannehuoneen koolle ja sinne tarvittavat toimittajat, asiakkaan edustajat ja asiantuntijamme. Koordinoin tilannetta ja etsin asiantuntijat selvitystyön aloittamiseksi, jotta saamme häiriön korjattua mahdollisimman pian”, Kati kertoo. 

Tärkeintä on turvata asiakkaan jokapäiväinen toiminta

IM- ja MIM-managerille jokainen päivä on erilainen ja roolissa toimiessa pitää olla reagointi- ja priorisointikykyä.

”Meille on ensiarvoisen tärkeää, että teemme tehtävän, mikä meille on annettu ja asiakkaamme ovat tyytyväisiä, saamme hyvää asiakaspalautetta ja homma hoituu. On hienoa, kun saamme positiivista palautetta työntekijöillemme, se auttaa jaksamaan kiireistenkin aikojen yli. Työssäni jokainen päivä on erilainen, ikinä ei tiedä mitä vastaan tulee, ja sen mukaan toimitaan. Pitää olla tiukka, mutta rento ote, mukautuva ja joustava”, Kati sanoo.

Tietojohtaminen mahdollistaa sote-uudistuksen

Posted on by johannau

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta uusille hyvinvointialueille 1.1.2023. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita uudistetaan yhdenvertaisten palvelujen saatavuuden takaamiseksi kaikkialla Suomessa. Tietojohtaminen on suuressa roolissa tehokkaiden ja asukkaiden tarpeita vastaavien palveluiden tuottamisessa.

Autamme asiakkaitamme tietojohtamisen kehittämisessä

Sosiaali- ja terveysministeriö omistaa sote-uudistushankkeen ja on käynnistänyt Toivo-ohjelman hyvinvointialueiden tietojohtamisen ja valtakunnallisten viranomaisten tiedon tuotannon, tietovarantojen sekä tietojohtamisessa tarvittavien tiedonhallintaratkaisujen kehittämiseksi.

”Tarjoamme asiakkaillemme tietojohtamisen hankkeisiin projektijohdon sekä tietoarkkitehtuurin asiantuntemuksen. Tarjoamme myös asiantuntijatyötä tietomallinnukseen, tietoaltaaseen, tietovarastoon, raportointiin ja ennusteisiin. Suurimmalla osalla asiakkaistamme hanke lähtee liikkeelle sillä, että tehdään keskeisimpien sote-käsitteiden tietomallinnus ja samalla selvitetään tietolähteet”, kertoo hankepäällikkö Sari Tuomainen 2M-IT:n Tiedolla johtamisen yksiköstä.

”Työpajoissa kartoitamme asiakkaidemme kanssa heille olennaisimman tiedon, jonka avulla he voivat toteuttaa toiminnan johtamista tietoperusteisesti. Kun asiakkaamme tietotarpeet ovat selkiintyneet ja tarvittavat tietolähteet kartoitettu, pystytämme tietojohtamisen ympäristön, mukaan lukien tietoaltaan, tietovaraston ja raportointijärjestelmien toteutuksia. Toteutamme näihin ympäristöihin asiakkaan tarvitsemat mittarit ja raportit, teemme ennustemalleja sekä koneoppimista”, Tuomainen sanoo.

Tiedolla johtamisen asiantuntijoiden avulla hankkeet onnistuvat

Tuomainen kertoo, että hankkeiden onnistumisessa tärkeässä roolissa ovat tietojohtamisen asiantuntijat.

”Haluamme, että asiakkaillamme on parhaat tekijät tietojohtamisen hankkeissa. Meillä 2M-IT:llä on rautaisia osaajia ja tuntuu, että lisää tarvitaan koko ajan. Meillä on kattava kumppaniverkosto ja osaavat hankintojen asiantuntijat”.

Kiinnostuitko 2M-IT:n tietojohtamisen hankkeista?

Lisätietoa: Sari Tuomainen, hankepäällikkö, 2M-IT Oy, sari.tuomainen@2m-it.fi, +358 44 44551012

Oletko tietojohtamisen ammattilainen, sykkiikö sydämesi tietoperusteiselle päätöksenteolle?

Lue lisää sivuiltamme 2m-it.fi/rekrytointi ja lähetä avoin hakemus!

Digipatologia mullistaa patologien työn

Posted on by sannasal

Digipatologia tehostaa ja automatisoi perusnäytteiden tutkimista ja vapauttaa patologien pienen ammattikunnan tutkimaan erikoistilanteita. Digipatologia-hanke yhteistyössä neljän sairaanhoitopiirin kanssa oli 2M-IT:n merkittävä vuoden 2020 onnistuminen.

Vuonna 2017 2M-IT aloitti yhdessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, SataDiagin, Vaasan sairaanhoitopiirin ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin patologien kanssa selvitystyön liittyen patologien työtä tukevan digipatologian kokonaisratkaisun hankkimiseen. Työssä kartoitettiin asiakaslaboratorioiden tarpeita ja vaatimuksia hankittavalle palvelulle.

Fimlab Laboratoriot Oy oli tehnyt tahollaan vastaavanlaista selvitystyötä. Vuoden 2019 loppupuolella 2M-IT ja Fimlab perustivat yhteisen hankintarenkaan ratkaisun hankkimiseksi.

Kilpailutus ratkaisusta toteutettiin vuoden 2020 aikana. Toimittajaksi valittiin Philips Oy, joka toimittaa optimaalisen määrän ajanmukaisia laitteita ja ohjelmistoja laboratorioiden käyttöön.

Digipatologia tehostaa patologien työtä

Patologien määrä on Suomessa hyvin pieni ja erikoisalalle koulutetaan vähän uusia. Digipatologia vapauttaa patologin mikroskoopilta tietokoneelle, joka voi sijata kauempana näytteestä. Näytteitä voidaan etäkonsultoida nopeasti mistä tahansa suojattujen etäyhteyksien avulla. Kun perusnäytteitä tutkitaan automatisoidusti, patologeille jää aikaa keskittyä erikoistilanteisiin.

Työn tehostaminen tuo säästöjä ja laadulliset parannukset näkyvät hoitotyössä. Digipatologian käyttäminen tarjoaa asiakaslaboratorioille kilpailuetuja muihin laboratorioihin nähden.

– Digitalisoitujen prosessien on lisäksi tarkoitus tuoda esiin eri työvaiheet ja tehdä niistä mitattavia. Prosessiautomaation yksi osa tulee olemaan tekoälyn käyttöönotto, millä kuvista pystytään automatiikalla tunnistamaan ja laskemaan esimerkiksi erilaisia syöpäsoluja, kertoo 2M-IT:n uusien ratkaisujen tiimiesimies Juhan Heinonen.

Yhteistyöhankkeessa mukana useita patologian yksiköitä

Digipatologia-hankkeen toimijoita ja asiakkaita tulevat olemaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Vaasan sairaanhoitopiirin ja SataDiagin patologian yksiköt sekä Fimlab Laboratoriot Oy. Näissä yksiköissä tutkitaan vuosittain yhteensä yli 620 000 solu- ja kudosnäytettä. Hanke käynnistyi vuoden 2021 alussa ja järjestelmä saatetaan tuotantoon 2021 aikana.

– Käyttöönottoprojektien toteutus aloitetaan Fimlab:ssa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä luoden prosessimallialue digipatologian työlle. SataDiagin ja VSHP:n toteutukset ovat vuorossa syksyllä 2021. Käyttöönottojen on tarkoitus olla noin kolmen kuukauden jaksoja. Sinä aikana asennetaan teknologia ja koulutetaan käyttäjät, Juhan Heinonen kertoo.

TYKS:n patologian erikoislääkäri–konsultti Harry Kujari sanoo 2M-IT:n tarjoaman tallennusratkaisun olleen hinnaltaan kilpailukykyinen. Kujarilla on positiiviset odotukset digipatologian suhteen.

– Digipatologia tulee korvaamaan kerralla – ei asteittain – rutiinikudospatologian, pois lukien ensivaiheissa immunofluoresenssitutkimukset ja solunäytteet. Näytelasien fyysinen virheille altis lajittelu yhdessä paperilähetteiden kanssa ennen jakoa patologeille loppuu. Jopa puhelimella tai tabletilla voi tutkia näytteitä, kun tietosuoja esimerkiksi VPN-yhteyden kautta on taattu, Kujari sanoo.

SataDiag ja Vaasan sairaanhoitopiiri vuorossa syksyllä 2021

SataDiagissa odotetaan syksyllä 2021 tehtävää käyttöönottoprojektin toteutusta positiivisin mielin. SataDiagin patologian ylilääkäri, vastuualuejohtaja Erkki Syväniemen mukaan digipatologian edut tiivistyvät kolmeen pääteemaan.

– Ensinnäkin työn uudelleenorganisoinnin edut: digipatologia mahdollistaa periaatteessa 24/7-diagnostiikan ajasta ja paikasta riippumatta sekä yksilölliset työaikajärjestelyt, mikä on rekrytointivaltti. Toiseksi kuvaruudulta tehtävä diagnostiikka mahdollistaa monipuolisten ja tarkkojen mittatyökalujen hyödyntämisen sekä tekoälypohjaisten algoritmien ja sovellusten käytön diagnostiikassa. Kolmanneksi tarkentunut diagnostiikka auttaa tekemään oikeita hoitopäätöksiä, jolloin digipatologian hyöty on viime kädessä potilaan etu, Syväniemi tiivistää.

– 2M-IT on tukenut työtä ideasta palveluksi ollen alusta saakka mukana järjestelmähankinnassa yhtenä osapuolena. IT-talo on ollut luomassa asiakaskohtaisesti räätälöityä ratkaisua aktiivisesti, Syväniemi päättää.

Kokonaispalvelu 2M-IT:ltä, alihankkijana Philips Oy

2M-IT tarjoaa asiakkailleen digipatologian kokonaispalvelua, jossa Philips toimii alihankkijana. 2M-IT:n palvelu sisältää hankkeen ohjauksen ja seurannan, teknisen alustan rakentamisen ja käyttöönottoprojektit, palveluhallinnan ja käyttäjätuen sekä tallennusjärjestelmän lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen tallennukseen.

Philipsin tarjoamaan tuotantojärjestelmään kuuluvat lasiskannerilaitteistot ja niiden huolto, kuvankatselin- ja analyysiohjelmistot, tuotantoratkaisun edellyttämät muut ohjausjärjestelmät ja tarvittavat lisenssit sekä mahdolliset lisälaitteet ja laajennukset.

2M-IT:ltä hankkeessa oli mukana lähes 15 asiantuntijaa. Projektipäällikkö Katja Kanerva-Leppänen veti markkinakartoituksen sisältäneen esiselvitysprojektin, jonka jälkeen projektipäällikkö Jukka Somela veti hankintaprojektin. Somela on vetovastuussa myös Fimlabin, VSSHP:n, SataDiagin ja VSHP:n käyttöönottoprojekteista 2M-IT:n tarjoamaan tallennusjärjestelmään liittyvät suunnittelu- ja selvitystyöt teki tietotekniikkapalvelujen palvelunhallintatiimin päällikkö Juha Rouhiainen.

– On hienoa, että onnistuimme hankkeessa. Digipatologiasta tulee kokonaan uutta palvelua asiakkaillemme. Haluan kiittää kaikkia mukana olleita asiantuntijoitamme sekä tietenkin asiakkaitamme tiiviistä yhteistyöstä hankintavaiheesta käyttöönottovaiheeseen saakka, kiittelee 2M-IT:n liiketoimintajohtaja Arto Lehtokari.

Kiinnostuitko? Kerromme mielellämme lisää tarjoamistamme palveluista.

[av_button label=’Ota yhteyttä’ link=’manually,https://2m-it.fi/yhteystiedot/#johto’ link_target=’_blank’ size=’small’ position=’left’ label_display=” icon_select=’no’ icon=’ue800′ font=’entypo-fontello’ color=’theme-color-highlight’ custom_bg=’#444444′ custom_font=’#ffffff’ av_uid=’av-kjsi5qtb’ custom_class=” admin_preview_bg=”]

Miksi sosiaali- ja terveydenhuoltoalan käyttäjien identiteettien hallinta on tärkeää?

Posted on by sannasal

Onko potilaiden henkilötiedot ja organisaatiosi maine turvassa? Tietoturva ja käyttöoikeuksien hallinta näkyy julkisuudessa isoina otsikoina kyberrikollisuudesta, väärinkäytöksistä ja henkilötietojen vuodoista.

Toteutuneita riskejä ja tunnettuja uhkakuvia löytyy runsaasti maailmalta, mutta kenties jo omasta kunnasta: palvelunesto, haittaohjelmat, tietomurrot ja huijaukset – kuulostaako tutulta? Panoksena pelissä on potilaiden henkilökohtaiset tiedot, lakien noudattaminen ja koko terveydenhuollon imago.

Julkishallinto on avoin paikka ihmisille tulla ja mennä. Lisäksi terveydenhuollossa, oppilaitoksissa ja kunnissa on monenlaista toimijaa: omat työntekijät, harjoittelijat, opiskelijat, ulkoiset työntekijät ja konsultit.

Suurin hyöty käyttövaltuushallinnasta on se, että käyttäjien tunnusten luonti, aktivointi ja poisto voidaan automatisoida.

Käyttövaltuushallinta (Identity management, IDM) ratkaisee tietoturvan kannalta tärkeimmän kysymyksen: Kenellä on käyttöoikeus järjestelmiin ja kuka näkee mitä tietoja? Ja miten nämä käyttöoikeudet annetaan? Poistetaanko lähteneen työntekijän käyttöoikeuksia koskaan?

Suurin hyöty käyttövaltuushallinnasta on se, että käyttäjien tunnusten luonti, aktivointi ja poisto voidaan automatisoida. Manuaalisen työn, lomakkeiden sekä virheiden määrä vähentyy huomattavasti ja työn tehokkuus sekä mielekkyys parantuu.

Työt helpottuvat, riskit pienenevät, kustannuksia säästyy

Identiteetinhallinta tuntuu monimutkaiselta asialta, mutta kun palvelulla saadaan asiat kuntoon, hyödyt ovat tuntuvia:

  • käyttäjätunnusten ja käyttövaltuuksien tilaaminen on automatisoitua
  • käyttäjähallinnan manuaalinen ylläpitotyö vähenee ja paperilomakkeista voidaan luopua
  • uudet työntekijät saavat nopeasti oikeat käyttöoikeudet kaikkiin tarvittaviin järjestelmiin
  • lähteneiden työntekijöiden tunnukset ja käyttöoikeudet poistetaan heti (isoissa organisaatioissa kuukausia roikkuvat vanhat tunnukset ovat tunnettu ongelma)
  • erilaiset käyttäjät (omat työntekijät, harjoittelijat, ulkoiset työntekijät, ym.) saavat oikeat käyttöoikeudet hallitusti käyttötarpeen alusta loppuun
  • kertauksena vielä: paperitöissä säästetään huomattavasti kustannuksia

Eikä tässä vielä kaikki: Identiteetinhallintaan kuuluu järjestelmien seuranta, lokiraportointi ja auditointi. Tietoturvan kannalta myös käyttäjävaltuuksien seuranta on kriittistä ja nyt on mahdollisuus reaaliaikaiseen lokiseurantaan tilanteen ollessa päällä.

Esimerkiksi: Kuka käyttää mitä käyttöoikeuksia virheellisesti? Myös auditointiraporteista vastaavat vastuuhenkilöt kiittävät identiteetinhallinnan tuomaa vaivattomuutta säädösten vaatimuksien täyttämisessä.

Käyttövaltuushallinta palveluna 2M-IT:n omistaja-asiakkaille

2M-IT haki kumppania käyttövaltuushallinnan ratkaisuihin kilpailutuksen kautta. Kilpailutuksen tuloksena kumppaniksi valikoitui Intragen Oy, joka vakuutti ratkaisuillaan, referensseillään ja sillä, että pystyi parhaiten vastaamaan 2M-IT:n tarpeisiin. Yhteistyö ja ensimmäisten hankkeiden suunnittelu on täydessä vauhdissa. Yhteistyössä tuotetut palvelut tarkoittavat sitä, että käyttäjien käyttövaltuuksien ja identiteetinhallinnan lukuisat hyödyt ovat saatavilla palveluna, joka on mitoitettu jokaiselle asiakasorganisaatiolle sopivaksi.

2M-IT tarjoaa valmiin, tuotteistetun palvelun käyttövaltuushallintaratkaisuksi. Tämän lisäksi mukana on KVH-käynnistyspaketti, joka on kiinteähintainen kartoituspalvelu ja ehdottomasti suositeltava palvelu ennen organisaation järjestelmähankintoja.

Kiinnostuitko palvelusta? Ota yhteyttä myyntiimme myynti@2m-it.fi

Intragen on noin 70 asiantuntijan yritys, joka on keskittynyt terveydenhuollon ja julkishallinnon identiteetinhallinnan ratkaisuihin. Osaaminen ja laatu ovat keskeisiä Intragenin toimintaa ohjaavia tekijöitä, mutta määrässäkin löytyy: Intragen on toteuttanut satoja IDM-projekteja ja kerännyt tyytyväisiä asiakkaita. Tästä Intragenin sivuille.

 

Ketju-koronasovelluksen pilotti Vaasassa tuotti oppeja kaikkien suomalaisten hyödyksi

Posted on by johannau

Vaasan keskussairaalassa toteutettu pilottihanke oli ripeän kokeilemisen ja keskenään erilaisten organisaatioiden yhteistyön voimannäyttö poikkeusoloissa. Pilotin opit ja kehitetty lähdekoodi on avattu valtakunnallisesti hyödynnettäviksi.

Koekäyttäjät olivat tyytyväisiä Ketju-sovelluksen käytettävyyteen ja toimivuuteen. Teknisen analyysin perusteella pilotissa käytetty Bluetooth-teknologia vaatii kuitenkin huomattavasti säätöä ja optimointia, jotta sillä voitaisiin rekisteröidä ihmisten välisiä kohtaamisia riittävän luotettavasti.

Näin voi tiivistää Vaasan keskussairaalassa toteutetun pilottihankkeen päähavainnot. Pilotissa testattiin korona-altistusten digitaaliseen jäljittämiseen kehittyä Ketju-mobiilisovellusta. Kaikki pilotista saadut havainnot ja sitä varten kehitetty lähdekoodi on avattu hyödynnettäväksi valtakunnallisen jäljityssovelluksen kehittämisessä.

Korona-jäljityssovelluksen pilotin valmistelu, suunnittelu, toteutus ja tulosten paketointi kahdessa kuukaudessa touko-kesäkuussa oli yhteistyön ja ennakkoluulottoman kokeiluhengen voimannäyttö. Pilotin taustalla olleessa konsortiossa olivat mukana Sitra, Vaasan sairaanhoitopiiri, 2M-IT Oy sekä ohjelmistoyhtiöt Reaktor, Futurice ja Columbia Road sekä tietoturvayhtiö Fraktal. Pilotin käynnistäjä, koordinaattori ja rahoittaja oli Sitra.

Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä sanoo, että viheliäisiin ongelmiin reagoiminen ja niiden ratkaiseminen edellyttää organisaatioilta ja kokonaisilta kansakunnilta entisaikoja enemmän yhteistyökykyä ja ennakkoluulotonta asennetta nopeisiin kokeiluihin.

”Muutoin emme voi tietää mikä toimii käytännössä ja mikä ei. Korona-pandemia ja myös tulevat epidemiat ovat hyvä esimerkki tästä, kun panoksena ovat sekä ihmisten terveys että kansantalouden kantokyky”, Kivelä sanoo.

Vahva anonymiteetti tekee jäljitystiedon käytettävyydestä haastavaa

Pilotin tulosten perusteella voi sanoa, että hajautetun mallin tarjoama vahva anonyymiteetti tekee jäljitystyöstä hankalaa. Kohtaamisten yhdistäminen yksittäisiin käyttäjiin ei ole mahdollista, vaan käyttäjä saa ilmoituksen mahdollisesta altistumisestaan noin päivän tarkkuudella. Jos altistumisesta ei tiedetä tämän tarkempaa ajankohtaa tai keneltä/keiltä se on peräisin, jäljitystyötä tekevän viranomaisen on äärimmäisen vaikeaa liittää altistustieto muuhun tietoon tai käyttää omaa harkintaa.

Ilman yksityiskohtaisempaa tietoa altistuksesta lääkäri ei voi määrätä käyttäjää viralliseen karanteeniin, joka oikeuttaisi esim. taloudellisiin korvauksiin. Altistumisilmoituksen perusteella käyttäjä voi siis ainoastaan mennä omaehtoisesti testattavaksi ja/tai jäädä vapaaehtoiseen karanteeniin.

Näin vahva anonyymius on manuaalisen jäljitystyön kannalta hankalaa myös, koska sovellus tuottaa väistämättä vääriä positiivisia altistumia tilanteista, jotka eivät todellisuudessa ole altistumisriskejä. Hajautetun mallin vahva tietosuoja (ei tarkkaa aikaa, ei altistumislähdettä) estää tilanteiden yksikäsitteisen tunnistamisen ja niiden tarkemman evaluoinnin esimerkiksi infektiolääkärin toimesta.

Jos sovellus toteutettaisiin hajautetun mallin sijaan ns. hydridimallilla, niin että tarkemmat kohtaamistiedot saataisiin käyttäjän suostumuksella viranomaisille, altistumiset olisi mahdollista yhdistää muihin sairastuneisiin ja muistettuihin kohtaamistilanteisiin. Haastattelemalla sekä sairastunutta että altistunutta olisi mahdollista selvittää, että altistunut istui sairastuneen kanssa vaikkapa samassa bussissa kasvot eri suuntiin. Tämän tiedon perustella lääkäri voisi arvioida karanteenitarpeen. Hydridimalli ei kuitenkaan ole mahdollinen käytettäessä DP-3T:ta tai Googlen ja Applen vastikään kehittämää, hajautettua Exposure Notification -protokollaa.

Pilottisovellus käytti DP-3T-protokollaa tilassa, jossa pilotin aikaiset kohtaamiset oli mahdollista yhdistää toisiin käyttäjiin. Tämä oli välttämätöntä, jotta voitiin varmistaa teknologian toimivuus ja luotettavuustaso vertailemalla sovelluksen keräämää kohtaamistietoa käyttäjien itsensä kirjaamiin kohtaamisiin.

Hankkeen tulokset ja sovelluksen koodi löytyvät nyt GitHub-palvelusta

Vaasan keskussairaalan pilottiin osallistunut henkilökunta koki sovelluksen käytön ja itse pilottijakson mielenkiintoisena ja sujuvana. Hanketta keskussairaalassa koordinoinut tietojohtaja Pia Wik sanoo, että ketterästi edenneessä hankkeessa oli ilo olla mukana.

”Olemme tyytyväisiä, että niin lyhyessä ajassa onnistuttiin selvittämään tärkeitä asioita, joista on hyötyä kansallisen jäljityssovelluksen kehittäjille”, Wik toteaa.

Vaasan sairaanhoitopiirin ict-kumppani 2M-IT tuki asiakastaan pilotissa. ”Pystyimme yhdessä lyhyessä ajassa reagoimaan ja toteuttamaan ketterästi hienon hankkeen usean toimijan yhteistyöllä”, sanoo 2M-IT:n asiakkuusjohtaja Kari-Mikael Markkanen.

Hankkeen tulokset on julkaistu hankkeen lopuksi vapaaseen käyttöön. Sovelluskoodit julkaistaan avoimena lähdekoodina GitHub-palvelussa. Lisäksi palvelussa julkaistaan muut hankkeen aikana tuotetut materiaalit helposti saataville, kuten pilottihankkeen loppuraportti, arkkitehtuurikuva ja kuvasarjat käyttöliittymistä. GitHub:https://github.com/ketjusovellus

 

Lisätiedot:

Antti Kivelä, johtaja, Uudistumiskyky-teema, Sitra, antti.kivela@sitra.fi, puh. 040 482 7435

Jukka Vahti, johtava asiantuntija, viestintä, Sitra, jukka.vahti@sitra.fi, puh. 040 566 5152

Marina Kinnunen, Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja, marina.kinnunen@vshp.fi, 044 323 1808

Pia Wik, tietojohtaja, Vaasan sairaanhoitopiiri, pia.wik@vshp.fi, puh. 044 323 1809

Verna Vuoripuro, viestintäpäällikkö, Reaktor, verna.vuoripuro@reaktor.com, puh. 040 756 3088

Kari-Mikael Markkanen, asiakkuusjohtaja, 2M-IT Oy, kari-mikael.markkanen@2m-it.fi, puh. 040 552 9534

Ohjelmistorobotiikka lisää kustannustehokkuutta Satasairaalassa

Posted on by sannasal

Satakunnan sairaanhoitopiirissä on hyödynnetty ohjelmistorobotiikkaa logistiikka- ja hankintakeskuksen tietojärjestelmissä. 2M-IT:n tuottamalla palvelulla automatisoitiin ostolaskujen tiedonkäsittely, mikä tuo sairaanhoitopiirille merkittäviä säästöjä ennen seuraavaa tietojärjestelmäuudistusta. Satasairaalassa on oltu tyytyväisiä ohjelmistorobotiikan palveluratkaisuun, jolla lisätään tiedonkäsittelyn nopeutta ja vapautetaan ihmisresursseja mielekkäämpiin tehtäviin.

Satakunnan sairaanhoitopiirin ostolaskujen käsittely painottuu logistiikka- ja hankintakeskukseen. Nykyiset keskuksen tietojärjestelmät ovat lähestymässä elinkaarensa loppua, joten edessä on ennen pitkää kattava tietojärjestelmäuudistus. Tämänhetkisiin järjestelmiin ei sisälly ominaisuuksia, joilla ostolaskujen käsittely voitaisiin automatisoida, jonka takia tarkastustyö tehtiin aiemmin manuaalisesti. Satasairaalassa nähtiin tarve tarkastusprosessin tehostukseen ennen suurta järjestelmäuudistusta, ja tarpeeseen vastaava ratkaisu löytyi ohjelmistorobotiikasta.

Ohjelmistorobotiikka eli RPA-teknologia (robotic process automation) tarkoittaa prosesseja, joissa suoritettavia tehtäviä automatisoidaan ohjelmoitavan robotin avulla. Ohjelmistorobotiikalla voidaan esimerkiksi siirtää tietoa eri tiedostojen tai tietojärjestelmien välillä automaattisesti, jolloin tarve manuaaliselle tiedonsiirrolle vähenee. Muita ohjelmistorobotiikan tuomia etuja ovat kustannustehokkuuden lisääntyminen ja ihmisresurssien vapautuminen esimerkiksi ongelmanratkaisua tai luovaa ajattelua vaativiin tehtäviin.

”Sanoisin, että kyseessä on yksi onnistuneimpia projekteja 2M-IT:n kanssa.”

Satasairaalaan hankittu ohjelmistorobotti asiatarkastaa ja tiliöi automaattisesti sairaanhoitopiirin ostolaskuja. Satasairaalan logistiikka- ja hankintajohtaja Juha-Pekka Heikkonen on ollut tyytyväinen ohjelmistorobotin toimintaan. ”Kun ohjelmistorobotti oli iterointikierrosten jälkeen saatu täyteen tuotantovarmuuteen, niin voi sanoa, että se toimi paremmin kuin oli odotettu. Robotin suhteen on ollut hyvin vähän ongelmia. Sanoisin, että kyseessä on yksi onnistuneimpia projekteja 2M-IT:n kanssa.”

2M-IT tarjoaa ohjelmistorobotiikkaa palveluna erityisesti terveydenhuollon tarpeisiin. 2M-IT:n palvelupäällikkö Mari Vaetojan mukaan ohjelmistorobotiikkaan ei voida tarjota pakettiratkaisua, vaan robotti on suunniteltava aina tarpeen mukaan. ”Ohjelmistorobotiikan käyttöönotto vaatii tietynlaisen tarpeen, jossa mekaanista ja toistuvasti samalla tavalla tehtävää prosessia halutaan nopeuttaa. Tarpeen määrittelyn avulla robotin yksityiskohdat sitten konseptoidaan ja suunnitellaan, jonka jälkeen seuraa valmistus ja asennus. Palveluumme sisältyy myös robotin ylläpito ja huolto.”

Ohjelmistorobotin voi opettaa tekemään toistuvia mekaanisia työtehtäviä, tai vaihtoehtoisesti vain yhden suuren tiedonsiirron. Esimerkiksi uusia tietojärjestelmiä käyttöönotettaessa täytyy siihen usein päivittää suuri määrä tietoa vanhasta järjestelmästä. ”Jos kuvitellaan, että uuteen järjestelmään pitäisi syöttää esimerkiksi 200 000 riviä tietoa, niin se vaatisi hirveästi ihmisresursseja ja aikaa. Ohjelmistorobotilla työ saadaan tehtyä hyvin nopeasti, kunhan tiedonsiirron kriteerit määritellään tarkasti”, Vaetoja havainnollistaa.

Heikkonen uskoo, että tulevaisuudessa ohjelmistorobotin käyttömahdollisuuksia on syytä tarkastella muissakin tilanteissa. ”Tietojärjestelmien välisten rajapintojen rakentaminen voi olla työlästä ja kallista, ja joissakin tapauksissa ohjelmistorobotin käyttäminen rajapinnan sijasta saattaa olla kustannustehokkaampi valinta.”

Ohjelmistorobotti voi toimia monesti ihmisen puolesta, mutta myös ihmisen kanssa. Jotkin työtehtävät eivät ole automatisoitavissa, koska ne vaativat terveydenhuollon ammattilaisen tapauskohtaisen arvion ja päätöksenteon. Tällaisissa tehtävissä ohjelmistorobotille voidaan ulkoistaa ne yksittäiset manuaaliset osat tehtävästä, jolloin ihmisresursseja vapautuu juuri niihin tehtäviin, missä nimenomaan tarvitaan ihmistä.

 

Ensihavaintoja Ketju-sovelluksen pilotista Vaasassa: Käyttäjät tyytyväisiä, bluetooth-teknologian soveltuvuutta tartuntojen jäljittämiseen analysoidaan

Posted on by sannasal

Vaasan keskussairaalassa tehty koronavirukselle altistuneiden digitaaliseen jäljittämiseen kehitetyn Ketju-sovelluksen pilotin käyttötestausvaihe on nyt päättynyt. Pilotissa mukana olleet keskussairaalan työntekijät kokivat sovelluksen käytön vaivattomana.

Koronavirustartuntojen jäljittämisen kehittämiseen tarkoitetun Ketju-sovelluksen pilotti käynnistyi Vaasan keskussairaalassa 18.5.2020. Pilotissa palvelua käytti rajattu joukko Vaasan keskussairaalan työntekijöitä, jotka simuloivat testiympäristössä satunnaisia henkilöitä. Pilotin tulokset ja hanketta varten kehitetyn sovelluksen lähdekoodi julkaistaan kesän aikana ja niitä voi hyödyntää myös valtakunnallisen sovelluksen kehitystyössä. Pilotin käynnistäjänä, rahoittajana ja koordinoijana on toiminut Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

Vaasan keskussairaalan päivystyspoliklinikan 33 työntekijää sekä sairaanhoitopiirin johtaja latasivat Ketju-sovelluksen testiversion puhelimiinsa. Pilotin toisella ja kolmannella viikolla simuloitiin koronatartuntaa neljällä henkilöllä.

”Sovelluksen lataaminen onnistui hyvin. Olen pitänyt puhelinta taskussa töissä ollessani ja samalla kerännyt manuaalisesti vertailutietoa kohtaamisista, joita on ollut muiden pilottiin osallistuneiden kanssa”, kertoo päivystyksen osastonhoitaja Tarja Makkonen, joka oli yksi neljästä tartuntaa simuloivista pilottihenkilöistä.

Tarjan kollegat, jotka altistuivat simuloidulle tartunnalle, saivat omaan puhelimeensa notifikaation, jonka mukaan he olivat altistuneet koronavirustartunnalle. Sovellus lähetti ilmoituksen niihin puhelimiin, jotka olivat olleet tietyn ajan Tarjan puhelimen kanssa lähietäisyydellä.

“Pilottiin osallistuminen on ollut mielenkiintoista. Ketju-sovelluksen käyttö on tuntunut helpolta, eikä se ole vaikuttanut puhelimeni muuhun toimintaan häiritsevästi”, Makkonen kuvailee tunnelmia pilotin jälkeen.

Teknologian soveltuvuutta analysoidaan

Pilotin tarkoitus on ollut testata, miten valittu teknologia soveltuu kohtaamistietojen tallentamiseen ja niiden tietojen avulla tartuntojen jäljittämiseen.

Vaasassa tehdyn pilotin malli oli niin sanottu hajautettu malli, jossa käytettiin DP-3T-teknologiaa. Tämänkaltaisen sovellusratkaisun kohdalla Vaasan pilotti on yksi ensimmäisiä Euroopassa.

Sovelluksen toimittivat pilottia varten ICT-yhtiö 2M-IT Oy sekä ohjelmistoyhtiöt Reaktor ja Futurice ja tietoturvayhtiö Fraktal.

Pilotin aikana kerätyn tietomassan analysointi on nyt alkanut ja lopullisia tuloksia saadaan myöhemmin kesäkuussa. Tarkemmassa analyysissa tullaan keskittymään erityisesti kohtaamisten havaitsemiseen ja tallentamiseen liittyvän teknologian toimivuuteen ja luotettavuuteen.

Pilottihankkeen vastuullisen johtajan, Vaasan keskussairaalan tietojohtaja Pia Wikin mukaan sovelluksen tietosuojaan on kiinnitetty erityistä huomiota, eikä esimerkiksi puhelinten sijaintitietoja ole tallennettu puhelimiin. Pilotin aikana ei myöskään ole tallennettu mitään henkilötietoja, eikä kokeilussa käytetty potilastietojärjestelmiä.

”Tietosuojavaltuutettua on informoitu hankkeesta ja Ketju-sovelluksen osalta tietosuojavaatimukset ovat kunnossa”, Wik sanoo.

Pilottiin osallistuneet sairaalan henkilökunnan jäsenet olivat vapaaehtoisia, ja heillä oli myös oikeus keskeyttää osallistumisensa milloin tahansa. Kaikki tartuntatapaukset olivat simuloituja ja pilotin aikana kerätyt tiedot kohtaamisista poistetaan heti pilotin jälkeen.

Lähdekoodi julkaistaan avoimesti hyödynnettäväksi

Ketju-sovelluksen lähdekoodi on tarkoitus julkaista avoimesti hyödynnettäväksi. Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä sanoo, että sekä Vaasassa toteutettavan pilotin että Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa toteutettavan pilotin kautta saadaan arvokasta tietoa tartuntaketjujen jäljittämisestä niin sovelluksen, lainsäädännön kuin toimintamallien kehittämisen suhteen.

Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan kokeiluihin ja uudistuksiin. Vaasan Ketju-pilotissa Sitra on mukana käynnistäjänä, koordinoijana ja rahoittajana.

”Koronapandemia ei jää viimeiseksi yllättäväksi tilanteeksi tai kriisiksi nopeasti muuttuvassa maailmassa. Siksi meillä kansakuntana pitää olla osaamista ja uskallusta kokeilla uudenlaisia toimintamalleja ja välineitä – ja sitten myös kykyä ottaa kokeiluista nopeasti opiksi ja panna toimeksi”, Kivelä sanoo.

Lisätiedot:

Kimmo Tiira, alueellinen IT-johtaja, Vaasan sairaanhoitopiiri, puh. 040 193 5011
Antti Kivelä, johtaja, Sitran Uudistumiskyky-teema, puh. 040 482 7435
Jari Nevalainen, 2M-IT Oy:n toimitusjohtaja, puh. 050 383 9455

 

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä otetaan käyttöön sähköinen erikoissairaanhoidon ajanvarausjärjestelmä

Posted on by johannau

Uudessa ajanvarausjärjestelmässä pystyy itse varaamaan, siirtämään tai perumaan radiologian ja ortopedian ajanvarauksia sekä tarkastelemaan lasten ja nuorten klinikan ajanvarauksia. Keskeisinä ominaisuuksina järjestelmässä ovat lähetteiden kytkeminen kansalaisen ajanvarausoikeuteen ja tiedonvaihto usean tietojärjestelmän kesken. 2M-IT:n koordinoima ratkaisu on laadultaan ensimmäinen Suomessa, ja järjestelmä lisää ajanvarauksen valinnanvapautta sekä helpottaa terveydenhuollon ammattilaisten työkuormaa.

Sähköisiä ajanvarausjärjestelmiä on aiemminkin integroitu potilastietojärjestelmiin eri puolilla Suomea.  Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) kuvantamisen lasten- ja nuorten sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien toimialueilla käyttöön otettu järjestelmä mahdollistaa muista poiketen erikoissairaanhoidon lähetteen yhdistämisen ajanvarausoikeuteen. Järjestelmässä tutkimuslähetteet ja hoitovastuuta siirtävät lähetteet kytkeytyvät automaattisesti ajanvaraustapahtumiin sekä ajanvarausoikeuksiin. Jatkossa kansalainen voi siis itse varata, perua, siirtää ja tarkastella omia erikoissairaanhoidon ajanvarauksiaan sähköisesti.

Sähköinen ajanvarausjärjestelmä tuo valinnanvapautta ja vapauttaa resursseja

”Jos lääkäri esimerkiksi kirjoittaa keuhkojen kuvantamispyynnön, niin se kytkeytyy tutkimuskoodilla potilaan ajanvarausoikeuteen. Potilas näkee siis ajanvarausjärjestelmästä oman henkilökohtaisen oikeutensa ja voi varata haluamansa ajan. Tämä ajanvaraus näkyy sitten terveydenhuollon ammattilaiselle potilastietojärjestelmän ajanvarausjärjestelmässä ja radiologian omassa ajanvarausjärjestelmässä”, kuvaa kehityshankkeessa projektikoordinaattorina toiminut Leena Vilkman 2M-IT:ltä.

Sähköinen ajanvaraus vähentää tarvetta olla puhelimitse yhteydessä terveydenhuoltoon ajanvarauksia koskevissa asioissa ja lisää valinnanvapautta. ”Kansalainen voi omalla päätelaitteella valita juuri hänelle sopivan ajan ja paikan esimerkiksi Turusta tai Raisiosta, jos on vaikka töissä eri paikkakunnalla kuin asuu”, radiologian koordinoiva sovellusasiantuntija Turkka Härmä havainnollistaa.

Radiologian sovellusasiantuntija Turkka Härmä on ollut hankkeessa mukana alusta asti.

Ajanvaraus tehdään verkkopalvelussa Palveluohjain-ajanvaraussovelluksessa, jonne on linkki Tyksin www-sivuilla. Kansalainen saa kirjautumisohjeet kirjeessä, jossa kerrotaan ajanvarausoikeudesta. 2M-IT on ollut mukana tuottamassa tätä taustajärjestelmäriippumatonta ajanvaraussovellusta, jonka tavoitteena on helpottaa terveydenhuollon asiointia. Palveluohjain on ollut suurien sairaanhoitopiirien käytössä jo vuosia ja se on integroitavissa mihin tahansa potilastietojärjestelmään.

Ajanvarausta tehtäessä Palveluohjain hakee tarvittavat tiedot terveydenhuollon tietojärjestelmistä, ja ajanvaraus rekisteröityy ajanvarausjärjestelmä Oberoniin sekä radiologian tapauksessa myös toiminnanohjausjärjestelmä Raduun. Samalla ajanvaraukseen yhdistetään oikea lähete. Aiemmin tämä prosessi on vaatinut puhelinsoittoa ja käsin tehtävää tiedonsiirtoa, joten järjestelmä vähentää huomattavasti terveydenhuollon ammattilaisten manuaalista tarkistus- ja ajanvaraustyötä.

Yhteistyö ja teknologinen edistys mahdollistivat kehityksen

Tutkimuspyynnöllisen ajanvarausjärjestelmän toteuttaminen on vaatinut mittavaa tuotekehitystä. Vaiheittain toteutetussa projektissa ominaisuuksia lisättiin toimintojen haastavuuden ja pilottiklinikoiden tarpeiden mukaan. Pilottiklinikoilta kerättiin tietoa siitä, millaisia erilaisia toimintoja ja ajanvaraustapahtumien parametreja järjestelmään tarvitaan sujuvan toiminnan takaamiseksi.

Ensimmäisessä vaiheessa kolmen pilottiklinikan asiakkaille avattiin mahdollisuus tarkastella heille varattuja aikoja sähköisessä järjestelmässä. Toisessa vaiheessa järjestelmään lisättiin mahdollisuus perua ja siirtää varattuja aikoja. Kolmas kehitysvaihe sisälsi hankkeen monimutkaisimman toiminnallisuuden toteutuksen eli lähetteen tai tutkimuspyynnön kytkemisen osaksi ajanvarausprosessia.

Projektin keskeisimpänä haasteena on ollut saada eri potilastietojärjestelmät ja ajanvarausjärjestelmät keskustelemaan keskenään. Useisiin järjestelmiin on täytynyt tehdä mittavia muutoksia ja päivityksiä tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Tämä puolestaan on vaatinut panostusta monelta eri osapuolelta, jotta uudistus oli mahdollista viedä läpi. ”Potilastietojärjestelmän ajanvarausrajapinnan toiminnot olivat nyt riittävän kehittyneitä, jotta tämä palvelu saatiin tuotekehityksen kautta tehtyä”, tiivistää Leena Vilkman.

2M-IT:n lisäksi hankkeeseen tarvittiin monia erikoissairaanhoidon osapuolia. Kehitystyö saatiin käyntiin yhteistyössä kuvantamisen toimialueen, lasten ja nuorten klinikan sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien toimialueen kanssa. ”Toteuttaminen on nojannut vahvasti työpajoihin, joissa on määritetty terveydenhuollon osapuolten tarpeet ja sovitettu ne toimittajan resursseihin” kuvaa Turkka Härmä.

Sähköinen ajanvaraus yleistyy tulevaisuudessa

Erikoissairaanhoidon sähköistä ajanvarausta tullaan lähitulevaisuudessa laajentamaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Lähetteellinen ajanvaraus on jo käytössä tuki- ja liikuntaelinsairauksien toimialueella, ja tutkimuspyynnöllinen ajanvaraus on hiljattain otettu käyttöön kuvantamisen toimialueella. Kuluvana vuonna myös naistentautien, psykiatrian ja neurologian klinikoilla otetaan käyttöön lähetteellinen ajanvaraus. Asioinnin ja terveydenhuollon ammattilaisten työkuorman helpottamisen lisäksi sähköinen järjestelmä parantaa tiedonjakoa eri toimielimien välillä. ”Sähköinen palvelu tai sivusto tulee olemaan olennaisen tärkeää tiedonjaossa nyt ja jatkossa”, tiivistää Härmä.

Projektikoordinaattori Leena Vilkman arvioi, että tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon lähetteelliset ajanvarausjärjestelmät yleistyvät kansallisesti. ”Terveydenhuollossa pyritään jatkuvasti lisäämään kustannustehokkuutta, ja sähköinen asiointi kyllä vastaa tähän tarpeeseen.”